Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (7)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 206/2014 | 2014-04-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 19/2015 | 2015-01-19 | muutt. 1 §:ää sekä 2 ja 7 § | |
| 302/2015 | 2015-04-01 | muutt. 1, 3, 4 ja 6 § | 11 |
| 791/2015 | 2015-07-15 | muutt. 7 § | |
| 107/2017 | 2017-04-01 | muutt. 7 §:ää | |
| 1329/2019 | 2020-01-01 | muutt. 1 ja 2 §:ää | 38 |
| 642/2024 | 2024-12-01 | muutt. 7 ja 8 § | 18 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 2 ja 7 §:n nojalla:
1 §
Ministeriön tehtävätSisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
poliisihallinto;
poliisihallinto;
poliisihallinto;
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
sisäministeriön hallinnonalan rikostorjunta;
poliisin rikostorjunta;
poliisin rikostorjunta;
sisäministeriön hallinnonalan rikostorjunta;
sisäministeriön hallinnonalan rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
poliisin lupahallinto;
poliisin lupahallinto;
poliisin lupahallinto;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
ampuma-aseet;
ampuma-aseet;
ampuma-aseet;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
arpajaiset;
arpajaiset;
arpajaiset;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
yksityinen turvallisuusala;
yksityinen turvallisuusala;
yksityinen turvallisuusala;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
pelastustoimi;
pelastustoimi;
pelastustoimi;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
hätäkeskustoiminta;
hätäkeskustoiminta;
hätäkeskustoiminta;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
Suomen kansalaisuus;
Suomen kansalaisuus;
Suomen kansalaisuus;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuuton yleiset edellytykset ja maahanmuuton sääntely lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälinen suojelu;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
maahanmuuton yleiset edellytykset ja maahanmuuton sääntely lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälinen suojelu;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajojen valvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy;
rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajojen valvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajojen valvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit.
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit;
Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnointi.
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit.
Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnointi.
Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnointi.
Sisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
poliisin rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy;
rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit.
Sisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
poliisin rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit.
Sisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
sisäministeriön hallinnonalan rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajojen valvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit;
Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnointi.
Sisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
sisäministeriön hallinnonalan rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuuton yleiset edellytykset ja maahanmuuton sääntely lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälinen suojelu;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajojen valvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit;
Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnointi.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
1 §
Ministeriön tehtävätSisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
poliisin rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
1 §
Ministeriön tehtävätSisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
sisäministeriön hallinnonalan rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajojen valvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit;
Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnointi.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
1 §
Ministeriön tehtävätSisäministeriön tehtäviä ovat:
poliisihallinto;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
sisäministeriön hallinnonalan rikostorjunta;
poliisin lupahallinto;
ampuma-aseet;
arpajaiset;
yksityinen turvallisuusala;
pelastustoimi;
hätäkeskustoiminta;
aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
Suomen kansalaisuus;
maahanmuuton yleiset edellytykset ja maahanmuuton sääntely lukuun ottamatta työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa sekä kansainvälinen suojelu;
turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
rajaturvallisuuden ylläpitäminen, rajojen valvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit;
Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen hallinnointi.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimetMinisteriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus;
Poliisihallitus
Poliisihallitus
Poliisihallitus;
keskusrikospoliisi;
keskusrikospoliisi
keskusrikospoliisi
keskusrikospoliisi;
suojelupoliisi;
suojelupoliisi
suojelupoliisi
suojelupoliisi;
Poliisiammattikorkeakoulu;
Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulu;
poliisilaitokset;
poliisilaitokset
poliisilaitokset
poliisilaitokset;
Pelastusopisto;
Pelastusopisto
Pelastusopisto
Pelastusopisto;
Hätäkeskuslaitos;
Hätäkeskuslaitos
Hätäkeskuslaitos
Hätäkeskuslaitos;
Palosuojelurahasto;
Palosuojelurahasto
Palosuojelurahasto
Palosuojelurahasto;
Maahanmuuttovirasto;
Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttovirasto;
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset;
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset;
Rajavartiolaitos;
syrjintälautakunta
Hallinnon tietotekniikkakeskus.
Rajavartiolaitos;
Kriisinhallintakeskus.
Rajavartiolaitos
Kriisinhallintakeskus.
Ministeriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus
keskusrikospoliisi
suojelupoliisi
Poliisiammattikorkeakoulu
poliisilaitokset
Pelastusopisto
Hätäkeskuslaitos
Palosuojelurahasto
Maahanmuuttovirasto
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset
vähemmistövaltuutetun toimisto
syrjintälautakunta
Rajavartiolaitos
Hallinnon tietotekniikkakeskus.
Ministeriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus
keskusrikospoliisi
suojelupoliisi
Poliisiammattikorkeakoulu
poliisilaitokset
Pelastusopisto
Hätäkeskuslaitos
Palosuojelurahasto
Maahanmuuttovirasto
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset
Rajavartiolaitos
Hallinnon tietotekniikkakeskus.
Ministeriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus;
keskusrikospoliisi;
suojelupoliisi;
Poliisiammattikorkeakoulu;
poliisilaitokset;
Pelastusopisto;
Hätäkeskuslaitos;
Palosuojelurahasto;
Maahanmuuttovirasto;
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset;
Rajavartiolaitos;
Kriisinhallintakeskus.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimetMinisteriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus
keskusrikospoliisi
suojelupoliisi
Poliisiammattikorkeakoulu
poliisilaitokset
Pelastusopisto
Hätäkeskuslaitos
Palosuojelurahasto
Maahanmuuttovirasto
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset
vähemmistövaltuutetun toimisto
syrjintälautakunta
Rajavartiolaitos
Hallinnon tietotekniikkakeskus.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimetMinisteriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus
keskusrikospoliisi
suojelupoliisi
Poliisiammattikorkeakoulu
poliisilaitokset
Pelastusopisto
Hätäkeskuslaitos
Palosuojelurahasto
Maahanmuuttovirasto
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset
Rajavartiolaitos
Hallinnon tietotekniikkakeskus.
2 §
Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimetMinisteriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus;
keskusrikospoliisi;
suojelupoliisi;
Poliisiammattikorkeakoulu;
poliisilaitokset;
Pelastusopisto;
Hätäkeskuslaitos;
Palosuojelurahasto;
Maahanmuuttovirasto;
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset;
Rajavartiolaitos;
Kriisinhallintakeskus.
3 §
Ministeriön organisaatioMinisteriössä on hallinto- ja kehittämisosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto.
Ministeriössä on poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto.
Rajavartio-osastona on Rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön rajavartio-osastosta Rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen.
Ministeriössä voi lisäksi olla kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella yksiköitä, joista säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön hallintoyksikkö, ministeriön talousyksikkö, ministeriön oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella hallinto- ja kehittämisyksikkö, ministeriön oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö.
3 §
Ministeriön organisaatioMinisteriössä on poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto.
Rajavartio-osastona on Rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön rajavartio-osastosta Rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella hallinto- ja kehittämisyksikkö, ministeriön oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö.
3 §
Ministeriön organisaatioMinisteriössä on hallinto- ja kehittämisosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto.
Rajavartio-osastona on Rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön rajavartio-osastosta Rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen.
Ministeriössä voi lisäksi olla kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella yksiköitä, joista säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
4 §
Ratkaisuvallan käyttöMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003). Ministeriön virkamiehet ratkaisevat valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä tai muualla säädetään.
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.
Ministerin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003). Ministeriön virkamiehet ratkaisevat valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä tai muualla säädetään.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi erillisen yksikön päällikkö tai tulosyksikön päällikkö pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on annettu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle.
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä lukuun ottamatta valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä lueteltuja asioita sekä asiakirjan siirtoa toimivaltaiselle viranomaiselle hallintolain 21 §:n mukaisesti.
4 §
Ratkaisuvallan käyttöMinisteriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle.
4 §
Ratkaisuvallan käyttöMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003). Ministeriön virkamiehet ratkaisevat valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä tai muualla säädetään.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi erillisen yksikön päällikkö tai tulosyksikön päällikkö pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on annettu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä lukuun ottamatta valtioneuvoston ohjesäännön 38 §:ssä lueteltuja asioita sekä asiakirjan siirtoa toimivaltaiselle viranomaiselle hallintolain 21 §:n mukaisesti.
5 §
Ministeriön työjärjestysMinisteriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.
Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.
Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa.
5 §
Ministeriön työjärjestysMinisteriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.
Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa.
6 §
Ministeriön virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Pelastusosaston päällikkönä on pelastusylijohtaja. Rajavartio-osaston päällikkönä toimii Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö.
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Pelastusosaston päällikkönä on pelastusylijohtaja.
Osastopäälliköllä ja ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
Osastopäälliköllä ja ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi.
6 §
Ministeriön virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Pelastusosaston päällikkönä on pelastusylijohtaja.
Osastopäälliköllä ja ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi.
6 §
Ministeriön virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Pelastusosaston päällikkönä on pelastusylijohtaja. Rajavartio-osaston päällikkönä toimii Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö.
Osastopäälliköllä ja ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
lainsäädäntöjohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin;
kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöjohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
poliisijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
poliisijohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
poliisijohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisiylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
poliisiylitarkastajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisiylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
poliisitarkastajalla:
poliisilakimiehellä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
poliisitarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys.
Kriisinhallintakeskuksen johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin;
lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisilakimiehellä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
lainsäädäntöjohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin;
lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisilakimiehellä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
lainsäädäntöjohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisijohtajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996) tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sen lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
poliisiylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Kriisinhallintakeskuksen johtajan nimittämisestä säädetään siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetussa laissa (1287/2004).
Kansliapäällikön, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (1567/2011) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (1567/2011) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
9 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (1567/2011) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
206/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014.
19/2015
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä tammikuuta 2015.
302/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.
791/2015
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2015.
107/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017.
Tämän asetuksen voimaan tullessa virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva säilyttää kelpoisuutensa siihen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen, johon hänet on nimitetty.
Tämän asetuksen voimaan tullessa avoinna oleviksi ilmoitettuina olevat virat ja määräaikaiset virkasuhteet täytetään noudattaen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
1329/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
642/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2024.