Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (1)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 431/2020 | 2020-06-13 | muutt. 1, 4 ja 11 §:ää | 15 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) 3 §:n 2 ja 3 momentin sekä 4 §:n 2 momentin nojalla:
1 luku
Perusyksiköt
1 §
Perusyksiköiden määritelmätKansainvälisen mittayksikköjärjestelmän Système International d’Unités (SI) mukainen ajan yksikkö on sekunti. Sekunnin tunnus on s ja sen määritelmän perustana on cesium 133 -atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymää vastaavan taajuuden Δ νCs kiinteä lukuarvo 9 192 631 770, kun yksikkönä on Hz eli s−1.
Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:
pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;
massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;
ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;
sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 . 10 -7 newtonin voiman metriä kohti;
lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta;
ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12 C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;
valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 10 12 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.
Pituuden SI-yksikkö on metri. Metrin tunnus on m ja sen määritelmän perustana on tyhjiössä etenevän valon nopeuden c kiinteä lukuarvo 299 792 458, kun yksikkönä on m/s ja kun sekunnin määritelmän perustana on ΔνCs.
Massan SI-yksikkö on kilogramma. Kilogramman tunnus on kg ja sen määritelmän perustana on Planckin vakion h kiinteä lukuarvo 6,626 070 15 × 10−34, kun yksikkönä on J·s eli kg·m2 ·s−1 ja kun metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovatc ja ΔνCs.
Sähkövirran SI-yksikkö on ampeeri. Ampeerin tunnus on A ja sen määritelmän perustana on alkeisvarauksen e kiinteä lukuarvo 1,602 176 634 × 10−19, kun yksikkönä on C eli A·s ja kun sekunnin määritelmän perustana on ΔνCs.
Termodynaamisen lämpötilan SI-yksikkö on kelvin. Kelvinin tunnus on K ja sen määritelmän perustana on Boltzmannin vakion k kiinteä lukuarvo 1,380 649 × 10−23, kun yksikkönä on J·K−1 eli kg·m2 ·s−2 ·K−1 ja kun kilogramman, metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovath,c ja ΔνCs.
Ainemäärän SI-yksikkö on mooli. Moolin tunnus on mol. Yksi mooli sisältää täsmälleen 6,022 140 76 × 10 23 perusosasta. Tämä luku on Avogadron vakionNA kiinteä lukuarvo, jonka yksikkönä on mol−1, ja sitä kutsutaan nimityksellä Avogadron luku. Systeemin ainemäärä, jonka tunnus onn, esittää systeemin määriteltyjen perusosasten lukumäärää. Perusosanen voi olla atomi, molekyyli, ioni, elektroni, muu hiukkanen tai hiukkasten määritelty ryhmä.
Valovoiman SI-yksikkö on kandela. Kandelan tunnus on cd ja sen määritelmän perustana on 540 × 10 12 Hz:n taajuisen yksivärisen säteilyn valotehokkuudenKcd kiinteä lukuarvo 683, kun yksikkönä on lm·W−1 eli cd·sr·W−1 eli cd·sr·kg−1 ·m−2 ·s3 ja kun kilogramman, metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovath,c ja ΔνCs.
1 §
Perusyksiköiden määritelmätMittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:
pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;
massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;
ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;
sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 . 10 -7 newtonin voiman metriä kohti;
lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta;
ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12 C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;
valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 10 12 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.
2 §
Perusyksiköiden tunnuksetPerusyksiköiden tunnukset ovat:
| Suure | Yksikkö | Tunnus |
| pituus | metri | m |
| massa | kilogramma | kg |
| aika | sekunti | s |
| sähkövirta | ampeeri | A |
| termodynaaminen lämpötila | kelvin | K |
| ainemäärä | mooli | mol |
| valovoima | kandela | cd |
2 luku
Muut SI-yksiköt
3 §
JohdannaisyksikötJohdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerojakajana on 1.
4 §
Johdannaisyksiköiden erityisnimetJohdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia taulukon 1 mukaisesti.
Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa tarkoitettuja erityisnimiä ja -tunnuksia.
Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.
Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilanT jaT0 erotuksenat =T −T0, jossaT0 = 273,15 K. Lämpötilaväli tai -ero voidaan ilmaista joko kelvineinä tai celsiusasteina. Yksiköt celsiusaste ja kelvin ovat yhtä suuret.
Taulukko 1.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| tasokulma | radiaani | rad | 1 rad = 1 m/m |
| avaruuskulma | steradiaani | sr | 1 sr = 1 m²/m² |
| taajuus | hertsi | Hz | 1 Hz = 1 s −1 |
| voima | newton | N | 1 N = 1 kg·m/s² |
| paine, jännitys | pascal | Pa | 1 Pa = 1 N/m² |
| energia, työ | joule | J | 1 J = 1 Nm |
| teho | watti | W | 1 W = 1 J/s |
| sähkövaraus | coulombi | C | 1 C = 1 As |
| jännite | voltti | V | 1 V = 1 W/A |
| kapasitanssi | faradi | F | 1 F = 1 C/V |
| resistanssi | ohmi | Ω | 1 Ω = 1 V/A |
| konduktanssi | siemens | S | 1 S = 1 A/V |
| magneettivuo | weber | Wb | 1 Wb = 1 Vs |
| magneettivuon tiheys | tesla | T | 1 T = 1 Wb/m² |
| induktanssi | henry | H | 1 H = 1 Vs/A |
| celsiuslämpötila | celsiusaste | °C | 1 °C = 1 K |
| valovirta | luumen | lm | 1 lm = 1 cd·sr |
| valaistusvoimakkuus | luksi | lx | 1 lx = 1 lm/m² |
| aktiivisuus | becquerel | Bq | 1 Bq = 1 s −1 |
| absorboitunut annos | gray | Gy | 1 Gy = 1 J/kg |
| annosekvivalentti | sievert | Sv | 1 Sv = 1 J/kg |
| katalyyttinen aktiivisuus | katal | kat | 1 kat = 1 mol/s |
4 §
Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimiJohdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia taulukon 1 mukaisesti.
Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.
Taulukko 1.
5 §
Mittayksiköiden kerrannaisetMittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3 ja 4 §:ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia taulukossa 2 mainittujen etuliitteiden avulla.
Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.
Taulukko 2.
| Etuliite | Tunnus | Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi |
| jotta | Y | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 10 24 |
| tsetta | Z | 1 000 000 000 000 000 000 000 = 10 21 |
| eksa | E | 1 000 000 000 000 000 000 = 10 18 |
| peta | P | 1 000 000 000 000 000 = 10 15 |
| tera | T | 1 000 000 000 000 = 10 12 |
| giga | G | 1 000 000 000 = 10 9 |
| mega | M | 1 000 000 = 10 6 |
| kilo | k | 1 000 = 10 3 |
| hehto | h | 100 = 10 2 |
| deka | da | 10 = 10 1 |
| desi | d | 0,1 = 10 -1 |
| sentti | c | 0,01 = 10 -2 |
| milli | m | 0,001 = 10 -3 |
| mikro | µ | 0,000001 = 10 -6 |
| nano | n | 0,000 000 001 = 10 -9 |
| piko | p | 0,000 000 000 001 = 10 -12 |
| femto | f | 0,000 000 000 000 001 = 10 -15 |
| atto | a | 0,000 000 000 000 000 001 = 10 -18 |
| tsepto | z | 0,000 000 000 000 000 000 001 = 10 -21 |
| jokto | y | 0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10 -24 |
6 §
SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimiTaulukossa 3 olevilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus.
Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.
Taulukko 3.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| tilavuus | litra | l tai L | 1 l = 1 dm 3 |
| massa | tonni | t | 1 t = 1 000 kg |
| paine | baari | bar | 1 bar = 10 5 Pa |
3 luku
Muut sallitut yksiköt
7 §
SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksikötTaulukossa 4 mainittujen SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia.
Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.
Taulukko 4.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| aika | minuutti | min | 1 min = 60 s |
| tunti | h | 1 h = 60 min | |
| vuorokausi | d | 1 d = 24 h | |
| tasokulma | kierros | 1 kierros = 2π rad | |
| aste | ° | 1 ° = (π/180) rad | |
| minuutti | ′ | 1 ′ = (1/60) ° | |
| sekunti | ″ | 1 ″ = (1/60) ′ | |
| gooni | gon | 1 gon = (π/200) rad |
8 §
Koetulosten avulla määritellyt yksikötTaulukossa 5 mainitut kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja.
Dalton on yhtä suuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12 C nuklidi.
Elektronivoltti on yhtä suuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjiössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.
Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 5 §:n mukaisia etuliitteitä.
Taulukko 5.
| Suure | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| massa | dalton | Da | |
| atomimassayksikkö | u | 1 Da = 1 u ≈ 1,660 538 9 · 10 -27 kg | |
| energia | elektronivoltti | eV | 1 eV ≈ 1,602 176 57 · 10 -19 J |
9 §
Erikoisaloilla sallitut yksikötTaulukossa 6 mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä.
Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 5 §:ssä mainittuja etuliitteitä.
Taulukko 6.
| Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu | Yksikkö | Tunnus | Selitys |
| etäisyys ja matka ilmailussa ja merenkulussa | meripeninkulma (merimaili) | M | 1 M = 1 852 m |
| nopeus ilmailussa ja merenkulussa | solmu | kn | 1 kn = 1 852 m/h |
| lentokorkeus ilmailussa | jalka | ft | 1 ft = 0,3048 m |
| jalokivien massa | karaatti | karaatti | 1 karaatti = 0,2 g |
| langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa | tex | tex | 1 tex = 10 -6 kg/m |
| pinta-ala maa- ja metsätaloudessa | aari | a | 1 a = 100 m 2, |
| hehtaari | ha | 1 ha = 10 000 m 2 | |
| paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa | elohopeamillimetri | mmHg | 1 mmHg = (101325/760) Pa |
| optinen taittokyky | dioptria | 1 dioptria = 1 m -1 | |
| vaikutusala ydintekniikassa | barn | b | 1 b = 10 -28 m2 |
| jalometallin massa | troy unssi | oz tr | 1 oz tr = 31,10 g |
4 luku
Täydentävät säännökset
10 §
YhdistelmäyksikötTässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.
11 §
Suomen normaaliaikaSuomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto ylläpitää UTC-aikaa yhdessä kansallisten aikalaboratorioiden kanssa. Suomen UTC-ajan toteuttamisesta vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.
Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (ITS90). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T 0 erotuksena (t = T − T 0 ), jossa T 0 = 273,15 K.
11 §
Lämpötila- ja aika-asteikotTermodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (ITS90). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T 0 erotuksena (t = T − T 0 ), jossa T 0 = 273,15 K.
Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto ylläpitää UTC-aikaa yhdessä kansallisten aikalaboratorioiden kanssa. Suomen UTC-ajan toteuttamisesta vastaa Mittatekniikan keskus.
12 §
PoikkeuksetLakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen saadaan käyttää perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, jos se on määritelty säädöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.
Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä. Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin.
13 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 8 päivänä joulukuuta 2014.
Neuvoston direktiivi 80/181/ETY (31980L0181); EYVL N:o L 39, 15.2.1980, s. 40
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/103/EY (31999L0103); EYVL N:o L 34, 9.2.2000, s. 17
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/3/EY (32009L0003); EYVL N:o L 114, 7.5.2009, s. 10
431/2020
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä kesäkuuta 2020.
Komission direktiivi (EU) 2019/1258 (32019L1258); EUVL L 196, 24.7.2019, s. 6