Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 916/2016 | 2016-11-15 | muutt. 2 §:ää | 2 |
| 28/2024 | 2025-01-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 515/2026 | 2026-06-19 | muutt. 1 ja 4 §:ää sekä 5 §; lis. 1 a, 4 a, 5 a ja... | 15 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tasa-arvovaltuutettuNaisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986), jäljempänätasa-arvolaki, säädettyjä tehtäviä varten on oikeusministeriön hallinnonalalla tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tasa-arvovaltuutetuksi nimitetty vapautuu hoitamasta muuta virkaa siksi ajaksi, jonka hän toimii valtuutettuna.
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986), jäljempänä tasa-arvolaki, säädettyjä tehtäviä varten on oikeusministeriön yhteydessä tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986), jäljempänä tasa-arvolaki, säädettyjä tehtäviä varten on oikeusministeriön hallinnonalalla tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tasa-arvovaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.
Tasa-arvovaltuutetun kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito.
1 §
Tasa-arvovaltuutettuNaisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986), jäljempänä tasa-arvolaki, säädettyjä tehtäviä varten on oikeusministeriön yhteydessä tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tasa-arvovaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.
Tasa-arvovaltuutetun kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito.
1 a §
Selvitys sidonnaisuuksistaTasa-arvovaltuutetun on annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:ssä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan oikeusministeriölle.
2 §
Tasa-arvovaltuutetun tehtävätTasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:
valvoa tasa-arvolain sekä ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista;
valvoa tasa-arvolain sekä ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista;
aloittein, neuvoin ja ohjein edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista;
aloittein, neuvoin ja ohjein edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista;
antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä;
antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä;
seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla.
seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla;
ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa.
ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa.
Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:
valvoa tasa-arvolain sekä ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista;
aloittein, neuvoin ja ohjein edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista;
antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä;
seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla;
ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa.
2 §
Tasa-arvovaltuutetun tehtävätTasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:
valvoa tasa-arvolain sekä ensisijaisesti syrjinnän kiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista;
aloittein, neuvoin ja ohjein edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista;
antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä;
seurata tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla;
ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa.
3 §
AvustaminenTasa-arvovaltuutettu voi avustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta tämän oikeuksien turvaamisessa sekä tarvittaessa avustaa tätä oikeudenkäynnissä, joka koskee hyvityksen tai korvauksen suorittamista, jos hän katsoo, että asialla on lain soveltamisen kannalta huomattava merkitys.
Tasa-arvovaltuutettu voi määrätä alaisensa virkamiehen avustamaan syrjinnän kohteeksi joutunutta.
Jos tasa-arvovaltuutetun tai hänen määräämänsä virkamiehen avustaman henkilön vastapuoli häviää asian oikeudenkäynnissä, hänet on velvoitettava korvaamaan valtiolle avustamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kesken säädetään.
3 §
AvustaminenTasa-arvovaltuutettu voi avustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta tämän oikeuksien turvaamisessa sekä tarvittaessa avustaa tätä oikeudenkäynnissä, joka koskee hyvityksen tai korvauksen suorittamista, jos hän katsoo, että asialla on lain soveltamisen kannalta huomattava merkitys.
Tasa-arvovaltuutettu voi määrätä alaisensa virkamiehen avustamaan syrjinnän kohteeksi joutunutta.
Jos tasa-arvovaltuutetun tai hänen määräämänsä virkamiehen avustaman henkilön vastapuoli häviää asian oikeudenkäynnissä, hänet on velvoitettava korvaamaan valtiolle avustamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kesken säädetään.
4 §
Tasa-arvovaltuutetun toimistoTasa-arvovaltuutetulla on toimisto, jossa on tarpeellinen määrä valtuutetun tehtäväalaan perehtyneitä esittelijöitä ja muuta henkilöstöä.
Tasa-arvovaltuutettu nimittää toimiston virkamiehet.
Tasa-arvovaltuutettu hyväksyy toimistolle työjärjestyksen ja työohjelman.
Tasa-arvovaltuutettu hyväksyy toimistolle työjärjestyksen.
Tasa-arvovaltuutetun on järjestettävä toimiston sisäinen toiminta niin, että valtuutettu voi käyttää eri toimivaltuuksiaan toisistaan riippumatta.
4 §
Tasa-arvovaltuutetun toimistoTasa-arvovaltuutetulla on toimisto, jossa on tarpeellinen määrä valtuutetun tehtäväalaan perehtyneitä esittelijöitä ja muuta henkilöstöä.
Tasa-arvovaltuutettu nimittää toimiston virkamiehet.
Tasa-arvovaltuutettu hyväksyy toimistolle työjärjestyksen.
4 a §
Tasa-arvovaltuutetun toimivallan siirtoTasa-arvovaltuutettu voi siirtää toimivallan ohjeiden tai neuvojen antamiseen toimiston esittelijänä toimivalle virkamiehelle asioissa, joissa lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut ja joissa asian oikeudellinen luonne tai sisältö on sellainen, ettei ohjauksen tai neuvojen antaminen edellytä tasa-arvovaltuutetun kannanottoa. Asioista, joissa toimivalta voidaan siirtää, määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
5 §
Tasa-arvovaltuutetun kertomuksetTasa-arvovaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan. Kertomus sisältää raportoinnin valtuutetun taloudesta ja henkilöstöstä.
Tasa-arvovaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan.
Tasa-arvovaltuutettu antaa lisäksi eduskunnalle vähintään joka neljäs vuosi kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta. Kertomus sisältää tasa-arvon edistämistä koskevia suosituksia. Tasa-arvovaltuutettu voi antaa kertomuksen yhdessä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.
Tasa-arvovaltuutettu antaa lisäksi eduskunnalle kerran neljässä vuodessa kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta. Tasa-arvovaltuutettu voi antaa kertomuksen yhdessä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.
5 §
Tasa-arvovaltuutetun kertomuksetTasa-arvovaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan.
Tasa-arvovaltuutettu antaa lisäksi eduskunnalle kerran neljässä vuodessa kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta. Tasa-arvovaltuutettu voi antaa kertomuksen yhdessä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.
5 a §
Tietojen erittely ja lausuntojen julkaisuTasa-arvovaltuutetun tulee eritellä syrjinnästä keräämänsä tieto elämänalueittain.
Tasa-arvovaltuutettu julkaisee tiivistelmän antamistaan erityisen merkityksellisiksi katsomistaan lausunnoista.
5 b §
Syrjintää epäilevälle annettava ohjeistusSyrjintää epäilevälle tulee hänen ottaessaan yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun antaa tietoa asian käsittelystä tasa-arvovaltuutetun toimistossa, syrjintää epäilevän oikeussuojakeinoista ja mahdollisuudesta saada asiassa muuta tukea.
6 §
VoimaantuloTämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
Tämä laki on voimassa L:n 1347/2014 mukaisesti 1.1.2015 alkaen.
6 §
VoimaantuloTämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
916/2016
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2016.
HE 98/2016, TyVM 4/2016, EV 112/2016
28/2024
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
HE 31/2023, LaVM 6/2023, EV 47/2023
515/2026
Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta 2026.
Tämän lain voimaan tullessa tasa-arvovaltuutettuna toimivan on annettava tämän lain 1 a §:ssä tarkoitettu selvitys kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
HE 45/2026, TyVM 2/2026, EV 74/2026, Neuvoston direktiivi 2024/1499/EU (32024L1499); EUVL L, 29.5.2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/1500/EU (32024L1500); EUVL L, 29.5.2024