Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 125/2018 | 2018-02-15 | muutt. 1, 2, 3,4, 5, 6 §:ää ja 3 luku | 26 |
| 549/2020 | 2020-07-10 | muutt. väliaikaisesti 1 ja 3 §:ää sekä 23 § | |
| 1131/2020 | 2020-12-30 | muutt. A 549/2020 voimassaoloa | |
| 519/2021 | 2021-06-17 | muutt. A 549/2020 | |
| 520/2021 | 2021-06-29 | muutt. 3 §:ää | |
| 1173/2023 | 2023-12-29 | muutt. 1, 2, 3, 4, 6, 10, 12, 14, 15, 17, 19 ja 21... | 66 |
| 302/2024 | 2024-06-17 | muutt. 1 §:ää | 1 |
| 234/2026 | 2026-04-06 | muutt. 1 §:ää | 1 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n ja valtion talousarviosta annetun lain(423/1988) 7 c §:n nojalla, sellaisena kuin niistä jälkimmäinen on laissa 689/2001:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin (rahoituskeskus) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan myöntämän rahoituksen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
Tässä asetuksessa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan myöntämän rahoituksen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
Tuki on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa tukea. Tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä säädetään edellä mainitussa asetuksessa.
Tuki on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa tukea. Tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä säädetään edellä mainitussa asetuksessa.
Tätä asetusta sovelletaan myös rahoituskeskuksen ja Euroopan unionin sekä Euroopan atomienergiayhteisön välisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Tätä asetusta sovelletaan myös Tekesin ja Euroopan unionin sekä Euroopan atomienergiayhteisön välisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Rahoituskeskus ja Business Finland Oy -niminen osakeyhtiö voivat myöntää yrityksille rahoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) 2023/2831 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön sovelletaan tämän asetuksen 3 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 4 ja 5 §:ää.
Tekes voi lisäksi myöntää yrityksille rahoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämisen, maksamisen ja käytön osalta rahoitukseen sovelletaan, mitä tämän asetuksen 3 § 1 momentissa sekä 4 ja 5 §:ssä säädetään.
Rahoituskeskus ja Business Finland Oy –niminen osakeyhtiö voivat myöntää yrityksille rahoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön sovelletaan, mitä tämän asetuksen 3 §:n 1 momentissa sekä 4 ja 5 §:ssä säädetään.
Rahoituskeskus ja Business Finland Oy -niminen osakeyhtiö voivat myöntää yrityksille ra-hoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön sovelletaan tämän asetuksen 3 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 4 ja 5 §:ää.
Rahoituskeskus voi myöntää yrityksille rahoitusta myös sellaisiin Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näissä hankkeissa rahoituskeskus voi myöntää tukea myös ensimmäistä teollista hyödyntämistä koskevaan toimintaan, jos se on jatkoa tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnalle ja siihen itseensä sisältyy tärkeä tutkimus-, kehittämis- ja innovointikomponentti, joka muodostaa olennaisen ja välttämättömän osan hankkeen menestyksekästä täytäntöönpanoa. Näihin hankkeisiin sovelletaan 3–5 §:ää.
Tekes voi myöntää yrityksille rahoitusta myös Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näihin hankkeisiin sovelletaan, mitä 3—5 §:ssä säädetään.
Rahoituskeskus voi myöntää yrityksille rahoitusta myös Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näihin hankkeisiin sovelletaan, mitä 3–5 §:ssä säädetään.
Tätä asetusta sovelletaan lisäksi sellaisiin suuren kokoluokan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Rahoituskeskus voi myöntää yrityksille rahoitusta yritysten tukemiseksi covid-19-epidemiassa tilapäisenä valtiontukena, jonka Euroopan komissio on päätöksellään erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Tähän rahoitukseen sovelletaan 3–5 §:ää ja lainan muodossa myönnettyyn rahoitukseen lisäksi 7 ja 8 §:ää sekä 10 §:n 1 ja 3–5 momenttia. Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu, edellä mainitun lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan kuitenkin poikkeustapauksessa jättää perimättä kokonaisuudessaan.
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin (rahoituskeskus) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan myöntämän rahoituksen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
Tuki on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa tukea. Tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä säädetään edellä mainitussa asetuksessa.
Tätä asetusta sovelletaan myös rahoituskeskuksen ja Euroopan unionin sekä Euroopan atomienergiayhteisön välisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Rahoituskeskus ja Business Finland Oy –niminen osakeyhtiö voivat myöntää yrityksille rahoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön sovelletaan, mitä tämän asetuksen 3 §:n 1 momentissa sekä 4 ja 5 §:ssä säädetään.
Rahoituskeskus voi myöntää yrityksille rahoitusta myös Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näihin hankkeisiin sovelletaan, mitä 3–5 §:ssä säädetään.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
tutkimus- ja kehittämistoiminnalla perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä ja toteutettavuustutkimusta sekä näiden yhdistelmää;
tutkimus- ja kehittämistoiminnalla perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä ja toteutettavuustutkimusta sekä näiden yhdistelmää;
perustutkimuksella kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn kaupalliseen päämäärään tai tavoitteeseen;
perustutkimuksella kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn kaupalliseen päämäärään tai tavoitteeseen;
teollisella tutkimuksella suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja uusien taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut, mukaan lukien digitaaliset tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti, millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla, mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia; se kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;
teollisella tutkimuksella suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja uusien taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti; se kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;
teollisella tutkimuksella suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja uusien taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut, mukaan lukien digitaaliset tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti, millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla, mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia; se kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;
kokeellisella kehittämisellä olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien digitaalisia tuotteita, prosesseja tai palveluja millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla, mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia; tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet; tämä voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista; kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;
kokeellisella kehittämisellä olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja; tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet; tämä voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista; kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;
kokeellisella kehittämisellä olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien digitaalisia tuotteita, prosesseja tai palveluja millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla, mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia; tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet; tämä voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista; kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;
toteutettavuustutkimuksella hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoprosessia tuomalla objektiivisesti ja rationaalisesti esiin hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat sekä yksilöimällä resurssit, joita sen toteuttaminen edellyttää, ja mahdollisuudet sen onnistumiseen;
toteutettavuustutkimuksella hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoprosessia tuomalla objektiivisesti ja rationaalisesti esiin hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat sekä yksilöimällä resurssit, joita sen toteuttaminen edellyttää, ja mahdollisuudet sen onnistumiseen;
yrityksellä oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä;
yrityksellä oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä;
pienellä yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua pientä yritystä;
pienellä yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua pientä yritystä;
keskisuurella yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua keskisuurta yritystä;
keskisuurella yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua keskisuurta yritystä;
nuorella innovatiivisella yrityksellä yritystä, joka on 9 a kohdassa tarkoitettu nuori yritys ja joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
nuorella innovatiivisella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta, joka ei ole vielä jakanut voittoa ja jonka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta;
nuorella innovatiivisella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta, joka ei ole vielä jakanut voittoa ja jonka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
nuorella innovatiivisella yrityksellä yritystä, joka on 9 a kohdassa tarkoitettu nuori yritys ja joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta;
yritys täyttää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 80 alakohdan c alakohdan edellytykset;
yritys täyttää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 80 alakohdan d alakohdan edellytykset;
nuorella yrityksellä sellaista pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, paitsi jos haltuun otetun toiminnan liikevaihto on alle 10 prosenttia tukikelpoisen yrityksen liikevaihdosta haltuunottoa edeltäneenä tilikautena, eikä muodostunut sulautumisen tai toisen yrityksen hankkimisen kautta, paitsi jos hankitun yrityksen liikevaihto on alle 10 prosenttia tukikelpoisen yrityksen liikevaihdosta hankintaa edeltäneenä tilikautena tai sulautuman kautta muodostetun yrityksen liikevaihto on alle 10 prosenttia suurempi kuin sulautuvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sulautumista edeltäneenä tilikautena, ja joka ei ole vielä jakanut voittoa; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu kaupparekisteriin;
nuorella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta ja joka ei ole vielä jakanut voittoa; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
nuorella yrityksellä sellaista pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, paitsi jos haltuun otetun toiminnan liikevaihto on alle 10 prosenttia tukikelpoisen yrityksen liikevaihdosta haltuunottoa edeltäneenä tilikautena, eikä muodostunut sulautumisen tai toisen yrityksen hankkimisen kautta, paitsi jos hankitun yrityksen liikevaihto on alle 10 prosenttia tukikelpoisen yrityksen liikevaihdosta hankintaa edeltäneenä tilikautena tai sulautuman kautta muodostetun yrityksen liikevaihto on alle 10 prosenttia suurempi kuin sulautuvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sulautumista edeltäneenä tilikautena, ja joka ei ole vielä jakanut voittoa; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu kaupparekisteriin;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeudellisesta asemasta tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta; kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa; tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävällä yrityksellä ei saa olla etuoikeusasemaa yhteisön tuloksiin;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeudellisesta asemasta tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta; kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa; tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävällä yrityksellä ei saa olla etuoikeusasemaa yhteisön tuloksiin;
tuella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta ja lainan tukiosuutta sekä niiden yhteismäärää;
tuella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta ja lainan tukiosuutta sekä niiden yhteismäärää;
tuki-intensiteetillä tuen bruttomäärää ilmaistuna suhteellisena osuutena hankkeen tukikelpoisista kustannuksista; kaikki käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä; jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti; useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon; tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;
tuki-intensiteetillä tuen bruttomäärää ilmaistuna suhteellisena osuutena hankkeen tukikelpoisista kustannuksista; kaikki käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä; jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti; useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon; tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;
Euroopan sisämarkkinoiden alueella Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta;
Euroopan sisämarkkinoiden alueella Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta;
innovaatioklusterilla riippumattomien osapuolten, kuten nuorten innovatiivisten yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien, digitaali-innovointikeskittymien, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja muiden talouden toimijoiden, rakennetta tai organisoitua ryhmittymää, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa ja uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi digitaalisin keinoin, infrastruktuurin yhteiskäytöllä tai sen edistämisellä, edistämällä osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä osallistumalla tehokkaasti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa; yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 92 alakohdassa tarkoitetut digitaali-innovaatiokeskittymät voidaan itsessään katsoa innovaatioklusteriksi;
i nnovaatioklusterilla riippumattomien osapuolten (kuten nuorten innovatiivisten yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja muiden talouden toimijoiden) rakennetta tai organisoitua ryhmittymää, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa edistämällä osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä infrastruktuurin yhteiskäyttöä sekä osallistumalla tehokkaasti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa;
innovaatioklusterilla riippumattomien osapuolten, kuten nuorten innovatiivisten yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien, digitaali-innovointikeskittymien, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja muiden talouden toimijoiden, rakennetta tai organisoitua ryhmittymää, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa ja uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi digitaalisin keinoin, infrastruktuurin yhteiskäytöllä tai sen edistämisellä, edistämällä osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä osallistumalla tehokkaasti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa; yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 92 alakohdassa tarkoitetut digitaali-innovaatiokeskittymät voidaan itsessään katsoa innovaatioklusteriksi;
tutkimusinfrastruktuurilla laitteistoja, resursseja ja liitännäisiä palveluja, joita tiedeyhteisö käyttää tutkimuksen tekemiseen eri aloilla; tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat tieteelliset välineistöt tai välinekokonaisuudet, tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot, jäsennelty tieteellinen tieto, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat infrastruktuurit, kuten grid-verkot, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja viestintävälineet tai muut tutkimuksessa tarvittavat luonteeltaan ainutkertaiset välineet; tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai hajautettuina (järjestettynä resurssien verkostona);
t utkimusinfrastruktuurilla laitteistoja, resursseja ja liitännäisiä palveluja, joita tiedeyhteisö käyttää tutkimuksen tekemiseen eri aloilla; tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat tieteelliset välineistöt tai välinekokonaisuudet, tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot, jäsennelty tieteellinen tieto, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat infrastruktuurit, kuten grid-verkot, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja viestintävälineet tai muut tutkimuksessa tarvittavat luonteeltaan ainutkertaiset välineet; tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai hajautettuina (järjestettynä resurssien verkostona);
testaus- ja kokeiluinfrastruktuurilla tiloja, laitteita, valmiuksia ja resursseja, kuten testipenkkejä, pilottituotantolinjoja, esittelykohteita, testauslaitoksia tai eläviä laboratorioita, ja niihin liittyviä tukipalveluja, joita käyttävät pääasiassa yritykset, erityisesti sellaiset pienet ja keskisuuret yritykset, jotka hakevat tukea testaukseen ja kokeiluihin uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseksi sekä teknologioiden testaamiseksi ja laajentamiseksi ja edistyksen saavuttamiseksi teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen avulla; julkisesti rahoitettujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien käyttöoikeus on annettava useille käyttäjille ja myönnettävä läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja markkinaehdoin;
testaus- ja kokeiluinfrastruktuurilla tiloja, laitteita, valmiuksia ja resursseja, kuten testipenkkejä, pilottituotantolinjoja, esittelykohteita, testauslaitoksia tai eläviä laboratorioita, ja niihin liittyviä tukipalveluja, joita käyttävät pääasiassa yritykset, erityisesti sellaiset pienet ja keskisuuret yritykset, jotka hakevat tukea testaukseen ja kokeiluihin uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseksi sekä teknologioiden testaamiseksi ja laajentamiseksi ja edistyksen saavuttamiseksi teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen avulla; julkisesti rahoitettujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien käyttöoikeus on annettava useille käyttäjille ja myönnettävä läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja markkinaehdoin;
todellisella yhteistyöllä vähintään kahden riippumattoman osapuolen välistä yhteistyötä tietämyksen tai teknologian siirtämiseksi tai työnjakoon perustuvan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun osapuolet määrittelevät yhdessä yhteistyöhankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteuttamiseen ja jakavat sen riskit sekä tulokset; yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä; sopimustutkimusta, alihankintaa ja tutkimuspalvelujen tarjoamista ei katsota yhteistyön muodoiksi;
todellisella yhteistyöllä vähintään kahden riippumattoman osapuolen välistä yhteistyötä tietämyksen tai teknologian siirtämiseksi tai työnjakoon perustuvan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun osapuolet määrittelevät yhdessä yhteistyöhankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteuttamiseen ja jakavat sen riskit sekä tulokset; yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä; sopimustutkimusta, alihankintaa ja tutkimuspalvelujen tarjoamista ei katsota yhteistyön muodoiksi;
aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;
aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;
aineettomalla omaisuudella patentteja, lisenssejä ja muita immateriaalioikeuksia sekä tietotaitoa;
aineettomalla omaisuudella patentteja, lisenssejä ja muita immateriaalioikeuksia sekä tietotaitoa;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla konsultointia, avustamista ja koulutusta tietämyksen siirron, aineettoman omaisuuden hankkimisen, suojaamisen ja hyödyntämisen tai näihin liittyvien standardien ja niiden säännösten aloilla sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen, mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut, käyttöönottoa tai käyttöä varten;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla konsultointia, avustamista ja koulutusta tietämyksen siirtoa, aineettoman omaisuuden hankkimista, suojelua ja hyödyntämistä sekä standardien ja niiden säännösten, joihin standardit on sisällytetty, käyttöä varten;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla konsultointia, avustamista ja koulutusta tietämyksen siirron, aineettoman omaisuuden hankkimisen, suojaamisen ja hyödyntämisen tai näihin liittyvien standardien ja niiden säännösten aloilla sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen, mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut, käyttöönottoa tai käyttöä varten;
innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla toimistotilojen, tietopankkien, pilvipalvelujen ja tiedontallennuspalvelujen, kirjastojen, markkinatutkimusten, laboratorioiden, laatumerkintä-, testaus-, kokeilu- ja sertifiointipalvelujen tai muiden näihin liittyvien palveluiden, mukaan lukien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien tai innovaatioklustereiden palveluiden, tarjoamista, jonka tarkoituksena on kehittää toimivampia tai teknologisesti kehittyneempiä tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen, mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut, käyttöönotto;
innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla toimistotilojen, tietopankkien, kirjastojen, markkinatutkimusten, laboratorioiden sekä laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelujen tarjoamista tehokkaampien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi;
innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla toimistotilojen, tietopankkien, pilvipalvelujen ja tiedontallennuspalvelujen, kirjastojen, markkinatutkimusten, laboratorioiden, laatumerkintä-, testaus-, kokeilu- ja sertifiointipalvelujen tai muiden näihin liittyvien palveluiden, mukaan lukien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien tai innovaatioklustereiden palveluiden, tarjoamista, jonka tarkoituksena on kehittää toimivampia tai teknologisesti kehittyneempiä tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen, mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut, käyttöönotto;
korkeasti koulutetulla henkilöstöllä henkilöstöä, jolla on korkea-asteen loppututkinto ja vähintään viiden vuoden ammatillinen kokemus, joka voi sisältää myös tohtorinkoulutuksen;
korkeasti koulutetulla henkilöstöllä henkilöstöä, jolla on korkea-asteen loppututkinto ja vähintään viiden vuoden ammatillinen kokemus, joka voi sisältää myös tohtorinkoulutuksen;
tilapäisellä siirrolla sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen;
tilapäisellä siirrolla sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen.
tilapäisellä siirrolla sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen;
muilla kuin puolustussovelluksilla sovelluksia muissa tuotteissa kuin yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY liitteessä tarkoitetuissa puolustukseen liittyvissä tuotteissa.
muilla kuin puolustussovelluksilla sovelluksia muissa tuotteissa kuin yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY liitteessä tarkoitetuissa puolustukseen liittyvissä tuotteissa.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
tutkimus- ja kehittämistoiminnalla perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä ja toteutettavuustutkimusta sekä näiden yhdistelmää;
perustutkimuksella kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn kaupalliseen päämäärään tai tavoitteeseen;
teollisella tutkimuksella suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja uusien taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti; se kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;
kokeellisella kehittämisellä olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja; tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet; tämä voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista; kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;
toteutettavuustutkimuksella hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoprosessia tuomalla objektiivisesti ja rationaalisesti esiin hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat sekä yksilöimällä resurssit, joita sen toteuttaminen edellyttää, ja mahdollisuudet sen onnistumiseen;
yrityksellä oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä;
pienellä yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua pientä yritystä;
keskisuurella yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua keskisuurta yritystä;
nuorella innovatiivisella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta, joka ei ole vielä jakanut voittoa ja jonka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
nuorella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta ja joka ei ole vielä jakanut voittoa; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeudellisesta asemasta tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta; kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa; tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävällä yrityksellä ei saa olla etuoikeusasemaa yhteisön tuloksiin;
tuella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta ja lainan tukiosuutta sekä niiden yhteismäärää;
tuki-intensiteetillä tuen bruttomäärää ilmaistuna suhteellisena osuutena hankkeen tukikelpoisista kustannuksista; kaikki käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä; jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti; useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon; tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;
Euroopan sisämarkkinoiden alueella Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta;
i nnovaatioklusterilla riippumattomien osapuolten (kuten nuorten innovatiivisten yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja muiden talouden toimijoiden) rakennetta tai organisoitua ryhmittymää, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa edistämällä osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä infrastruktuurin yhteiskäyttöä sekä osallistumalla tehokkaasti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa;
t utkimusinfrastruktuurilla laitteistoja, resursseja ja liitännäisiä palveluja, joita tiedeyhteisö käyttää tutkimuksen tekemiseen eri aloilla; tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat tieteelliset välineistöt tai välinekokonaisuudet, tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot, jäsennelty tieteellinen tieto, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat infrastruktuurit, kuten grid-verkot, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja viestintävälineet tai muut tutkimuksessa tarvittavat luonteeltaan ainutkertaiset välineet; tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai hajautettuina (järjestettynä resurssien verkostona);
todellisella yhteistyöllä vähintään kahden riippumattoman osapuolen välistä yhteistyötä tietämyksen tai teknologian siirtämiseksi tai työnjakoon perustuvan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun osapuolet määrittelevät yhdessä yhteistyöhankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteuttamiseen ja jakavat sen riskit sekä tulokset; yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä; sopimustutkimusta, alihankintaa ja tutkimuspalvelujen tarjoamista ei katsota yhteistyön muodoiksi;
aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;
aineettomalla omaisuudella patentteja, lisenssejä ja muita immateriaalioikeuksia sekä tietotaitoa;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla konsultointia, avustamista ja koulutusta tietämyksen siirtoa, aineettoman omaisuuden hankkimista, suojelua ja hyödyntämistä sekä standardien ja niiden säännösten, joihin standardit on sisällytetty, käyttöä varten;
innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla toimistotilojen, tietopankkien, kirjastojen, markkinatutkimusten, laboratorioiden sekä laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelujen tarjoamista tehokkaampien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi;
korkeasti koulutetulla henkilöstöllä henkilöstöä, jolla on korkea-asteen loppututkinto ja vähintään viiden vuoden ammatillinen kokemus, joka voi sisältää myös tohtorinkoulutuksen;
tilapäisellä siirrolla sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen.
2 §
MääritelmätTässä asetuksessa tarkoitetaan:
tutkimus- ja kehittämistoiminnalla perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä ja toteutettavuustutkimusta sekä näiden yhdistelmää;
perustutkimuksella kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn kaupalliseen päämäärään tai tavoitteeseen;
teollisella tutkimuksella suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja uusien taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti; se kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;
kokeellisella kehittämisellä olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja; tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet; tämä voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista; kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;
toteutettavuustutkimuksella hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoprosessia tuomalla objektiivisesti ja rationaalisesti esiin hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat sekä yksilöimällä resurssit, joita sen toteuttaminen edellyttää, ja mahdollisuudet sen onnistumiseen;
yrityksellä oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä;
pienellä yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua pientä yritystä;
keskisuurella yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua keskisuurta yritystä;
nuorella innovatiivisella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta, joka ei ole vielä jakanut voittoa ja jonka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
nuorella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta ja joka ei ole vielä jakanut voittoa; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeudellisesta asemasta tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta; kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa; tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävällä yrityksellä ei saa olla etuoikeusasemaa yhteisön tuloksiin;
tuella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta ja lainan tukiosuutta sekä niiden yhteismäärää;
tuki-intensiteetillä tuen bruttomäärää ilmaistuna suhteellisena osuutena hankkeen tukikelpoisista kustannuksista; kaikki käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä; jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti; useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon; tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;
Euroopan sisämarkkinoiden alueella Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta;
i nnovaatioklusterilla riippumattomien osapuolten (kuten nuorten innovatiivisten yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja muiden talouden toimijoiden) rakennetta tai organisoitua ryhmittymää, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa edistämällä osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä infrastruktuurin yhteiskäyttöä sekä osallistumalla tehokkaasti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa;
t utkimusinfrastruktuurilla laitteistoja, resursseja ja liitännäisiä palveluja, joita tiedeyhteisö käyttää tutkimuksen tekemiseen eri aloilla; tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat tieteelliset välineistöt tai välinekokonaisuudet, tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot, jäsennelty tieteellinen tieto, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat infrastruktuurit, kuten grid-verkot, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja viestintävälineet tai muut tutkimuksessa tarvittavat luonteeltaan ainutkertaiset välineet; tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai hajautettuina (järjestettynä resurssien verkostona);
todellisella yhteistyöllä vähintään kahden riippumattoman osapuolen välistä yhteistyötä tietämyksen tai teknologian siirtämiseksi tai työnjakoon perustuvan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun osapuolet määrittelevät yhdessä yhteistyöhankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteuttamiseen ja jakavat sen riskit sekä tulokset; yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä; sopimustutkimusta, alihankintaa ja tutkimuspalvelujen tarjoamista ei katsota yhteistyön muodoiksi;
aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;
aineettomalla omaisuudella patentteja, lisenssejä ja muita immateriaalioikeuksia sekä tietotaitoa;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla konsultointia, avustamista ja koulutusta tietämyksen siirtoa, aineettoman omaisuuden hankkimista, suojelua ja hyödyntämistä sekä standardien ja niiden säännösten, joihin standardit on sisällytetty, käyttöä varten;
innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla toimistotilojen, tietopankkien, kirjastojen, markkinatutkimusten, laboratorioiden sekä laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelujen tarjoamista tehokkaampien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi;
korkeasti koulutetulla henkilöstöllä henkilöstöä, jolla on korkea-asteen loppututkinto ja vähintään viiden vuoden ammatillinen kokemus, joka voi sisältää myös tohtorinkoulutuksen;
tilapäisellä siirrolla sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen.
3 §
Rahoituksen myöntämisen yleiset edellytyksetRahoitusta voidaan myöntää, maksaa ja käyttää Suomessa toimivien yritysten toteuttamiin hankkeisiin, joiden toteuttamiseksi on laadittu hankkeen luotettavan seurannan kannalta riittävän yksityiskohtainen projektisuunnitelma. Projektisuunnitelmaa ei kuitenkaan vaadita 1 §:n 4 momentissa tai 3 luvussa tarkoitetun rahoituksen myöntämiseksi.
Rahoitusta voidaan myöntää, maksaa ja käyttää Suomessa toimivien yritysten toteuttamiin hankkeisiin, joiden toteuttamiseksi on laadittu hankkeen luotettavan seurannan kannalta riittävän yksityiskohtainen projektisuunnitelma.
Rahoitus voidaan myöntää avustuksena, lainana tai niiden yhdistelmänä.
Rahoitusta voidaan myöntää, maksaa ja käyttää Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/694 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetun eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän ilmaisena tai alle markkinahinnan tarjoamana palveluna yrityksille, jotka ovat mainitun asetuksen 18 artiklassa tarkoitettuja osallistumiskelpoisia oikeussubjekteja.
Rahoitusta ei voida myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle.
Rahoitusta ei voida myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, jollei kysymys ole 3 luvussa tarkoitetusta rahoituksesta.
Rahoitusta ei voida myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, ellei kysymys ole 3 luvussa tarkoitetusta rahoituksesta. Rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää yritykselle, josta on tullut vaikeuksissa oleva yritys 1 tammikuuta 2020 ja 30 kesäkuuta 2021 välisenä aikana nämä päivät mukaan lukien.
Rahoitusta ei voida myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 alakohdan mukaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, ellei kysymys ole tämän asetuksen 3 luvussa tarkoitetusta rahoituksesta.
Rahoitusta ei makseta yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
Rahoitusta ei makseta yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.
Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.
6 momentti oli väliaikaisesti voimassa 29.6.2021–31.12.2021 A:lla 520/2020.
3 §
Rahoituksen myöntämisen yleiset edellytyksetRahoitusta voidaan myöntää, maksaa ja käyttää Suomessa toimivien yritysten toteuttamiin hankkeisiin, joiden toteuttamiseksi on laadittu hankkeen luotettavan seurannan kannalta riittävän yksityiskohtainen projektisuunnitelma. Projektisuunnitelmaa ei kuitenkaan vaadita 1 §:n 4 momentissa tai 3 luvussa tarkoitetun rahoituksen myöntämiseksi.
Rahoitus voidaan myöntää avustuksena, lainana tai niiden yhdistelmänä.
Rahoitusta ei voida myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, jollei kysymys ole 3 luvussa tarkoitetusta rahoituksesta.
Rahoitusta ei makseta yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.
4 §
Rahoituksen tavoiteltavat vaikutuksetRahoituskeskus voi myöntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukea yritysten hankkeisiin, jos hankkeiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai kestävää kehitystä työ- ja elinkeinoministeriön Rahoituskeskukselle asettamien elinkeino- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Tekes voi myöntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukea yritysten hankkeisiin, jos hankkeiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Tekesille asettamien elinkeino- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Rahoituskeskus voi myöntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukea yritysten hankkeisiin, jos hankkeiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Rahoituskeskukselle asettamien elinkeino- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Rahoitettavien hankkeiden tulee edistää rahoituksen saajan osaamista tai uudistumista, yritysten verkottumista kansallisesti tai kansainvälisesti taikka yrityksen työpaikkojen, liikevaihdon tai viennin kasvua.
Rahoituskeskuksen tulee myöntämispäätöksessään määritellä rahoitettavan hankkeen tavoiteltavat vaikutukset.
Tekesin tulee myöntämispäätöksessään määritellä rahoitettavan hankkeen tavoiteltavat vaikutukset.
4 §
Rahoituksen tavoiteltavat vaikutuksetRahoituskeskus voi myöntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukea yritysten hankkeisiin, jos hankkeiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Rahoituskeskukselle asettamien elinkeino- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Rahoitettavien hankkeiden tulee edistää rahoituksen saajan osaamista tai uudistumista, yritysten verkottumista kansallisesti tai kansainvälisesti taikka yrityksen työpaikkojen, liikevaihdon tai viennin kasvua.
Rahoituskeskuksen tulee myöntämispäätöksessään määritellä rahoitettavan hankkeen tavoiteltavat vaikutukset.
5 §
Suostumus projektin muutoksiin ja eräisiin liiketoimintajärjestelyihinRahoituksen saajan on etukäteen saatava rahoituskeskuksen suostumus olennaiseen projektisuunnitelmasta poikkeamiseen.
Rahoituksen saajan on etukäteen saatava Tekesin suostumus olennaiseen projektisuunnitelmasta poikkeamiseen.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava rahoituskeskukselle etukäteen, mikäli se hankkeen aikana, viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai ennen kuin laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin:
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava Tekesille etukäteen, mikäli se hankkeen aikana, viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai ennen kuin laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin:
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava rahoituskeskukselle etukäteen, mikäli se hankkeen aikana, viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai ennen kuin laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin:
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
Rahoituksen saajan on saatava rahoituskeskuksen suostumus sellaisiin 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan Euroopan sisämarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen taikka heikentävät lainan takaisinmaksun edellytyksiä. Suostumusta ei tarvita, jos käyttöoikeuksien lisensointi on olennainen osa hankkeessa alun perin tavoiteltavaa liiketoimintaa.
Rahoituksen saajan on saatava Tekesin suostumus sellaisiin 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan Euroopan sisämarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen taikka heikentävät lainan takaisinmaksun edellytyksiä. Suostumusta ei tarvita, jos käyttöoikeuksien lisensointi on olennainen osa hankkeessa alun perin tavoiteltavaa liiketoimintaa.
Rahoituskeskus voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavat vaikutukset voidaan olennaisilta osiltaan saavuttaa ja lainan takaisinmaksun edellytykset varmistaa muutoksista huolimatta.
Tekes voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavat vaikutukset voidaan olennaisilta osiltaan saavuttaa ja lainan takaisinmaksun edellytykset varmistaa muutoksista huolimatta.
Rahoituskeskus voi periä maksetun avustuksen takaisin valtionavustuslain (688/2001) 21 ja 22 §:n mukaisesti tai määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain(449/1988) 7 §:n mukaisesti, jos rahoituksen saaja menettelee 1–3 momentin vastaisesti.
Tekes voi periä maksetun avustuksen takaisin valtionavustuslain (688/2001) 21 ja 22 §:n mukaisesti tai määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 7 §:n mukaisesti, jos rahoituksen saaja menettelee 1—3 momentin vastaisesti.
Rahoituskeskus voi periä maksetun avustuksen takaisin valtionavustuslain (688/2001) 21 ja 22 §:n mukaisesti tai määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 7 §:n mukaisesti, jos rahoituksen saaja menettelee 1–3 momentin vastaisesti.
Rahoituskeskus voi tässä pykälässä tarkoitettuja toimenpiteitä harkitessaan erityisestä syystä tapauskohtaisesti soveltaa viittä vuotta lyhyempää tai pidempää aikaa, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät. Aika ei kuitenkaan voi olla kymmentä vuotta pidempi.
Tekes voi erityisestä syystä tapauskohtaisesti soveltaa viittä vuotta lyhyempää tai pidempää aikaa, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät. Aika ei kuitenkaan voi olla kymmentä vuotta pidempi.
5 §
Suostumus projektin muutoksiin ja eräisiin liiketoimintajärjestelyihinRahoituksen saajan on etukäteen saatava Tekesin suostumus olennaiseen projektisuunnitelmasta poikkeamiseen.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava Tekesille etukäteen, mikäli se hankkeen aikana, viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai ennen kuin laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin:
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
Rahoituksen saajan on saatava Tekesin suostumus sellaisiin 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan Euroopan sisämarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen taikka heikentävät lainan takaisinmaksun edellytyksiä. Suostumusta ei tarvita, jos käyttöoikeuksien lisensointi on olennainen osa hankkeessa alun perin tavoiteltavaa liiketoimintaa.
Tekes voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavat vaikutukset voidaan olennaisilta osiltaan saavuttaa ja lainan takaisinmaksun edellytykset varmistaa muutoksista huolimatta.
Tekes voi periä maksetun avustuksen takaisin valtionavustuslain (688/2001) 21 ja 22 §:n mukaisesti tai määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 7 §:n mukaisesti, jos rahoituksen saaja menettelee 1—3 momentin vastaisesti.
Tekes voi erityisestä syystä tapauskohtaisesti soveltaa viittä vuotta lyhyempää tai pidempää aikaa, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät. Aika ei kuitenkaan voi olla kymmentä vuotta pidempi.
5 §
Suostumus projektin muutoksiin ja eräisiin liiketoimintajärjestelyihinRahoituksen saajan on etukäteen saatava rahoituskeskuksen suostumus olennaiseen projektisuunnitelmasta poikkeamiseen.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava rahoituskeskukselle etukäteen, mikäli se hankkeen aikana, viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai ennen kuin laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin:
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
Rahoituksen saajan on saatava rahoituskeskuksen suostumus sellaisiin 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan Euroopan sisämarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen taikka heikentävät lainan takaisinmaksun edellytyksiä. Suostumusta ei tarvita, jos käyttöoikeuksien lisensointi on olennainen osa hankkeessa alun perin tavoiteltavaa liiketoimintaa.
Rahoituskeskus voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavat vaikutukset voidaan olennaisilta osiltaan saavuttaa ja lainan takaisinmaksun edellytykset varmistaa muutoksista huolimatta.
Rahoituskeskus voi periä maksetun avustuksen takaisin valtionavustuslain (688/2001) 21 ja 22 §:n mukaisesti tai määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 7 §:n mukaisesti, jos rahoituksen saaja menettelee 1–3 momentin vastaisesti.
Rahoituskeskus voi tässä pykälässä tarkoitettuja toimenpiteitä harkitessaan erityisestä syystä tapauskohtaisesti soveltaa viittä vuotta lyhyempää tai pidempää aikaa, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät. Aika ei kuitenkaan voi olla kymmentä vuotta pidempi.
6 §
Julkisen tuen enimmäismääräJos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty muuta valtiontukea, muun tuen ja tämän asetuksen perusteella myönnetyn avustuksen tai lainan yhteenlaskettu tuki-intensiteetti ei saa ylittää 11, 12, 13 a, 17, 19, 21 eikä 22 a §:n perusteella määräytyvää tuki-intensiteetin enimmäismäärää samojen tukikelpoisten kustannusten osalta.
Jos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty muuta valtiontukea, muun tuen ja tämän asetuksen perusteella myönnetyn avustuksen tai lainan yhteenlaskettu tuki-intensiteetti ei saa ylittää 11 ja 12 eikä 17, 19 ja 21 §:n perusteella määräytyvää tuki-intensiteetin enimmäismäärää samojen tukikelpoisten kustannusten osalta.
Jäljempänä 3 luvussa säädetty rahoitus voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. Rahoitus voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, 14 §:ssä määriteltyyn rahoituksen enimmäismäärään saakka.
Jäljempänä 3 luvussa säädetty rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. Rahoitus voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, 14 §:n 1 momentissa määriteltyyn rahoituksen enimmäismäärään saakka.
Jos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty Euroopan unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, tuki-intensiteetin enimmäismäärää määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan kansallinen tuki, jos samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja enimmäismääriä. Edellä säädetystä poiketen Euroopan puolustusrahastosta tuettavien hankkeiden julkinen kokonaisrahoitus voi rahaston soveltamasta enimmäisrahoitusasteesta riippumatta olla hankkeen tukikelpoisten kokonaiskustannusten suuruinen, jos yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäismääriä sekä tämän asetuksen 13 a §:n 2 momentin mukaista enimmäistuki-intensiteettiä noudatetaan.
Jos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty Euroopan unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, tuki-intensiteetin enimmäismäärää määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan kansallinen tuki edellyttäen, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja enimmäismääriä.
6 §
Julkisen tuen enimmäismääräJos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty muuta valtiontukea, muun tuen ja tämän asetuksen perusteella myönnetyn avustuksen tai lainan yhteenlaskettu tuki-intensiteetti ei saa ylittää 11 ja 12 eikä 17, 19 ja 21 §:n perusteella määräytyvää tuki-intensiteetin enimmäismäärää samojen tukikelpoisten kustannusten osalta.
Jäljempänä 3 luvussa säädetty rahoitus voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. Rahoitus voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, 14 §:ssä määriteltyyn rahoituksen enimmäismäärään saakka.
Jos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty Euroopan unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, tuki-intensiteetin enimmäismäärää määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan kansallinen tuki edellyttäen, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja enimmäismääriä.
7 §
Lainan ehdotLaina voidaan myöntää vakuutta vaatimatta sen mukaan kuin valtion talousarviosta on päätetty.
Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin. Laina voidaan kuitenkin myöntää siten, että enintään viisi ensimmäistä lainavuotta ovat lyhennyksistä vapaita. Laina-aika on enintään kymmenen vuotta.
7 §
Lainan ehdotLaina voidaan myöntää vakuutta vaatimatta sen mukaan kuin valtion talousarviosta on päätetty.
Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin. Laina voidaan kuitenkin myöntää siten, että enintään viisi ensimmäistä lainavuotta ovat lyhennyksistä vapaita. Laina-aika on enintään kymmenen vuotta.
8 §
Lainan korkoLainan korko on kolme prosenttiyksikköä alempi kuin kulloinkin voimassa oleva valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko, kuitenkin vähintään yksi prosentti.
8 §
Lainan korkoLainan korko on kolme prosenttiyksikköä alempi kuin kulloinkin voimassa oleva valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko, kuitenkin vähintään yksi prosentti.
9 §
Lainan tukiosuusLainan tukiosuus lasketaan diskonttaamalla lainan sisältämä korkotuki myöntöhetken mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa ja laskettaessa tukiosuutta käytetään lainan myöntöhetkellä voimassa olleen todellisen koron ja myöntöhetkellä voimassa olleen Euroopan yhteisöjen komission määrittelemän ja julkaiseman viitekoron erotusta koko laina-ajalta. Jos laina ei sisällä turvaavia vakuuksia, viitekorkoa on korotettava riskipreemiolla noudattaen, mitä viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannossa (2008/C 14/02) tai sen korvaavassa tiedonannossa määrätään.
9 §
Lainan tukiosuusLainan tukiosuus lasketaan diskonttaamalla lainan sisältämä korkotuki myöntöhetken mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa ja laskettaessa tukiosuutta käytetään lainan myöntöhetkellä voimassa olleen todellisen koron ja myöntöhetkellä voimassa olleen Euroopan yhteisöjen komission määrittelemän ja julkaiseman viitekoron erotusta koko laina-ajalta. Jos laina ei sisällä turvaavia vakuuksia, viitekorkoa on korotettava riskipreemiolla noudattaen, mitä viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannossa (2008/C 14/02) tai sen korvaavassa tiedonannossa määrätään.
10 §
Muutokset lainaehtoihinJos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, 7 §:ssä säädettyä enimmäislaina-aikaa voidaan erittäin painavista syistä pidentää enintään kahteenkymmeneen vuoteen. Lyhennyksistä vapaita vuosia voi olla enintään kymmenen. Kymmenen vuotta ylittävää laina-aikaa voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella kerrallaan.
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 11, 12, 13 a, 17, 19, 21 ja 22 a §:n perusteella määräytyvän tuki-intensiteetin enimmäismäärän puitteissa. Hankkeen tai sen tulosten taloudellisen hyödyntämisen epäonnistuessa laina-aikaa voidaan myös lyhentää rahoituksen saajan hakemuksesta.
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 11, 12, 17, 19 ja 21 §:n perusteella määräytyvän tuki-intensiteetin enimmäismäärän puitteissa.
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu osittain, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää osittain perimättä suhteessa onnistumisasteeseen.
Jos rahoituksen saaja on olennaisesti laiminlyönyt lainan takaisinmaksuvelvoitteensa, lainaehtoja voidaan muuttaa vain erittäin painavasta syystä.
Lainaehtoja voidaan muuttaa vain, jos yritys täyttää 3 §:n 1 momentissa säädetyt rahoituksen myöntämisen edellytykset.
10 §
Muutokset lainaehtoihinJos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, 7 §:ssä säädettyä enimmäislaina-aikaa voidaan erittäin painavista syistä pidentää enintään kahteenkymmeneen vuoteen. Lyhennyksistä vapaita vuosia voi olla enintään kymmenen. Kymmenen vuotta ylittävää laina-aikaa voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella kerrallaan.
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 11, 12, 17, 19 ja 21 §:n perusteella määräytyvän tuki-intensiteetin enimmäismäärän puitteissa.
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu osittain, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää osittain perimättä suhteessa onnistumisasteeseen.
Jos rahoituksen saaja on olennaisesti laiminlyönyt lainan takaisinmaksuvelvoitteensa, lainaehtoja voidaan muuttaa vain erittäin painavasta syystä.
Lainaehtoja voidaan muuttaa vain, jos yritys täyttää 3 §:n 1 momentissa säädetyt rahoituksen myöntämisen edellytykset.
2 luku
Rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan
11 §
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus ja sen enimmäismääräRahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeen tuetun osan on kuuluttava kokonaan perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen tai toteutettavuustutkimuksen luokkaan taikka useampaan näistä luokista. Rahoituksen myöntämispäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus hankkeesta kuuluu kuhunkin luokkaan.
Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella laskettu tuki-intensiteetti voi olla perustutkimuksen osalta enintään 100 prosenttia, teollisen tutkimuksen osalta enintään 50 prosenttia, kokeellisen kehittämisen osalta enintään 25 prosenttia ja toteutettavuustutkimusten osalta enintään 50 prosenttia, ellei 12 §:stä muuta johdu. Perustutkimuksen osalta edellytetään, että hankkeen tulokset ovat julkisia ja että enimmäistuki-intensiteetin käyttöön on perusteltuja syitä. Jos tulosten tai osan niistä julkisuutta rajoitetaan, noudatetaan teollisen tutkimuksen tuki-intensiteettejä.
Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella laskettu tuki-intensiteetti voi olla perustutkimuksen osalta enintään 100 prosenttia, teollisen tutkimuksen osalta enintään 50 prosenttia, kokeellisen kehittämisen osalta enintään 25 prosenttia ja toteutettavuustutkimusten osalta enintään 50 prosenttia, ellei 12 §:stä muuta johdu. Perustutkimuksen osalta edellytetään, että hankkeen tulokset ovat julkisia ja että enimmäistuki-intensiteetin käyttöön on perusteltuja syitä. Jos tulosten tai osan niistä julkisuutta rajoitetaan, noudatetaan teollisen tutkimuksen tuki-intensiteettejä.
11 §
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus ja sen enimmäismääräRahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeen tuetun osan on kuuluttava kokonaan perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen tai toteutettavuustutkimuksen luokkaan taikka useampaan näistä luokista. Rahoituksen myöntämispäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus hankkeesta kuuluu kuhunkin luokkaan.
Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella laskettu tuki-intensiteetti voi olla perustutkimuksen osalta enintään 100 prosenttia, teollisen tutkimuksen osalta enintään 50 prosenttia, kokeellisen kehittämisen osalta enintään 25 prosenttia ja toteutettavuustutkimusten osalta enintään 50 prosenttia, ellei 12 §:stä muuta johdu. Perustutkimuksen osalta edellytetään, että hankkeen tulokset ovat julkisia ja että enimmäistuki-intensiteetin käyttöön on perusteltuja syitä. Jos tulosten tai osan niistä julkisuutta rajoitetaan, noudatetaan teollisen tutkimuksen tuki-intensiteettejä.
12 §
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tuki-intensiteetin korottaminenTeollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen ja toteutettavuustutkimuksen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa pienille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 20 prosenttiyksikköä ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 10 prosenttiyksikköä.
Teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen ja toteutettavuustutkimuksen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa pienille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 20 prosenttiyksikköä ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 10 prosenttiyksikköä.
Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa 15 prosenttiyksikköä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yritysten välillä, joista vähintään yksi on pieni tai keskisuuri yritys, tai todellista yhteistyötä yritysten välillä vähintään kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tai jäsenvaltiossa ja ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja yhden yksittäisen yrityksen osuus on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yritysten välillä, joista vähintään yksi on pieni tai keskisuuri yritys, tai todellista yhteistyötä yritysten välillä vähintään kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tai jäsenvaltiossa ja ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja yhden yksittäisen yrityksen osuus on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja niillä on oikeus julkaista omat tutkimustuloksensa;
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja niillä on oikeus julkaista omat tutkimustuloksensa;
hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta;
hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta.
hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta;
tuensaaja sitoutuu asettamaan viipymättä saataville lisenssejä tuettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tutkimustuloksiin, jotka on suojattu teollis- ja tekijänoikeuksin, markkinahintaan ja ilman yksinoikeutta ja syrjimättömästi niistä kiinnostuneiden käyttöön Euroopan talousalueella.
tuensaaja sitoutuu asettamaan viipymättä saataville lisenssejä tuettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tutkimustuloksiin, jotka on suojattu teollis- ja tekijänoikeuksin, markkinahintaan ja ilman yksinoikeutta ja syrjimättömästi niistä kiinnostuneiden käyttöön Euroopan talousalueella.
Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa 15 prosenttiyksikköä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yritysten välillä, joista vähintään yksi on pieni tai keskisuuri yritys, tai todellista yhteistyötä yritysten välillä vähintään kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tai jäsenvaltiossa ja ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja yhden yksittäisen yrityksen osuus on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja niillä on oikeus julkaista omat tutkimustuloksensa;
hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta.
Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa 25 prosenttiyksikköä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät tutkimus- ja kehittämishankkeen osalta:
jokin jäsenvaltio on valinnut kyseisen tutkimus- ja kehityshankkeen avoimen ehdotuspyynnön perusteella osaksi vähintään kolmen jäsenvaltion tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ETA-sopimus, sopimuspuolen yhdessä suunnittelemaa hanketta;
jokin jäsenvaltio on valinnut kyseisen tutkimus- ja kehityshankkeen avoimen ehdotuspyynnön perusteella osaksi vähintään kolmen jäsenvaltion tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ETA-sopimus, sopimuspuolen yhdessä suunnittelemaa hanketta;
kyseiseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen liittyy todellista yritysten yhteistyötä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, jos tuensaaja on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettu pk-yritys, tai vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, jos tuensaaja on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 24 alakohdassa tarkoitettu suuri yritys; ja
kyseiseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen liittyy todellista yritysten yhteistyötä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, jos tuensaaja on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettu pk-yritys, tai vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, jos tuensaaja on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 24 alakohdassa tarkoitettu suuri yritys; ja
vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksia levitetään laajalti vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta;
tuensaaja sitoutuu asettamaan viipymättä saataville lisenssejä tuettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tutkimustuloksiin, jotka on suojattu teollis- ja tekijänoikeuksin, markkinahintaan ja ilman yksinoikeutta ja syrjimättömästi niistä kiinnostuneiden käyttöön Euroopan talousalueella.
Korotettu tuki-intensiteetti voi olla teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta enintään 80 prosenttia.
Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa 25 prosenttiyksikköä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät tutkimus- ja kehittämishankkeen osalta:
jokin jäsenvaltio on valinnut kyseisen tutkimus- ja kehityshankkeen avoimen ehdotuspyynnön perusteella osaksi vähintään kolmen jäsenvaltion tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ETA-sopimus, sopimuspuolen yhdessä suunnittelemaa hanketta;
kyseiseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen liittyy todellista yritysten yhteistyötä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, jos tuensaaja on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettu pk-yritys, tai vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, jos tuensaaja on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 24 alakohdassa tarkoitettu suuri yritys; ja
vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksia levitetään laajalti vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta;
tuensaaja sitoutuu asettamaan viipymättä saataville lisenssejä tuettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tutkimustuloksiin, jotka on suojattu teollis- ja tekijänoikeuksin, markkinahintaan ja ilman yksinoikeutta ja syrjimättömästi niistä kiinnostuneiden käyttöön Euroopan talousalueella.
Korotettu tuki-intensiteetti voi olla teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta enintään 80 prosenttia.
12 §
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tuki-intensiteetin korottaminenTeollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen ja toteutettavuustutkimuksen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa pienille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 20 prosenttiyksikköä ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 10 prosenttiyksikköä.
Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa 15 prosenttiyksikköä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yritysten välillä, joista vähintään yksi on pieni tai keskisuuri yritys, tai todellista yhteistyötä yritysten välillä vähintään kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tai jäsenvaltiossa ja ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja yhden yksittäisen yrityksen osuus on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja niillä on oikeus julkaista omat tutkimustuloksensa;
hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta.
Korotettu tuki-intensiteetti voi olla teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta enintään 80 prosenttia.
13 §
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksina voidaan hyväksyä:
henkilöstökustannukset hankkeeseen suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden osalta;
henkilöstökustannukset hankkeeseen suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden osalta;
välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; jos välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimus- ja kehittämishankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti;
välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; jos välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimus- ja kehittämishankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti;
rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaisesti; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;
rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaisesti; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;
ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostettujen tai käyttöluvalla hankittujen sopimukseen perustuvien tutkimusten, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;
ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostettujen tai käyttöluvalla hankittujen sopimukseen perustuvien tutkimusten, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;
tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset;
tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset;
materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset, matkakustannukset sekä muut suoraan tutkimus- ja kehittämishankkeesta aiheutuvat kustannukset.
materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset, matkakustannukset sekä muut suoraan tutkimus- ja kehittämishankkeesta aiheutuvat kustannukset.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksina voidaan hyväksyä:
henkilöstökustannukset hankkeeseen suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden osalta;
välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; jos välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimus- ja kehittämishankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti;
rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaisesti; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;
ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostettujen tai käyttöluvalla hankittujen sopimukseen perustuvien tutkimusten, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;
tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset;
materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset, matkakustannukset sekä muut suoraan tutkimus- ja kehittämishankkeesta aiheutuvat kustannukset.
Pienille ja keskisuurille yrityksille kustannuksina voidaan hyväksyä myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa syntyneiden teollisoikeuksien hankkimiseen, suojaamiseen ja voimaansaattamiseen liittyvät kustannukset. Näihin kustannuksiin liittyvän rahoituksen osalta 11 ja 12 §:ssä tarkoitettu rahoituksen tuki-intensiteetti voi olla kuitenkin olla enintään 50 prosenttia.
Jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen, 1 ja 2 momentissa mainittuihin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ei ole hyväksyttävä kustannus.
13 §
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksina voidaan hyväksyä:
henkilöstökustannukset hankkeeseen suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden osalta;
välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; jos välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimus- ja kehittämishankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti;
rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaisesti; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;
ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostettujen tai käyttöluvalla hankittujen sopimukseen perustuvien tutkimusten, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;
tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset;
materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset, matkakustannukset sekä muut suoraan tutkimus- ja kehittämishankkeesta aiheutuvat kustannukset.
Pienille ja keskisuurille yrityksille kustannuksina voidaan hyväksyä myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa syntyneiden teollisoikeuksien hankkimiseen, suojaamiseen ja voimaansaattamiseen liittyvät kustannukset. Näihin kustannuksiin liittyvän rahoituksen osalta 11 ja 12 §:ssä tarkoitettu rahoituksen tuki-intensiteetti voi olla kuitenkin olla enintään 50 prosenttia.
Jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen, 1 ja 2 momentissa mainittuihin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ei ole hyväksyttävä kustannus.
13 a §
Rahoitus Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta tuettujen hankkeiden yhteisrahoitukseenTukea voidaan myöntää Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta rahoitettavan tutkimus- ja kehityshankkeen yhteisrahoitukseen. Hankkeen tulee olla arvioitu, sijoitettu ensisijaisuusjärjestykseen ja valittu Euroopan puolustusrahaston tai Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sääntöjen mukaisesti.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 90 prosenttia tuetun hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Jos tuensaajan saama tuki-intensiteetti ylittää tuen enimmäisintensiteetin, jonka tuensaaja olisi voinut saada 11 §:n 2 momentin tai 12 §:n mukaisesti, tuensaajan on maksettava rahoituskeskukselle markkinahinta hankkeen tuloksena syntyvien teollis- ja tekijänoikeuksien tai prototyyppien käytöstä muihin kuin puolustussovelluksiin. Rahoituskeskukselle tällaisesta käytöstä maksettava enimmäismäärä ei saa ylittää tuensaajan saaman tuen ja sen tuen enimmäismäärän, jonka tuensaaja olisi voinut saada mainittujen pykälien perusteella, välistä erotusta.
13 a §
Rahoitus Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta tuettujen hankkeiden yhteisrahoitukseenTukea voidaan myöntää Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta rahoitettavan tutkimus- ja kehityshankkeen yhteisrahoitukseen. Hankkeen tulee olla arvioitu, sijoitettu ensisijaisuusjärjestykseen ja valittu Euroopan puolustusrahaston tai Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sääntöjen mukaisesti.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 90 prosenttia tuetun hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Jos tuensaajan saama tuki-intensiteetti ylittää tuen enimmäisintensiteetin, jonka tuensaaja olisi voinut saada 11 §:n 2 momentin tai 12 §:n mukaisesti, tuensaajan on maksettava rahoituskeskukselle markkinahinta hankkeen tuloksena syntyvien teollis- ja tekijänoikeuksien tai prototyyppien käytöstä muihin kuin puolustussovelluksiin. Rahoituskeskukselle tällaisesta käytöstä maksettava enimmäismäärä ei saa ylittää tuensaajan saaman tuen ja sen tuen enimmäismäärän, jonka tuensaaja olisi voinut saada mainittujen pykälien perusteella, välistä erotusta.
13 b §
Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta tuettujen hankkeiden hyväksyttävät kustannuksetTuetun hankkeen tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Euroopan puolustusrahaston tai Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sääntöjen nojalla.
13 b §
Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta tuettujen hankkeiden hyväksyttävät kustannuksetTuetun hankkeen tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Euroopan puolustusrahaston tai Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sääntöjen nojalla.
3 luku
Käynnistystuki
14 §
Käynnistystuki ja sen määräKäynnistystukea voidaan myöntää nuorille yrityksille ja nuorille innovatiivisille yrityksille:
lainana, jonka määrä on enintään 1,1 miljoona euroa;
lainana, jonka määrä on enintään 1 miljoona euroa;
lainana, jonka määrä on enintään 1,1 miljoona euroa;
avustuksena, mukaan luettuna osakeyhtiölain (624/2006) mukainen pääomalaina, jonka määrä on enintään 0,5 miljoonaa euroa.
avustuksena, mukaan luettuna osakeyhtiölain (624/2006) mukainen pääomalaina, jonka määrä on enintään 0,4 miljoonaa euroa.
avustuksena, mukaan luettuna osakeyhtiölain (624/2006) mukainen pääomalaina, jonka määrä on enintään 0,5 miljoonaa euroa.
Nuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta voidaan myöntää avustuksena enintään 800 000 euroa. Rahoitusta voidaan myöntää lainana enintään 2 000 000 euroa. Rahoitus voidaan myöntää myös avustuksen ja lainan yhdistelmänä. Tällöin avustuksena myönnettävän tuen osuus, laskettuna sen enimmäismäärän perusteella, otetaan huomioon määritettäessä lainan sallitun enimmäismäärän jäljellä olevaa osuutta.
Käynnistystukea voidaan myöntää nuorille yrityksille ja nuorille innovatiivisille yrityksille:
lainana, jonka määrä on enintään 1 miljoona euroa;
avustuksena, mukaan luettuna osakeyhtiölain (624/2006) mukainen pääomalaina, jonka määrä on enintään 0,4 miljoonaa euroa.
Käynnistystukea voidaan myöntää nuorille yrityksille ja nuorille innovatiivisille yrityksille:
lainana, jonka määrä on enintään 1,1 miljoona euroa;
avustuksena, mukaan luettuna osakeyhtiölain (624/2006) mukainen pääomalaina, jonka määrä on enintään 0,5 miljoonaa euroa.
Käynnistystuki voidaan myöntää myös avustuksen ja lainan yhdistelmänä. Tällöin avustuksena myönnettävän tuen osuus, laskettuna sen enimmäismäärän perusteella, otetaan huomioon määritettäessä lainan sallitun enimmäismäärän jäljellä olevaa osuutta. Myönnettäessä käynnistystukea nuorille innovatiivisille yrityksille 1 momentissa säädetyt lainan ja avustuksen määrät voidaan kaksinkertaistaa.
Nuorelle innovatiiviselle yritykselle myönnetyn lainan laina-aikaa voidaan pidentää enintään 10 vuoteen. Lainan pääomaa ja korkoja ei voida jättää takaisin perimättä.
Käynnistystuki voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista.
Rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista.
Käynnistystuki on tarkoitettu kaikkiin niihin yrityksen toimintoihin, jotka edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitusta ei kuitenkaan voida myöntää vientiin liittyvään toimintaan eli suoraan vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin.
14 §
Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus ja sen enimmäismääräNuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta voidaan myöntää avustuksena enintään 800 000 euroa. Rahoitusta voidaan myöntää lainana enintään 2 000 000 euroa. Rahoitus voidaan myöntää myös avustuksen ja lainan yhdistelmänä. Tällöin avustuksena myönnettävän tuen osuus, laskettuna sen enimmäismäärän perusteella, otetaan huomioon määritettäessä lainan sallitun enimmäismäärän jäljellä olevaa osuutta.
Nuorelle innovatiiviselle yritykselle myönnetyn lainan laina-aikaa voidaan pidentää enintään 10 vuoteen. Lainan pääomaa ja korkoja ei voida jättää takaisin perimättä.
Rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista.
14 §
Käynnistystuki ja sen määräKäynnistystukea voidaan myöntää nuorille yrityksille ja nuorille innovatiivisille yrityksille:
lainana, jonka määrä on enintään 1 miljoona euroa;
avustuksena, mukaan luettuna osakeyhtiölain (624/2006) mukainen pääomalaina, jonka määrä on enintään 0,4 miljoonaa euroa.
Käynnistystuki voidaan myöntää myös avustuksen ja lainan yhdistelmänä. Tällöin avustuksena myönnettävän tuen osuus, laskettuna sen enimmäismäärän perusteella, otetaan huomioon määritettäessä lainan sallitun enimmäismäärän jäljellä olevaa osuutta. Myönnettäessä käynnistystukea nuorille innovatiivisille yrityksille 1 momentissa säädetyt lainan ja avustuksen määrät voidaan kaksinkertaistaa.
Käynnistystuki voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista.
Käynnistystuki on tarkoitettu kaikkiin niihin yrityksen toimintoihin, jotka edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitusta ei kuitenkaan voida myöntää vientiin liittyvään toimintaan eli suoraan vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin.
14 a §
Käynnistystuen myöntäminen henkisen omaisuuden siirtona tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisenäEdellä 14 §:ssä tarkoitetun käynnistystuen määrän lisäksi käynnistystukea voidaan myöntää henkisen omaisuuden siirtoon tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämiseen ilmaiseksi tai alle markkina-arvon. Edellytyksenä on, että siirron tai käyttöoikeudet myöntää sellainen tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatio, joka on luonut perustana olevan henkisen omaisuuden riippumattomassa omassa tai yhteistyöhön perustuvassa tutkimus- ja kehitystoiminnassaan ja ne myönnetään nuorelle innovatiiviselle yritykselle tai nuorelle yritykselle. Siirron tai käyttöoikeuksien myöntämisen tulee lisäksi täyttää seuraavat edellytykset:
henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen tarkoituksena on tuoda markkinoille uusi tuote tai palvelu; ja
henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen tarkoituksena on tuoda markkinoille uusi tuote tai palvelu; ja
henkisen omaisuuden arvo määritetään markkinahintaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 22 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.
henkisen omaisuuden arvo määritetään markkinahintaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 22 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.
Edellä 14 §:ssä tarkoitetun käynnistystuen määrän lisäksi käynnistystukea voidaan myöntää henkisen omaisuuden siirtoon tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämiseen ilmaiseksi tai alle markkina-arvon. Edellytyksenä on, että siirron tai käyttöoikeudet myöntää sellainen tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatio, joka on luonut perustana olevan henkisen omaisuuden riippumattomassa omassa tai yhteistyöhön perustuvassa tutkimus- ja kehitystoiminnassaan ja ne myönnetään nuorelle innovatiiviselle yritykselle tai nuorelle yritykselle. Siirron tai käyttöoikeuksien myöntämisen tulee lisäksi täyttää seuraavat edellytykset:
henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen tarkoituksena on tuoda markkinoille uusi tuote tai palvelu; ja
henkisen omaisuuden arvo määritetään markkinahintaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 22 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.
Henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen arvo on enintään 1 miljoonaa euroa. Tukimäärän tulee vastata yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 22 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti määriteltyä henkisen omaisuuden arvoa. Mainitussa alakohdassa tarkoitettu henkisen omaisuuden arvo voi olla yli 1 miljoona euroa, jolloin tukikelpoinen yritys voi kattaa ylimenevän osan omilla varoillaan tai muilla keinoin.
14 a §
Käynnistystuen myöntäminen henkisen omaisuuden siirtona tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisenäEdellä 14 §:ssä tarkoitetun käynnistystuen määrän lisäksi käynnistystukea voidaan myöntää henkisen omaisuuden siirtoon tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämiseen ilmaiseksi tai alle markkina-arvon. Edellytyksenä on, että siirron tai käyttöoikeudet myöntää sellainen tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatio, joka on luonut perustana olevan henkisen omaisuuden riippumattomassa omassa tai yhteistyöhön perustuvassa tutkimus- ja kehitystoiminnassaan ja ne myönnetään nuorelle innovatiiviselle yritykselle tai nuorelle yritykselle. Siirron tai käyttöoikeuksien myöntämisen tulee lisäksi täyttää seuraavat edellytykset:
henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen tarkoituksena on tuoda markkinoille uusi tuote tai palvelu; ja
henkisen omaisuuden arvo määritetään markkinahintaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 22 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.
Henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen arvo on enintään 1 miljoonaa euroa. Tukimäärän tulee vastata yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 22 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti määriteltyä henkisen omaisuuden arvoa. Mainitussa alakohdassa tarkoitettu henkisen omaisuuden arvo voi olla yli 1 miljoona euroa, jolloin tukikelpoinen yritys voi kattaa ylimenevän osan omilla varoillaan tai muilla keinoin.
15 §
Käynnistystuen myöntämisen edellytyksetRahoituskeskuksen on ennen käynnistystuen myöntämistä vaadittava riippumattoman tilintarkastajan vahvistus siitä, että rahoitusta hakeva yritys on nuori innovatiivinen yritys tai nuori yritys. Nuorten innovatiivisten yritysten osalta on vaadittava vahvistus siitä, että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 10 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut.
Tekesin on ennen rahoituksen myöntämistä varmistuttava siitä, että yritys on nuori innovatiivinen yritys. Tämän varmistamiseksi Tekesin on vaadittava riippumattoman tilintarkastajan vahvistus siitä, että yritys ei ole muodostunut sulautumisen kautta, että yritys ei ole vielä jakanut voittoa ja että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 10 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut.
Rahoituskeskuksen on ennen käynnistystuen myöntämistä vaadittava riippumattoman tilintarkastajan vahvistus siitä, että rahoitusta hakeva yritys on 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettu nuori innovatiivinen yritys tai 9 a kohdassa tarkoitettu nuori yritys. Nuorten innovatiivisten yritysten osalta on vaadittava vahvistus siitä, että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 10 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut.
Käynnistystukea voidaan myöntää ja maksaa vain yritystoimintaan, joka toteutetaan, ennen kuin yrityksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kahdeksan vuotta.
Edellä 1 momentissa säädetty vahvistus siitä, että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia, ei koske 2 §:n 9 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja nuoria innovatiivisia yrityksiä.
15 §
Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksen myöntämisen edellytyksetTekesin on ennen rahoituksen myöntämistä varmistuttava siitä, että yritys on nuori innovatiivinen yritys. Tämän varmistamiseksi Tekesin on vaadittava riippumattoman tilintarkastajan vahvistus siitä, että yritys ei ole muodostunut sulautumisen kautta, että yritys ei ole vielä jakanut voittoa ja että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 10 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut.
15 §
Käynnistystuen myöntämisen edellytyksetRahoituskeskuksen on ennen käynnistystuen myöntämistä vaadittava riippumattoman tilintarkastajan vahvistus siitä, että rahoitusta hakeva yritys on 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettu nuori innovatiivinen yritys tai 9 a kohdassa tarkoitettu nuori yritys. Nuorten innovatiivisten yritysten osalta on vaadittava vahvistus siitä, että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 10 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut.
Käynnistystukea voidaan myöntää ja maksaa vain yritystoimintaan, joka toteutetaan, ennen kuin yrityksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kahdeksan vuotta.
16 §
Muutokset käynnistystuen lainaehtoihinKäynnistystuen laina-aikaa voidaan pidentää enintään 10 vuoteen.
Rahoitus on tarkoitettu kaikkiin niihin nuoren innovatiivisen yrityksen toimintoihin, jotka edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Jos nuoren yrityksen tai nuoren innovatiivisen yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 14 §:ssä säädetyn lainan enimmäismäärän puitteissa. Nuoren yrityksen laina voidaan jättää perimättä vain ehdolla, että yritys lopettaa toimintansa lainan perimättä jättämisen jälkeen.
Rahoitusta ei kuitenkaan voida myöntää vientiin liittyvään toimintaan eli suoraan vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin.
16 §
Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksella rahoitettava toimintaRahoitus on tarkoitettu kaikkiin niihin nuoren innovatiivisen yrityksen toimintoihin, jotka edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Rahoitusta ei kuitenkaan voida myöntää vientiin liittyvään toimintaan eli suoraan vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin.
Rahoitusta voidaan myöntää ja maksaa vain toimintaan, joka toteutetaan, ennen kuin yrityksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kahdeksan vuotta.
16 §
Muutokset käynnistystuen lainaehtoihinKäynnistystuen laina-aikaa voidaan pidentää enintään 10 vuoteen.
Jos nuoren yrityksen tai nuoren innovatiivisen yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 14 §:ssä säädetyn lainan enimmäismäärän puitteissa. Nuoren yrityksen laina voidaan jättää perimättä vain ehdolla, että yritys lopettaa toimintansa lainan perimättä jättämisen jälkeen.
4 luku
Rahoitus pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan
17 §
Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoitus ja sen enimmäismääräRahoitusta voidaan myöntää pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävän tuen erityistapauksessa tuki-intensiteetti voidaan korottaa 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, jos tuen kokonaismäärä ei ole yli 220 000 euroa yritystä kohden minkään kolmen vuoden ajanjakson aikana.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävän tuen erityistapauksessa tuki-intensiteetti voidaan korottaa 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista edellyttäen, että tuen kokonaismäärä ei ole yli 200 000 euroa yritystä kohden minkään kolmen vuoden ajanjakson aikana.
17 §
Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoitus ja sen enimmäismääräRahoitusta voidaan myöntää pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävän tuen erityistapauksessa tuki-intensiteetti voidaan korottaa 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista edellyttäen, että tuen kokonaismäärä ei ole yli 200 000 euroa yritystä kohden minkään kolmen vuoden ajanjakson aikana.
18 §
Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTukikelpoisia kustannuksia ovat:
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset sekä tutkimus- ja tiedonlevitysorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien ja innovaatioklustereiden tarjoamat palvelut.
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset.
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset sekä tutkimus- ja tiedonlevitysorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien ja innovaatioklustereiden tarjoamat palvelut.
Tukikelpoisia kustannuksia ovat:
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset.
Tukikelpoisia kustannuksia ovat:
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset sekä tutkimus- ja tiedonlevitysorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien ja innovaatioklustereiden tarjoamat palvelut.
18 §
Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTukikelpoisia kustannuksia ovat:
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset.
18 §
Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTukikelpoisia kustannuksia ovat:
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset sekä tutkimus- ja tiedonlevitysorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien ja innovaatioklustereiden tarjoamat palvelut.
5 luku
Rahoitus innovaatioklusterien rakentamiseen ja parantamiseen sekä toimintaan
19 §
Innovaatioklusterien investointien ja toiminnan rahoitus ja sen enimmäismääräInvestointitukea voidaan myöntää innovaatioklusterin omistajalle. Toimintatukea voidaan myöntää innovaatioklusterin ylläpitäjälle. Jos ylläpitäjä on eri taho kuin omistaja, se voi olla oikeushenkilö tai sellainen yritysten yhteenliittymä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä. Kaikissa tapauksissa kunkin yrityksen on pidettävä kirjanpitoa erikseen klusterin omistajuuden, toiminnan ja käytön kustannuksista ja tuloista sovellettavien kirjanpitostandardien mukaisesti. Rahoituksen edellytyksenä on, että useilla käyttäjillä on oikeus käyttää klusterin tiloja, infrastruktuuria ja toimintoja läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein sekä että klusterin infrastruktuurin käytöstä ja klusterin toimintoihin osallistumisesta perittävät maksut vastaavat markkinahintaa tai kustannuksia lisättynä kohtuullisella marginaalilla.
Rahoitusta voidaan myöntää organisaatiolle, joka toteuttaa innovaatioklusterin toimintaa (klusteriorganisaatio). Rahoituksen edellytyksenä on, että useilla käyttäjillä on oikeus käyttää klusterin tiloja, infrastruktuuria ja toimintoja läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein sekä että klusterin infrastruktuurin käytöstä ja klusterin toimintoihin osallistumisesta perittävät maksut vastaavat markkinahintaa tai kustannuksia.
Innovaatioklusterien rakentamiseen tai parantamiseen voidaan myöntää investointitukea. Investointituen tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
Innovaatioklustereiden toiminnan harjoittamiseen voidaan myöntää toimintatukea enintään kymmeneksi vuodeksi. Toimintatuen tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista tukiaikana.
19 §
Innovaatioklusterien investointien ja toiminnan rahoitus ja sen enimmäismääräRahoitusta voidaan myöntää organisaatiolle, joka toteuttaa innovaatioklusterin toimintaa (klusteriorganisaatio). Rahoituksen edellytyksenä on, että useilla käyttäjillä on oikeus käyttää klusterin tiloja, infrastruktuuria ja toimintoja läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein sekä että klusterin infrastruktuurin käytöstä ja klusterin toimintoihin osallistumisesta perittävät maksut vastaavat markkinahintaa tai kustannuksia.
Innovaatioklusterien rakentamiseen tai parantamiseen voidaan myöntää investointitukea. Investointituen tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
Innovaatioklustereiden toiminnan harjoittamiseen voidaan myöntää toimintatukea enintään kymmeneksi vuodeksi. Toimintatuen tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista tukiaikana.
20 §
Innovaatioklusterien toiminnan ja investointien rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetRahoitusta innovaatioklusterin toimintaan voidaan myöntää:
klusterin toiminnan edistämiseen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihtoon ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoamiseen tai kanavointiin;
klusterin toiminnan edistämiseen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihtoon ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoamiseen tai kanavointiin;
klusterin markkinointiin uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi;
klusterin markkinointiin uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi;
klusterin infrastruktuurin hallinnointiin sekä koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestämiseen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista sekä monikansallista yhteistyötä.
klusterin infrastruktuurin hallinnointiin sekä koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestämiseen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista sekä monikansallista yhteistyötä.
Rahoitusta innovaatioklusterin toimintaan voidaan myöntää:
klusterin toiminnan edistämiseen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihtoon ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoamiseen tai kanavointiin;
klusterin markkinointiin uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi;
klusterin infrastruktuurin hallinnointiin sekä koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestämiseen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista sekä monikansallista yhteistyötä.
Toimintatuen tukikelpoisia kustannuksia ovat yllä kuvatusta toiminnasta aiheutuvat klusterin toimintaan suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden henkilöstömenot sekä hallintokustannukset, mukaan lukien konsultoinnin ja vastaavien palvelujen kustannukset, kun palveluja on käytetty yksinomaan yllä kuvattua klusterin toimintaa varten, sekä klusterin toiminnasta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset.
Rahoitusta innovaatioklusterin rakentamiseen ja parantamiseen voidaan myöntää aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintaan.
20 §
Innovaatioklusterien toiminnan ja investointien rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetRahoitusta innovaatioklusterin toimintaan voidaan myöntää:
klusterin toiminnan edistämiseen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihtoon ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoamiseen tai kanavointiin;
klusterin markkinointiin uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi;
klusterin infrastruktuurin hallinnointiin sekä koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestämiseen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista sekä monikansallista yhteistyötä.
Toimintatuen tukikelpoisia kustannuksia ovat yllä kuvatusta toiminnasta aiheutuvat klusterin toimintaan suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden henkilöstömenot sekä hallintokustannukset, mukaan lukien konsultoinnin ja vastaavien palvelujen kustannukset, kun palveluja on käytetty yksinomaan yllä kuvattua klusterin toimintaa varten, sekä klusterin toiminnasta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset.
Rahoitusta innovaatioklusterin rakentamiseen ja parantamiseen voidaan myöntää aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintaan.
6 luku
Rahoitus tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen
21 §
Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus ja sen enimmäismääräRahoitusta voidaan myöntää taloudellista toimintaa harjoittavien tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen tai parantamiseen. Rahoituksen edellytyksenä on, että infrastruktuuriin on pääsy useilla käyttäjillä läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein ja että infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävä hinta vastaa markkinahintaa.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa enintään 60 prosenttiin, jos julkisesta rahoituksesta vastaa vähintään kaksi jäsenvaltiota tai jos kyseessä on unionin tasolla arvioitu ja valittu tutkimusinfrastruktuuri.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
21 §
Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus ja sen enimmäismääräRahoitusta voidaan myöntää taloudellista toimintaa harjoittavien tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen tai parantamiseen. Rahoituksen edellytyksenä on, että infrastruktuuriin on pääsy useilla käyttäjillä läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein ja että infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävä hinta vastaa markkinahintaa.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
22 §
Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.
22 §
Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.
6 a luku
Rahoitus testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen
22 a §
Testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien investointien rahoitus ja sen enimmäismääräTestaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen voidaan myöntää investointitukea. Rahoituksen edellytyksenä on, että infrastruktuuriin on tarjottava pääsy useille käyttäjille läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa tai, jos markkinahintaa ei ole, vastattava kustannuksia lisättynä kohtuullisella marginaalilla. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Ylikompensaation välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja käyttöehdot on julkistettava.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa enintään 40 prosenttiin suurten yritysten, 50 prosenttiin keskisuurten yritysten ja 60 prosenttiin pienten yritysten tukikelpoisista investointikustannuksista seuraavasti:
10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta;
10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta;
1 kohdassa säädetyn lisäksi 10 prosenttiyksikköä sellaisten rajat ylittävien testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joita rahoittaa vähintään kaksi jäsenvaltiota, tai unionin tasolla arvioitujen ja valittujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta;
1 kohdassa säädetyn lisäksi 10 prosenttiyksikköä sellaisten rajat ylittävien testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joita rahoittaa vähintään kaksi jäsenvaltiota, tai unionin tasolla arvioitujen ja valittujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta;
1 ja 2 kohdassa säädetyn lisäksi 5 prosenttiyksikköä sellaisten testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joiden vuotuisesta kapasiteetista vähintään 80 prosenttia on osoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.
1 ja 2 kohdassa säädetyn lisäksi 5 prosenttiyksikköä sellaisten testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joiden vuotuisesta kapasiteetista vähintään 80 prosenttia on osoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.
Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa enintään 40 prosenttiin suurten yritysten, 50 prosenttiin keskisuurten yritysten ja 60 prosenttiin pienten yritysten tukikelpoisista investointikustannuksista seuraavasti:
10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta;
1 kohdassa säädetyn lisäksi 10 prosenttiyksikköä sellaisten rajat ylittävien testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joita rahoittaa vähintään kaksi jäsenvaltiota, tai unionin tasolla arvioitujen ja valittujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta;
1 ja 2 kohdassa säädetyn lisäksi 5 prosenttiyksikköä sellaisten testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joiden vuotuisesta kapasiteetista vähintään 80 prosenttia on osoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.
22 a §
Testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien investointien rahoitus ja sen enimmäismääräTestaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen voidaan myöntää investointitukea. Rahoituksen edellytyksenä on, että infrastruktuuriin on tarjottava pääsy useille käyttäjille läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa tai, jos markkinahintaa ei ole, vastattava kustannuksia lisättynä kohtuullisella marginaalilla. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Ylikompensaation välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja käyttöehdot on julkistettava.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa enintään 40 prosenttiin suurten yritysten, 50 prosenttiin keskisuurten yritysten ja 60 prosenttiin pienten yritysten tukikelpoisista investointikustannuksista seuraavasti:
10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta;
1 kohdassa säädetyn lisäksi 10 prosenttiyksikköä sellaisten rajat ylittävien testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joita rahoittaa vähintään kaksi jäsenvaltiota, tai unionin tasolla arvioitujen ja valittujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta;
1 ja 2 kohdassa säädetyn lisäksi 5 prosenttiyksikköä sellaisten testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joiden vuotuisesta kapasiteetista vähintään 80 prosenttia on osoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille.
22 b §
Testaus- ja kokeiluinfrastruktuureja koskevien investointien rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.
22 b §
Testaus- ja kokeiluinfrastruktuureja koskevien investointien rahoituksen hyväksyttävät kustannuksetTukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.
7 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
23 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2026.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023.
23 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.
23 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023.
23 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2026.
24 §
SiirtymäsäännöksetRahoitukseen, joka perustuu ennen 1 tammikuuta 2024 tehtyyn päätökseen, sovelletaan ennen 1 tammikuuta 2024 sovellettavia säännöksiä. Lainaehtojen muutoksiin sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 10 §:ää.
Rahoitukseen, joka perustuu ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn päätökseen, sovelletaan päätöksen tekohetkellä voimassa olleita säännöksiä. Lainaehtojen muutoksiin sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 10 §:ää.
24 §
SiirtymäsäännöksetRahoitukseen, joka perustuu ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn päätökseen, sovelletaan päätöksen tekohetkellä voimassa olleita säännöksiä. Lainaehtojen muutoksiin sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 10 §:ää.
24 §
SiirtymäsäännöksetRahoitukseen, joka perustuu ennen 1 tammikuuta 2024 tehtyyn päätökseen, sovelletaan ennen 1 tammikuuta 2024 sovellettavia säännöksiä. Lainaehtojen muutoksiin sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 10 §:ää.
125/2018
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2018.
549/2020
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä heinäkuuta 2020. Sen 3 ja 23 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2020. Asetuksen 1 §:n 6 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021. (17.6.2021/519)
Komission asetus (EU) N:o 972/2020 asetuksen (EU) N:o 1407/2013 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen osalta sekä asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen ja tarvittavien mukautusten osalta (32020L0972); EUVL L 215, 7.7.2020, s. 3
1131/2020
Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä joulukuuta 2020.
519/2021
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä kesäkuuta 2021.
Komission asetus (EU) N:o 972/2020 asetuksen (EU) N:o 1407/2013 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen osalta sekä asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen ja tarvittavien mukautusten osalta (32020L0972); EUVL L 215, 7.7.2020, s. 3
520/2021
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä kesäkuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.
Komission asetus (EU) N:o 972/2020 asetuksen (EU) N:o 1407/2013 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen osalta sekä asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen ja tarvittavien mukautusten osalta (32020L0972); EUVL L 215, 7.7.2020, s. 3
1173/2023
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 2023. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2024.
302/2024
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä kesäkuuta 2024.
Komission asetus (EU) 2023/2831, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, 32023R2831, EUVL L, 2023/2831, 15.12.2023
234/2026
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2026.