Lukuohje ja menetelmäkuvaus

Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.

Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.

7
Pykälää
8
Muutossäädöstä
31
Aiempaa sanamuotoa
Voimassa
Tila
Merkinnät: Voimaantulopäivä Muutossäädös Päättymispäivä Kumonnut säädös Aiempi sanamuoto
Muutossäädökset (8)
SäädösVoimaanHuomautusMuutoskohtia
1741/20152016-01-01muutt. 5 §
1519/20162017-01-01muutt. 5 §
1149/20172018-01-01muutt. 5 §
1380/20182019-01-01muutt. 5 §
1584/20192020-01-01muutt. 5 §
1274/20202021-01-01muutt. 5 §
1374/20212022-01-01muutt. 5 §
691/20222022-07-14muutt. 5 §2

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) nojalla

2015-01-01→ 2022-07-14

1 §

Syrjäisyysluvun määräytymisperusteet

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 26 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpohjaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä. Kunnan väestöllinen keskipiste on kunnan laskennallinen väestön keskipiste, joka lasketaan pinta-alaltaan yhden neliökilometrin suuruisista ruuduista käyttäen painomuuttujina kunkin asutun ruudun väestömäärää ja sijaintimuuttujana ruudun keskipisteen koordinaatteja.

Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista yhden neliökilometrin kokoisille alueille.

2015-01-01→ 2022-07-14

2 §

Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavat verotulot

Määrättäessä kunnan verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta otetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä verovuodelta. Jos verotulojen maksuunpanotiedot eivät ole käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän joulukuun 1 päivään mennessä, voidaan käyttää tätä aikaisemman verovuoden tietoja. Tällöin valtionosuuksien tasausten oikaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa maksuunpanotietojen valmistumisesta.

Kunnan laskennallisena kunnallisverona käytetään verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitettua laskennallista kunnallisveroa ja kunnan yhteisövero-osuutena mainitun pykälän mukaista maksettavaa yhteisöveroa.

Laskettaessa ydinvoimalaitoksen laskennallista kiinteistöveroa, kunnan laskennallinen verotulo saadaan laskemalla yhteen kunnan laskennallinen kunnallisvero, ydinvoimalaitoksen laskennallinen kiinteistövero ja yhteisöveron määrä. Laskennallista verotuloa laskettaessa asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat.

2015-01-01→ 2022-07-14

3 §

Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen

Kunnan ja muun esi- ja perusopetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 43 §:ssä tarkoitetut tiedot niiden oppilaiden määrästä ja kotikunnista, joille se järjestää esi- ja perusopetusta. Tiedot on toimitettava Tilastokeskuksen lomakkeella viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20 päivään helmikuuta mennessä. Oppilaiden määrät ja kotikunnat on ilmoitettava erikseen 6, 7–12 ja 13–15 -vuotiaiden osalta. Lisäksi ne oppilaat, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa, on ilmoitettava eriteltyinä.

2015-01-01→ 2022-07-14

4 §

Kustannustenjaon tarkistusta koskevat neuvottelut

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetut neuvottelut valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n välillä käydään valtiovarainministeriön johdolla.

2022-07-14691/2022→ 2022-07-14

5 §

Perushinnat vuonna 2022

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat ovat vuonna 2022 seuraavat:

IkärakenneEuroa
0–5-vuotiaat9 713,30
6-vuotiaat10 305,71
7–12-vuotiaat8 596,30
13–15-vuotiaat14 733,47
16–18-vuotiaat4 728,28
19–64-vuotiaat1 157,20
65–74-vuotiaat2 306,18
75–84-vuotiaat6 457,36
85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat22 359,23
Muut laskennallisten kustannusten kriteerit
Sairastavuuskerroin1 329,61
Työttömyyskerroin103,34
Vieraskielisyyskerroin2 237,64
Kaksikielisyys318,56
Saaristoisuus438,47
Saaristo-osakunta320,75
Asukastiheyskerroin45,00
Koulutustaustakerroin457,42
Lisäosat
Syrjäisyys226,40
Työpaikkaomavaraisuus68,71
Saamelaisten kotiseutualueen kunta2 875,50
2015-01-01→ 2022-07-14

6 §

Peruspalvelujen hintaindeksi

Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun peruspalveluiden hintaindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuksen julkaiseman kunnan palkansaajien ansiotason muutoksen, Tilastokeskuksen julkaisemien kuluttaja-, tukku- ja rakennuskustannusindeksien muutosten sekä kuntien palkkasidonnaisten maksujen muutosten perusteella. Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksamiin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suorittamia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja.

Peruspalveluiden hintaindeksissä painotetaan 1 momentissa mainittujen hinta- ja kustannusindeksien kehitystä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tilinpäätösten mukaisilla kustannusosuuksilla. Kustannuksiksi luetaan henkilöstön palkkausmenot sivukuluineen, tavaroiden ja palveluiden ostot sekä muut käyttökustannukset.

Peruspalveluiden hintaindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen kustannusten painorakenne tarkistetaan määräajoin, vähintään joka viides vuosi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen peruspalveluiden hintaindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin 1 momentissa tarkoitettuihin indeksin laskennassa käytettäviin tietoihin. Varainhoitovuoden toteutuneen kustannustason muutoksen ja edellä mainitun arvion erotus perustuu peruspalveluiden hintaindeksin toteutuneeseen muutokseen.

2015-01-01→ 2022-07-14

7 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu asetus (1732/2009).

Sen estämättä, mitä 1 § 1 momentissa säädetään syrjäisyyslukujen tarkistamisesta, syrjäisyysluvut tarkistetaan tämän asetuksen perusteella ensimmäisen kerran vuodenvaihteen 2015–2016 tilaston perusteella ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuonna 2017.

1741/2015

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

1519/2016

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

1149/2017

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

1380/2018

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

1584/2019

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

1274/2020

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

1374/2021

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.

691/2022

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä heinäkuuta 2022.