Finlex →475/2014 — Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lammas- ja vuohitalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta on muutoin säädetty, noudatetaan tätä asetusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) ja maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) nojalla tuettavissa lammas- ja vuohitalousrakennusten uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lammas- ja vuohitalousrakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä, eläinsuojelulainsäädännössä lampaiden ja vuohien pidolle asetettuja vaatimuksia, maatalouden ja maaseutuelinkeinojen tukilainsäädännön ehtoja sekä ympäristöhallinnon ympäristönsuojeluvaatimuksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen säännösten lisäksi lammas- ja vuohitalousrakennusten paloturvallisuuteen sovelletaan voimassa olevaa tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta.

Sellaisissa peruskorjauksissa, joiden kustannus on alle 50 prosenttia vastaavan suuruisen uudisrakennuksen kustannuksesta, sellaisissa laajennuksissa, joissa laajennus on alle 50 prosenttia olemassa olevan rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksen koko laajennuksen jälkeen on enintään 1 000 neliömetriä, asetuksen 4–8 ja 10 §:ssä sekä liitteessä annetuista mittavaatimuksista voidaan poiketa enintään 10 prosenttia, ellei eläinsuojelu-, työsuojelu- tai muista säädöksistä muuta johdu.

Eläintilan sisäpuolisten rakenteiden ja laitteiden on oltava materiaaleiltaan ja rakenteiltaan sellaisia, että ne eivät vaaranna eläinten terveyttä. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa eläimille myrkytyksen.

Karsinan tai muun eläinten oleskelualueen lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.

Lampaat lukuun ottamatta pässejä on pidettävä ryhmissä tai vähintään pareittain. Kuitenkin lammasta voidaan pitää erityishoidon tai sairauden takia yksittäiskarsinassa. Lampaan tai pässin yksittäiskarsinan on oltava kooltaan vähintään 1,5 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee esteettä kääntymään ympäri.

Uuden lampolan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,7 metriä. Peruskorjattavan lampolan sisäkorkeudeksi voidaan kuitenkin sallia vähintään 2,2 metriä. Lampaiden ryhmäkarsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 1.

Karsinan ja aitauksen seinämät tai aidat voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä veräjiä. Uuhelle karitsoineen käytettävissä olevan kuivikepohja-aitauksen pinta-alan on oltava vähintään 2,0 neliömetriä. Karitsakamaria käytettäessä sen pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 neliömetriä. Lampaiden eläintilojen käytettävissä olevaksi pinta-alaksi luetaan se eläintilan sisäpinta-ala, jossa eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan.

Lampolassa on oltava mahdollisuus sijoittaa tiineet uuhet erilliseen aidattuun tilaan.

Karitsoimiskarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa, vaan lattian tulee olla kiinteä tai maapohjainen siten, että voidaan käyttää kuiviketta.

Vuohet lukuun ottamatta pukkeja on pidettävä ryhmissä tai vähintään pareittain. Kuitenkin vuohta voidaan pitää erityishoidon tai sairauden takia yksittäiskarsinassa. Pukit voidaan tarpeen mukaan pitää yksittäiskarsinassa. Vuohen tai pukin yksittäiskarsinan on oltava kooltaan vähintään 1,5 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee esteettä kääntymään ympäri. Vuohta ei saa pitää kytkettynä kuin lypsyn tai sairauden hoitamisen ajan. Mahdollisten kiipeilytasojen porrastus tasolta seuraavalle saa olla enintään 550 millimetriä.

Uuden vuohinavetan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,7 metriä. Peruskorjattavan vuohinavetan sisäkorkeudeksi voidaan kuitenkin sallia vähintään 2,2 metriä. Vuohien kiipeily- ja oleskelutasolta on oltava vähintään 1 200 millimetriä sisäkattoon. Vuohien ryhmäkarsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 3.

Karsinan seinämät ja aitauksen aidat voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä veräjiä. Kutulle kileineen käytettävissä olevan kuivikepohja-aitauksen pinta-alan on oltava vähintään 1,2 neliömetriä.

Vuohien eläintilojen käytettävissä olevaksi pinta-alaksi luetaan se eläintilan sisäpinta-ala, jossa eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan. Makuu- ja ruokintapaikan rakentaessa, sen lattian tulee sekä pituudeltaan että leveydeltään olla vähintään 1 000 millimetriä ja enintään 550 millimetrin korkeudella eläintilan varsinaisesta lattiatasosta.

Vuonimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa, vaan lattian tulee olla kiinteä tai maapohjainen siten, että voidaan käyttää kuiviketta.

Lampaiden ja vuohien ruokintapaikkojen tai -laitteiden on oltava sellaisia, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä aiheuta niille vahingoittumisen vaaraa. Eläimillä on aina oltava puhdasta ja sulaa juomavettä vapaasti saatavilla. Ruokinta- ja juomalaitteet on rakennettava ja sijoitettava siten, että rehu ja vesi eivät pääse likaantumaan.

Jokaista alkavaa 30 lampaan ja jokaista alkavaa 15 vuohen ryhmää kohden on oltava vähintään yksi juomapaikka tai juomanippa. Juomapaikan reunan vähimmäisleveyden tulee olla vähintään 120 millimetriä 30 lammasta tai 15 vuohta kohden.

Ruokintapaikkojen mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukoissa 2 ja 4.

Eläinten sairastiloja tulee olla vähintään 5 prosenttia kaikkien lampaiden ja vuohien yhteen lasketusta tilatarpeesta. Sairaille tai vahingoittuneille lampaille ja vuohille on oltava kiinteäpohjaisia karsinoita, joiden on oltava kooltaan vähintään 1,5 neliömetriä eläintä kohden ja muodoltaan sellaisia, että lammas tai vuohi pääsee esteettä kääntymään ympäri. Sairaskarsinasta eläimellä tulee olla näköyhteys muihin eläimiin.

Lampailla ja vuohilla on oltava mahdollisuus päästä ulkoilutarhaan tai laitumelle. Jos ulkoilutarhaa käytetään, se on rakennettava siten, että eläimet pääsevät suojaan kaikissa sääolosuhteissa. Lampaiden ja vuohien ulkoilutarhan pohjapinta-alan on oltava vähintään 3 neliömetriä uuhta tai kuttua kohden kuitenkin niin, että tarhan vähimmäispinta-ala on 25 neliömetriä. Ulkoilutarha tulee voida pitää kuivana ojituksen avulla.

Ulkoilutarhan aitojen on oltava lampaille ja vuohille sopivasta materiaalista. Vuohien ulkotarhassa on otettava huomioon vuohien kiipeilytarve.

Ulkoilutarhaa käytettäessä lampaiden ja vuohien rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä rakennuksen sisätiloihin tai muuhun tiivispohjaiseen paikkaan.

Eläintilojen ilmanvaihtosuunnittelussa on otettava huomioon seuraavat vaatimukset:

Eläintilojen ilmanvaihto on suunniteltava siten, että ilmanvaihto saadaan toimimaan myös ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriön aikana.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.

Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lammas- ja vuohitalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista (532/2013).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.