Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (12)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 449/2015 | 2015-05-01 | muutt. 1 ja 2 §:ää | |
| 1304/2015 | 2015-12-01 | muutt. 1 §:ää, lis. 17 a § | |
| 602/2016 | 2016-08-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 584/2017 | 2017-09-01 | muutt. 1 ja 2 § | |
| 141/2019 | 2019-01-28 | lis. 44 a § | 6 |
| 50/2019 | 2019-02-01 | 106 | |
| 952/2020 | 2021-01-01 | muutt. 1, 2 ja 15 §:ää | 130 |
| 1126/2020 | 2021-01-01 | muutt. 4, 11 ja 14 §:ää | 5 |
| 979/2021 | 2021-12-01 | muutt. 3, 6, 15, 16 ja 17 a §:ää | 5 |
| 156/2025 | 2025-05-01 | muutt. 2 §:ää sekä 17 a § | 8 |
| 1327/2025 | 2026-01-01 | kum. 13 ja 39 §; muutt. 1, 2, 12, 29 ja 33 §:ää se... | 12 |
| 657/2026 | 2026-07-03 | muutt. 1, 2, 3, 10, 12, 15, 29 ja 33 §:ää sekä 19,... | 41 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla:
1 luku
Lupaviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiat (17.1.2019/50)
1 §
Lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävät lupa-asiat (18.12.2025/1327)Lupa- ja valvontavirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 ja liitteen 3 taulukoissa 3 ja 4 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Lupa- ja valvontavirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
metsäteollisuus:
sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 sahatavaraa vuodessa;
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö;
liimapuutehdas taikka sellainen muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistava tehdas, jossa liimojen kulutus on yli 25 tonnia vuodessa;
viilutehdas;
metsäteollisuus:
sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 sahatavaraa vuodessa;
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metsäteollisuus:
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metsäteollisuus:
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metalliteollisuus:
metalliteollisuus:
rautametallien kylmävalssaamo;
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin d alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
energian tuotanto:
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
maali-, väri- tai lakkatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuodessa;
liimatehdas;
kumitehdas;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
makeutusainetehdas;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
entsyymitehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa b tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa b tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa;
b) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on vähintään 50 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt
– kumin jalostus;
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
b) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt
– kumin jalostus;
c) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
d) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
asbestia tai asbestipohjaisia tuotteita käsittelevä laitos;
kipsilevytehdas;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
kalankasvatus:
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, 300 lihanaudalle, 300 täysikasvuiselle emakolle, 1 200 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, 300 lihanaudalle, 300 täysikasvuiselle emakolle, 1 200 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, 380 emolehmälle, 300 lihanaudalle, 300 täysikasvuiselle emakolle, 1 200 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, vähintään 500 lihanaudalle, vähintään 600 emolehmälle, yli 750 täysikasvuiselle emakolle, yli 2 000 lihasialle, yli 40 000 munituskanalle tai yli 40 000 broilerille;
eläinsuoja, joka on tarkoitettu usealle a alakohdassa tai ympäristönsuojelulain liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä mainitun liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000 ja joka ei ole suoraan luvanvarainen a alakohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle taikka muu turkistarha, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1 200;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, vähintään 500 lihanaudalle, vähintään 600 emolehmälle, yli 750 täysikasvuiselle emakolle, yli 2 000 lihasialle, yli 40 000 munituskanalle tai yli 40 000 broilerille;
eläinsuoja, joka on tarkoitettu usealle a alakohdassa tai ympäristönsuojelulain liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä mainitun liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000 ja joka ei ole suoraan luvanvarainen a alakohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 560 ja joka ei suoraan kuulu valtion lupaviranomaisen toimivaltaan edellä mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä lain 107 §:n 2 momentin 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 sahatavaraa vuodessa;
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö;
liimapuutehdas taikka sellainen muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistava tehdas, jossa liimojen kulutus on yli 25 tonnia vuodessa;
viilutehdas;
metalliteollisuus:
rautametallien kylmävalssaamo;
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin d alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
maali-, väri- tai lakkatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuodessa;
liimatehdas;
kumitehdas;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
makeutusainetehdas;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa;
b) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on vähintään 50 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt
– kumin jalostus;
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
asbestia tai asbestipohjaisia tuotteita käsittelevä laitos;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, 300 lihanaudalle, 300 täysikasvuiselle emakolle, 1 200 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä lain 107 §:n 2 momentin 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 sahatavaraa vuodessa;
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
b) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt
– kumin jalostus;
c) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
d) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, 380 emolehmälle, 300 lihanaudalle, 300 täysikasvuiselle emakolle, 1 200 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
entsyymitehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa b tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, vähintään 500 lihanaudalle, vähintään 600 emolehmälle, yli 750 täysikasvuiselle emakolle, yli 2 000 lihasialle, yli 40 000 munituskanalle tai yli 40 000 broilerille;
eläinsuoja, joka on tarkoitettu usealle a alakohdassa tai ympäristönsuojelulain liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä mainitun liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000 ja joka ei ole suoraan luvanvarainen a alakohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle taikka muu turkistarha, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1 200;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
entsyymitehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa b tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, vähintään 500 lihanaudalle, vähintään 600 emolehmälle, yli 750 täysikasvuiselle emakolle, yli 2 000 lihasialle, yli 40 000 munituskanalle tai yli 40 000 broilerille;
eläinsuoja, joka on tarkoitettu usealle a alakohdassa tai ympäristönsuojelulain liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä mainitun liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000 ja joka ei ole suoraan luvanvarainen a alakohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 560 ja joka ei suoraan kuulu valtion lupaviranomaisen toimivaltaan edellä mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain 115 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia mainitun lain liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa mainitun lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain 115 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain 115 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
1 §
Valtion ympäristölupaviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatValtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 sahatavaraa vuodessa;
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö;
liimapuutehdas taikka sellainen muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistava tehdas, jossa liimojen kulutus on yli 25 tonnia vuodessa;
viilutehdas;
metalliteollisuus:
rautametallien kylmävalssaamo;
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin d alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
maali-, väri- tai lakkatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuodessa;
liimatehdas;
kumitehdas;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
makeutusainetehdas;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa;
b) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on vähintään 50 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt
– kumin jalostus;
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
asbestia tai asbestipohjaisia tuotteita käsittelevä laitos;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, 300 lihanaudalle, 300 täysikasvuiselle emakolle, 1 200 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä lain 107 §:n 2 momentin 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
1 §
Valtion ympäristölupaviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatValtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m 3 sahatavaraa vuodessa;
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
b) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt
– kumin jalostus;
c) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
d) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, 380 emolehmälle, 300 lihanaudalle, 300 täysikasvuiselle emakolle, 1 200 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
1 §
Valtion ympäristölupaviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatValtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
entsyymitehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa b tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, vähintään 500 lihanaudalle, vähintään 600 emolehmälle, yli 750 täysikasvuiselle emakolle, yli 2 000 lihasialle, yli 40 000 munituskanalle tai yli 40 000 broilerille;
eläinsuoja, joka on tarkoitettu usealle a alakohdassa tai ympäristönsuojelulain liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä mainitun liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000 ja joka ei ole suoraan luvanvarainen a alakohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle taikka muu turkistarha, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 1 200;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain 115 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
1 §
Valtion ympäristölupaviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatValtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
metsäteollisuus:
kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3, ei kuitenkaan vesivarasto, jossa on suljettu vesienkäsittelyjärjestelmä;
suurlastulevyä, lastulevyä tai kuitulevyä valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa taikka vaneria tai muita puulevyjä valmistava tai pinnoittava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa;
puun kyllästämö, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 75 m 3 vuorokaudessa;
metalliteollisuus:
rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;
muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö, ei kuitenkaan kylmäprosessit langanveto, valssaus ja syväveto;
rautametallivalimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa,
muu kuin c alakohdassa tarkoitettu valimo tai sulatto, jonka sulatuskapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, sulatettaessa lyijyä tai kadmiumia enintään 4 tonnia vuorokaudessa;
rautametallien jalostus suojakäsittelemällä sulalla metallilla;
rautametallien kuumavalssaamo tai takomo;
laivatelakka;
akkutehdas;
energian tuotanto:
ydinvoimalaitos;
kemianteollisuus:
pesuaineita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa;
kumitehdas, jossa on vulkanointi- tai mastisointiprosessi;
mineraaliöljytuotteita valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 tonnia vuodessa;
tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;
entsyymitehdas;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen tai nesteyttäminen laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos, jossa valmistetaan polttoainetta vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ei kuitenkaan pellettien puristustoiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa b tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
pintojen puhdistus orgaanisilla liuottimilla, jotka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita ja seoksia, kun liuottimien kulutus on yli 1 tonni vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– muu kuin a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen alkuperäinen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 25 tonnia vuodessa, mutta enintään 200 tonnia vuodessa:
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 50 tonnia vuodessa:
– kylmäoffset- painatustoiminta;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kaivostoiminta ja muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu koneellinen kullankaivuu;
malmin tai mineraalin rikastamo;
turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus;
mineraalituotteiden valmistus:
sementtitehdas;
kalkin tuotanto;
mineraalivillatehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
lasia tai lasikuitua valmistava tehdas, jonka sulatuskapasiteetti on yli 6 000 tonnia vuodessa;
kipsilevytehdas;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilikuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa;
nahkatehdas tai turkismuokkaamo, ei kuitenkaan tuotteiden valmistus valmiiksi käsitellyistä nahoista;
kuitukangastehdas;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 miljoonaa litraa vuodessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 10 miljoonaa litraa vuodessa;
margariinia tai muita kasvi- ja eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 22 500 tonnia vuodessa;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 30 000 tonnia vuodessa;
liivatteen valmistus vuodista, nahoista ja luista;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, vähintään 500 lihanaudalle, vähintään 600 emolehmälle, yli 750 täysikasvuiselle emakolle, yli 2 000 lihasialle, yli 40 000 munituskanalle tai yli 40 000 broilerille;
eläinsuoja, joka on tarkoitettu usealle a alakohdassa tai ympäristönsuojelulain liitteessä 3 tarkoitetulle eläinlajille, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä mainitun liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000 ja joka ei ole suoraan luvanvarainen a alakohdassa mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 560 ja joka ei suoraan kuulu valtion lupaviranomaisen toimivaltaan edellä mainitun tuotantoeläimen eläinmäärän perusteella;
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
liikenne:
pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja kantavuudeltaan yli 1 350 tonnin aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;
lentopaikka, joka on lentoasema;
kemikaaliratapiha tai terminaali, jossa siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen, ei kuitenkaan kappaletavaran siirtäminen;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteenpolttolaitos tai jätteen rinnakkaispolttolaitos, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain 108–110 §:ää sekä mainitun lain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan c, f ja g alakohdan mukainen toiminta;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 c alakohdassa tarkoitettu teollisuuden erillinen jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään mainitun liitteen taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen prosessijätevesiä;
yhdyskuntajätevesien käsittely ja johtaminen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä;
kaivannaisjätteen jätealue;
kaatopaikka, mukaan lukien vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on vähintään 50 000 tonnia vuodessa;
laitos tai paikka, jossa käsitellään muualla syntynyttä vaarallista jätettä, ei kuitenkaan 2 §:n 12 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettu toiminta;
muu kuin a ja d–g alakohdassa tai 2 §:n 12 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 4 f tarkoitettu lannoitetehdas;
öljyn ja kaasun etsintäporaus ja esiintymän hyväksikäyttö sekä muu niihin liittyvä toiminta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.
Lisäksi valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain 115 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
2 §
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatKunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin ympäristönsuojelulaissa Lupa- ja valvontaviraston ratkaistavaksi säädetyt lupa-asiat säädetään mainitun lain 34 §:n 2 ja 3 momentissa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin laissa valtion ympäristölupaviranomaiselle erikseen säädetyt lupa-asiat säädetään ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 ja 3 momentissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 3, ei kuitenkaan moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai moottoriveneessä polttoaineena käytettävän polttoaineen jakeluasema;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 1 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
a) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 10 mutta alle 50 tonnia vuodessa:
– muu kuin 1 §:n 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
a) seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas;
kevytbetonitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 ja enintään 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa;
lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 1 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
perunaa tai juureksia käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa;
vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 5 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos;
muu kuin d ja e kohdassa tarkoitettu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 10 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos tai leipomo;
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 250 000 mutta alle 5 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 750 000 mutta alle 10 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
muu kuin g ja h kohdassa tarkoitettu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos, kun virvoitus- ja alkoholijuomien tuotantokapasiteetti on yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on alle 22 500 tonnia vuodessa ja vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
jäätelötehdas tai juustomeijeri, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 5 000 ja alle 30 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa ja alle 30 000 tonnia vuodessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa vastaanotetun maidon määrä on vähintään 100 ja enintään 200 tonnia vuorokaudessa;
makeistehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 300 lihanaudalle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 ja alle 300 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 ja alle 1 200 lihasialle, vähintään 4 000 ja alle 30 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja alle 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema;
yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
kiinteä eläintarha tai huvipuisto;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin laissa valtion ympäristölupaviranomaiselle erikseen säädetyt lupa-asiat säädetään ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 ja 3 momentissa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin ympäristönsuojelulaissa valtion ympäristölupaviranomaisen ratkaistavaksi säädetyt lupa-asiat säädetään mainitun lain 34 §:n 2 ja 3 momentissa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin ympäristönsuojelulaissa valtion ympäristölupaviranomaisen ratkaistavaksi säädetyt lupa-asiat säädetään mainitun lain 34 §:n 2 ja 3 momentissa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 1 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa a tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdassa 1 tarkoitetun rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa a tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdassa 1 tarkoitetun rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle
100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta kunnalliselle yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 ja enintään 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa;
lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 1 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
perunaa tai juureksia käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa;
vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 5 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos;
muu kuin d ja e kohdassa tarkoitettu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 10 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos tai leipomo;
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 250 000 mutta alle 5 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 750 000 mutta alle 10 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
muu kuin g ja h kohdassa tarkoitettu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos, kun virvoitus- ja alkoholijuomien tuotantokapasiteetti on yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on alle 22 500 tonnia vuodessa ja vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
jäätelötehdas tai juustomeijeri, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 5 000 ja alle 30 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa ja alle 30 000 tonnia vuodessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa vastaanotetun maidon määrä on vähintään 100 ja enintään 200 tonnia vuorokaudessa;
makeistehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 4 tarkoitetut elintarvike- ja rehuteollisuuden toiminnat, joiden jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 4 tarkoitetut elintarvike- ja rehuteollisuuden toiminnat, joiden jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle;
eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 2 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 100 ja alle 560;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 300 lihanaudalle, vähintään 130 ja alle 380 emolehmälle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 ja alle 300 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 ja alle 1 200 lihasialle, vähintään 4 000 ja alle 30 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja alle 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1 200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle taikka turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1 200;
eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai –supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 100 ja alle 560;
liikenne:
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 7 tarkoitettu ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu toiminta:
ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
kiinteä eläintarha tai huvipuisto;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
muu toiminta:
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 7 tarkoitettu ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätevesien johtamista koskevan lupa-asian ja 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 1 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta kunnalliselle yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 ja enintään 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa;
lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 1 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
perunaa tai juureksia käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa;
vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 5 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos;
muu kuin d ja e kohdassa tarkoitettu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 10 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos tai leipomo;
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 250 000 mutta alle 5 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 750 000 mutta alle 10 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
muu kuin g ja h kohdassa tarkoitettu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos, kun virvoitus- ja alkoholijuomien tuotantokapasiteetti on yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on alle 22 500 tonnia vuodessa ja vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
jäätelötehdas tai juustomeijeri, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 5 000 ja alle 30 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa ja alle 30 000 tonnia vuodessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa vastaanotetun maidon määrä on vähintään 100 ja enintään 200 tonnia vuorokaudessa;
makeistehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 300 lihanaudalle, vähintään 130 ja alle 380 emolehmälle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 ja alle 300 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 ja alle 1 200 lihasialle, vähintään 4 000 ja alle 30 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja alle 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1 200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
kiinteä eläintarha tai huvipuisto;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa a tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdassa 1 tarkoitetun rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle
100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 4 tarkoitetut elintarvike- ja rehuteollisuuden toiminnat, joiden jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle;
eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle taikka turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1 200;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 7 tarkoitettu ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
muu toiminta:
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa a tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdassa 1 tarkoitetun rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 4 tarkoitetut elintarvike- ja rehuteollisuuden toiminnat, joiden jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle;
eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai –supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 100 ja alle 560;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 7 tarkoitettu ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätevesien johtamista koskevan lupa-asian ja 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta sekä ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia muita kuin liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätevesien johtamista koskevan lupa-asian ja 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta.
2 §
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatKunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin laissa valtion ympäristölupaviranomaiselle erikseen säädetyt lupa-asiat säädetään ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 ja 3 momentissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 3, ei kuitenkaan moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai moottoriveneessä polttoaineena käytettävän polttoaineen jakeluasema;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 1 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
a) toiminnat, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 10 mutta alle 50 tonnia vuodessa:
– muu kuin 1 §:n 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu pintojen puhdistus;
– ajoneuvojen maalaus sekä tuotantolaitoksessa että sen ulkopuolella;
– metallin, muovin, tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus tai maalaus;
– puupintojen maalaus;
– nahan viimeistely;
– lankalakkaus;
– jalkineiden valmistus;
– puun ja muovin laminointi;
– liimaus;
– seuraavat painatustoiminnat: heatset-rainaoffset -painatus, julkaisusyväpainot, muu syväpaino, fleksopaino, rotaatioseripaino mukaan lukien tekstiilien ja kartongin rotaatioseripaino, laminointi- ja lakkausyksiköt;
– kumin jalostus;
– jatkuvatoiminen nauhapinnoitus;
– puun kyllästäminen;
– kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uutto ja kasviöljyjen jalostustoiminnat;
– maalien, lakkojen, liimojen ja painovärien valmistus;
– lääketeollisuus;
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
a) seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas;
kevytbetonitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 ja enintään 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa;
lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 1 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
perunaa tai juureksia käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa;
vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 5 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos;
muu kuin d ja e kohdassa tarkoitettu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 10 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos tai leipomo;
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 250 000 mutta alle 5 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 750 000 mutta alle 10 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
muu kuin g ja h kohdassa tarkoitettu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos, kun virvoitus- ja alkoholijuomien tuotantokapasiteetti on yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on alle 22 500 tonnia vuodessa ja vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
jäätelötehdas tai juustomeijeri, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 5 000 ja alle 30 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa ja alle 30 000 tonnia vuodessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa vastaanotetun maidon määrä on vähintään 100 ja enintään 200 tonnia vuorokaudessa;
makeistehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 300 lihanaudalle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 ja alle 300 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 ja alle 1 200 lihasialle, vähintään 4 000 ja alle 30 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja alle 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema;
yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
kiinteä eläintarha tai huvipuisto;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätevesien johtamista koskevan lupa-asian ja 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta.
2 §
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatKunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin laissa valtion ympäristölupaviranomaiselle erikseen säädetyt lupa-asiat säädetään ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 ja 3 momentissa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 1 mukaisen rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta kunnalliselle yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 5 ja enintään 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa;
lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 1 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
perunaa tai juureksia käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 2 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa;
vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 5 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos;
muu kuin d ja e kohdassa tarkoitettu kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita jalostava laitos, joka käyttää kasviperäisiä raaka-aineita vähintään 10 000 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 300 tonnia vuorokaudessa, ei kuitenkaan kylmäpuristettua kasviöljyä valmistava laitos tai leipomo;
panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 250 000 mutta alle 5 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
siiderin ja viinin valmistus käymisteitse, kun tuotantokapasiteetti on vähintään 750 000 mutta alle 10 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
muu kuin g ja h kohdassa tarkoitettu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos, kun virvoitus- ja alkoholijuomien tuotantokapasiteetti on yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa ja enintään 300 000 litraa vuorokaudessa;
rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on alle 22 500 tonnia vuodessa ja vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia; muuten enintään 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
jäätelötehdas tai juustomeijeri, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
eineksiä valmistava laitos, jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on vähintään 5 000 ja alle 30 000 tonnia vuodessa, mutta enintään 75 tonnia vuorokaudessa, jos valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetin eläinperäisen raaka-aineen osuus on vähintään 10 painoprosenttia taikka muuten 300–(22,5 x A) tonnia vuorokaudessa ja alle 30 000 tonnia vuodessa, kun A on valmiiden tuotteiden eläinperäisen raaka-aineen osuus painoprosentteina;
pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa vastaanotetun maidon määrä on vähintään 100 ja enintään 200 tonnia vuorokaudessa;
makeistehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 15 tonnia vuorokaudessa;
mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 miljoonaa litraa vuodessa;
eläinsuojat tai kalankasvatus:
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 ja alle 150 lypsylehmälle, vähintään 100 ja alle 300 lihanaudalle, vähintään 130 ja alle 380 emolehmälle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 250 uuhelle tai vuohelle, vähintään 100 ja alle 300 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 250 ja alle 1 200 lihasialle, vähintään 4 000 ja alle 30 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja alle 40 000 broilerille;
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supille;
muun kuin a tai b alakohdassa mainitun eläinlajin eläinsuoja tai turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1 200;
eläinsuoja tai turkistarha, jonka luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d perusteella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mainitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suurempi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuojassa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi, huomioimatta tilan yhteenlasketussa eläinyksikkömäärässä tuotantokäytön ulkopuolisia eläimiä, jos niiden eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on enintään 10;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
kiinteä eläintarha tai huvipuisto;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätevesien johtamista koskevan lupa-asian ja 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta.
2 §
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatKunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin ympäristönsuojelulaissa valtion ympäristölupaviranomaisen ratkaistavaksi säädetyt lupa-asiat säädetään mainitun lain 34 §:n 2 ja 3 momentissa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa a tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdassa 1 tarkoitetun rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle
100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 4 tarkoitetut elintarvike- ja rehuteollisuuden toiminnat, joiden jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle;
eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle taikka turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 250 ja alle 1 200;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain (646/2011) soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 7 tarkoitettu ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
muu toiminta:
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätevesien johtamista koskevan lupa-asian ja 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta sekä ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia muita kuin liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
2 §
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiatKunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta käsitellä muut kuin ympäristönsuojelulaissa valtion ympäristölupaviranomaisen ratkaistavaksi säädetyt lupa-asiat säädetään mainitun lain 34 §:n 2 ja 3 momentissa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
metsäteollisuus:
muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos kuin puun kyllästämö, kun laitoksessa käytetään puunsuojakemikaaleja yli 1 tonni vuodessa;
metalliteollisuus:
metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa vähintään 5 ja enintään 30 m 3;
energian tuotanto:
polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia;
polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 2 alakohdassa a tarkoitettu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3, ei kuitenkaan ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdassa 1 tarkoitetun rekisteröitävän energiantuotantolaitoksen polttonestesäiliö, voimansiirron suurmuuntaja-asema tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva valmiiksi pakattujen tuotteiden kappaletavaravarasto;
kivihiilivarasto;
orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta:
laitos, jossa käytetään orgaanisia liuottimia ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa, mukaan lukien toiminnat, joissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu raaka-aineiden sisältämästä ponne- tai paisunta-aineesta;
malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää;
kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää;
mineraalituotteiden valmistus:
seuraavien keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, kun tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 uunia kohden:
– keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa;
– kevytsoratehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3 000 tonnia vuodessa;
nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:
tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa ja jonka jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle tai muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 2 kohdan 4 mukainen rekisteröitävä kemiallinen pesula;
elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:
kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, joka käyttää eläinperäisiä raaka-aineita vähintään 100 tonnia vuodessa ja jonka valmiiden tuotteiden tuotantokapasiteetti on enintään 75 tonnia vuorokaudessa;
ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 4 tarkoitetut elintarvike- ja rehuteollisuuden toiminnat, joiden jätevesiä ei johdeta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle;
eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai –supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 100 ja alle 560;
liikenne:
muu lentopaikka kuin lentoasema, ei kuitenkaan pelastustoiminnan helikopterilentopaikka;
ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;
jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely:
alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka;
pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa;
kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia;
autopurkamo;
laitos, jonka ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti on enintään 10 tonnia vuorokaudessa;
muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa;
muu toiminta:
muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 7 tarkoitettu ulkona sijaitseva ampumarata;
pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka;
krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun jätevesien johtamista koskevan lupa-asian ja 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian sekä 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta sekä ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4 momentissa tarkoitettuja ilmoitusmenettelyyn kuuluvia muita kuin liitteen 4 kohdan 2 alakohdan b ja kohdan 3 toimintoja koskevat lupa-asiat, jotka edellyttävät ympäristölupaa lain 29 a §:n 1 momentin perusteella.
2 luku
Lupahakemus ja ympäristönsuojelulain 10 a luvussa tarkoitettu ilmoitus (17.1.2019/50)
3 §
Lupahakemuksen ja ilmoituksen sisältöLupahakemuksessa ja ympäristönsuojelulain 115 a §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava:
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
hakijan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa ja ilmoituksessa esitetyistä tiedoista;
yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista;
yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa ja ilmoituksessa esitetyistä tiedoista;
lupaharkinnan ja ilmoitusta koskevan päätösharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
lupaharkinnan ja ilmoitusta koskevan päätösharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja toiminnassa syntyvien aineiden tai esineiden luokittelusta sivutuotteiksi jätelain 5 a §:ssä säädettyjen edellytysten mukaisesti sekä tiedot jätteiden ja sivutuotteiden ominaisuuksista ja määrästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5 §:ssä tarkoitetuista sivutuotteista sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5 §:ssä tarkoitetuista sivutuotteista sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja toiminnassa syntyvien aineiden tai esineiden luokittelusta sivutuotteiksi jätelain 5 a §:ssä säädettyjen edellytysten mukaisesti sekä tiedot jätteiden ja sivutuotteiden ominaisuuksista ja määrästä;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
Lupahakemuksessa on oltava:
hakijan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista;
lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5 §:ssä tarkoitetuista sivutuotteista sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
Lupahakemuksessa ja ympäristönsuojelulain 115 a §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava:
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa ja ilmoituksessa esitetyistä tiedoista;
lupaharkinnan ja ilmoitusta koskevan päätösharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5 §:ssä tarkoitetuista sivutuotteista sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
Lisäksi lupahakemuksessa ja ilmoituksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen päätösharkinnan kannalta tarpeellista:
käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;
selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;
selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;
selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä ja direktiivilaitosten osalta arviointi ympäristönsuojelulain 67 §:n 2 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä, jos teollisuusjätevettä johdetaan puhdistettavaksi yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle;
tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;
tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;
tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
selvitys mahdollisesta ympäristöjärjestelmästä sisältäen direktiivilaitosten osalta ympäristöjärjestelmän keskeiset tiedot ympäristönsuojelulain 74 a § mukaisesti;
selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
Lisäksi lupahakemuksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen lupaharkinnan kannalta tarpeellista:
käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;
selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;
tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
Lisäksi lupahakemuksessa ja ilmoituksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen päätösharkinnan kannalta tarpeellista:
käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;
selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;
tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
Jos lupahakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava:
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
tiivistelmä hakijan tarkastelemista tekniikoiden ja toimenpiteiden päävaihtoehdoista;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
tiivistelmä hakijan tarkastelemista tekniikoiden ja toimenpiteiden päävaihtoehdoista;
tiivistelmä hakijan tarkastelemista tekniikoiden ja toimenpiteiden päävaihtoehdoista;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi ja lain 78 a §:n mukaisten lievempien ympäristötehokkuuden vaihteluvälien ja raja-arvojen soveltamiseksi;
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
Jos hakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava:
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
Jos hakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava:
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
tiivistelmä hakijan tarkastelemista tekniikoiden ja toimenpiteiden päävaihtoehdoista;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
Jos lupahakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava:
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
tiivistelmä hakijan tarkastelemista tekniikoiden ja toimenpiteiden päävaihtoehdoista;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava käsityksensä siitä, miltä osin hakemus tai ilmoitus sisältää salassa pidettäviä tietoja. Salassa pidettävät tiedot on esitettävä erillisessä liitteessä, jos se on mahdollista.
Luvan hakijan on ilmoitettava käsityksensä siitä, miltä osin hakemus sisältää salassa pidettäviä tietoja. Salassa pidettävät tiedot on esitettävä erillisessä liitteessä, jos se on mahdollista.
3 §
Lupahakemuksen sisältöLupahakemuksessa on oltava:
hakijan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista;
lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5 §:ssä tarkoitetuista sivutuotteista sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
Lisäksi lupahakemuksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen lupaharkinnan kannalta tarpeellista:
käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;
selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;
tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
Jos hakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava:
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
Luvan hakijan on ilmoitettava käsityksensä siitä, miltä osin hakemus sisältää salassa pidettäviä tietoja. Salassa pidettävät tiedot on esitettävä erillisessä liitteessä, jos se on mahdollista.
3 §
Lupahakemuksen ja ilmoituksen sisältöLupahakemuksessa ja ympäristönsuojelulain 115 a §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava:
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;
tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;
yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa ja ilmoituksessa esitetyistä tiedoista;
lupaharkinnan ja ilmoitusta koskevan päätösharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;
tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;
tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;
tiedot syntyvistä jätteistä ja jätelain 5 §:ssä tarkoitetuista sivutuotteista sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön;
toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;
selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
Lisäksi lupahakemuksessa ja ilmoituksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen päätösharkinnan kannalta tarpeellista:
käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;
tiedot käytettävistä polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta sekä käytettävästä tai tuotettavasta energiasta ja veden käytöstä;
tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista, säilytyksestä ja kulutuksesta;
arvio energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta;
arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa taikka arvion sisältävä ympäristönsuojelulain 15 §:n mukainen varautumissuunnitelma;
yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;
arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;
selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;
selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista ja pilaantumisriskin perusteella tehtävä arvio maaperän ja pohjaveden tarkkailutarpeesta ja mahdollisen määräajoin toteutettavan tarkkailun aikavälistä;
tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;
tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;
selvitys suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi jätelain 8 §:n mukaisesti, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi;
selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;
tiedot toiminnan seurannasta ja tarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.
Jos lupahakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava:
tieto laitoksen pääasiallisesta toiminnasta, jos laitoksella harjoitetaan useita ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisia toimintoja;
kuvaus tekniikoista, joilla pyritään ehkäisemään laitoksen aiheuttamat päästöt tai vähentämään niitä;
tiivistelmä hakijan tarkastelemista tekniikoiden ja toimenpiteiden päävaihtoehdoista;
tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi;
selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta.
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava käsityksensä siitä, miltä osin hakemus tai ilmoitus sisältää salassa pidettäviä tietoja. Salassa pidettävät tiedot on esitettävä erillisessä liitteessä, jos se on mahdollista.
1 momentin 7 kohdan (50/2019) sanamuotoa on oikaistu.
4 §
Hakemukseen ja ilmoitukseen liitettävät tiedotHakemukseen tai ilmoitukseen on liitettävä tarpeen mukaan:
muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
ehdotus tarkkailun järjestämiseksi;
kemikaaliluettelo.
Hakemukseen on liitettävä tarpeen mukaan:
muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
Hakemukseen tai ilmoitukseen on liitettävä tarpeen mukaan:
muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
Velvollisuudesta liittää hakemukseen tietoja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitetusta arvioinnista säädetään ympäristönsuojelulain 39 §:ssä. Velvollisuudesta liittää direktiivilaitoksen hakemukseen perustilaselvitys säädetään ympäristönsuojelulain 82 §:ssä ja velvollisuudesta liittää nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksen toiminnan aloittamista koskevaan hakemukseen hiilidioksidin talteenottoa koskevia tietoja säädetään ympäristönsuojelulain 100 §:ssä.
Velvollisuudesta liittää hakemukseen tietoja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitetusta arvioinnista säädetään ympäristönsuojelulain 39 §:ssä. Velvollisuudesta liittää direktiivilaitoksen hakemukseen perustilaselvitys säädetään ympäristönsuojelulain 82 §:ssä ja velvollisuudesta liittää nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksen toiminnan aloittamista koskevaan hakemukseen hiilidioksidin talteenottoa koskevia tietoja ympäristönsuojelulain 100 §:ssä.
Velvollisuudesta liittää hakemukseen tietoja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitetusta arvioinnista säädetään ympäristönsuojelulain 39 §:ssä. Velvollisuudesta liittää direktiivilaitoksen hakemukseen perustilaselvitys säädetään ympäristönsuojelulain 82 §:ssä ja velvollisuudesta liittää nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksen toiminnan aloittamista koskevaan hakemukseen hiilidioksidin talteenottoa koskevia tietoja säädetään ympäristönsuojelulain 100 §:ssä.
4 §
Hakemukseen liitettävät tiedotHakemukseen on liitettävä tarpeen mukaan:
muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
Velvollisuudesta liittää hakemukseen tietoja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitetusta arvioinnista säädetään ympäristönsuojelulain 39 §:ssä. Velvollisuudesta liittää direktiivilaitoksen hakemukseen perustilaselvitys säädetään ympäristönsuojelulain 82 §:ssä ja velvollisuudesta liittää nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksen toiminnan aloittamista koskevaan hakemukseen hiilidioksidin talteenottoa koskevia tietoja ympäristönsuojelulain 100 §:ssä.
4 §
Hakemukseen ja ilmoitukseen liitettävät tiedotHakemukseen tai ilmoitukseen on liitettävä tarpeen mukaan:
muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;
ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;
asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;
prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tai ympäristönsuojelulain 115 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma;
ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
Velvollisuudesta liittää hakemukseen tietoja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:ssä tarkoitetusta arvioinnista säädetään ympäristönsuojelulain 39 §:ssä. Velvollisuudesta liittää direktiivilaitoksen hakemukseen perustilaselvitys säädetään ympäristönsuojelulain 82 §:ssä ja velvollisuudesta liittää nimelliseltä sähköntuotantoteholtaan vähintään 300 megawatin polttolaitoksen toiminnan aloittamista koskevaan hakemukseen hiilidioksidin talteenottoa koskevia tietoja säädetään ympäristönsuojelulain 100 §:ssä.
5 §
Lisätiedot päästöistä vesistöönJos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, lupahakemuksessa on oltava:
purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta;
purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta;
tiedot vesistön käytöstä;
tiedot vesistön käytöstä;
selvitys toiminnan vaikutuksesta veden laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin;
selvitys toiminnan vaikutuksesta veden laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin;
selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön;
selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön;
selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä;
selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä;
arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko;
arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko;
korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot ja arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta, jos päästöistä arvioidaan aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.
korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot ja arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta, jos päästöistä arvioidaan aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.
Jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, lupahakemuksessa on oltava:
purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta;
tiedot vesistön käytöstä;
selvitys toiminnan vaikutuksesta veden laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin;
selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön;
selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä;
arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko;
korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot ja arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta, jos päästöistä arvioidaan aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys asukasvastineluvusta ja typenpoiston tarpeesta. Eläinsuojaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys lannan ja virtsan levitykseen käytettävissä olevasta alueesta ja sen pinta-alasta tai lannan muusta hyödyntämisestä sekä laidun- ja jaloittelualueista. Maidontuotantotilaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys maitohuonejätevesien käsittelystä.
Edellä 1 momentin mukaiset tiedot on esitettävä tarpeellisin osin johdettaessa jätevesiä maahan tai muuhun uomaan kuin vesistöön.
5 §
Lisätiedot päästöistä vesistöönJos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, lupahakemuksessa on oltava:
purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta;
tiedot vesistön käytöstä;
selvitys toiminnan vaikutuksesta veden laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin;
selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön;
selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä;
arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko;
korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot ja arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta, jos päästöistä arvioidaan aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys asukasvastineluvusta ja typenpoiston tarpeesta. Eläinsuojaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys lannan ja virtsan levitykseen käytettävissä olevasta alueesta ja sen pinta-alasta tai lannan muusta hyödyntämisestä sekä laidun- ja jaloittelualueista. Maidontuotantotilaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys maitohuonejätevesien käsittelystä.
Edellä 1 momentin mukaiset tiedot on esitettävä tarpeellisin osin johdettaessa jätevesiä maahan tai muuhun uomaan kuin vesistöön.
6 §
Lisätiedot jätteistä ja jätehuollostaJos toiminta koskee jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, lupahakemuksessa on oltava selvitys:
hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi aiotun jätteen laadusta ja määrästä;
hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi aiotun jätteen laadusta ja määrästä;
alueesta, jolta jätettä aiotaan ottaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi;
alueesta, jolta jätettä aiotaan ottaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi;
hakijan järjestämästä jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta;
hakijan järjestämästä jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta;
jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä kaaviopiirros hyödyntämisen tai loppukäsittelyn kulusta;
jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä kaaviopiirros hyödyntämisen tai loppukäsittelyn kulusta;
hyödyntämisen tai loppukäsittelyn tuottaman jätteen lajista, laadusta ja määrästä sekä siinä syntyvän jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä;
hyödyntämisen tai loppukäsittelyn tuottaman jätteen lajista, laadusta ja määrästä sekä siinä syntyvän jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä;
jätteestä, joka käytyään läpi hyödyntämistoimen ei enää ole jätettä jätelain 5 b §:ssä säädettyjen jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien edellytysten nojalla;
jätteestä, joka käytyään läpi hyödyntämistoimen ei enää ole jätelain 5 §:ssä tarkoitettua jätettä ottaen huomioon jäteluonteen päättymisen perusteet;
jätteestä, joka käytyään läpi hyödyntämistoimen ei enää ole jätettä jätelain 5 b §:ssä säädettyjen jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien edellytysten nojalla;
ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisesta vakuudesta;
ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisesta vakuudesta;
hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta.
hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta.
Jos toiminta koskee jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, lupahakemuksessa on oltava selvitys:
hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi aiotun jätteen laadusta ja määrästä;
alueesta, jolta jätettä aiotaan ottaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi;
hakijan järjestämästä jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta;
jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä kaaviopiirros hyödyntämisen tai loppukäsittelyn kulusta;
hyödyntämisen tai loppukäsittelyn tuottaman jätteen lajista, laadusta ja määrästä sekä siinä syntyvän jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä;
jätteestä, joka käytyään läpi hyödyntämistoimen ei enää ole jätelain 5 §:ssä tarkoitettua jätettä ottaen huomioon jäteluonteen päättymisen perusteet;
ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisesta vakuudesta;
hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta.
Hakemukseen on liitettävä jätelain 120 §:ssä tarkoitettu jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.
Hakemukseen on liitettävä jätelain 120 §:ssä tarkoitettu jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.
Kaatopaikkaa koskevassa hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot:
kaatopaikan rakentamisesta ja rakenteesta;
kaatopaikan rakentamisesta ja rakenteesta;
kaatopaikan käytöstä ja hoidosta;
kaatopaikan käytöstä ja hoidosta;
kaatopaikan kokonaistäyttötilavuudesta;
kaatopaikan kokonaistäyttötilavuudesta;
kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta;
kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta;
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta.
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta.
Kaatopaikkaa koskevassa hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot:
kaatopaikan rakentamisesta ja rakenteesta;
kaatopaikan käytöstä ja hoidosta;
kaatopaikan kokonaistäyttötilavuudesta;
kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta;
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta.
Jos toimintaan sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta, hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot:
poltossa syntyvän lämmön hyödyntämisestä ja polton energiatehokkuudesta;
poltossa syntyvän lämmön hyödyntämisestä ja polton energiatehokkuudesta;
toimista poltossa syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä.
toimista poltossa syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä.
Jos toimintaan sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta, hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot:
poltossa syntyvän lämmön hyödyntämisestä ja polton energiatehokkuudesta;
toimista poltossa syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä.
Jos toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta (190/2013), hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot kaivannaisjätteen jätealueen ehdotetusta sijainnista ja tarvittaessa vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta kaivannaisjätteen jätealueesta sisäinen pelastussuunnitelma.
Jos toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta (190/2013), hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot kaivannaisjätteen jätealueen ehdotetusta sijainnista ja tarvittaessa vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta kaivannaisjätteen jätealueesta sisäinen pelastussuunnitelma.
6 §
Lisätiedot jätteistä ja jätehuollostaJos toiminta koskee jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, lupahakemuksessa on oltava selvitys:
hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi aiotun jätteen laadusta ja määrästä;
alueesta, jolta jätettä aiotaan ottaa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi;
hakijan järjestämästä jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta;
jätteen hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä kaaviopiirros hyödyntämisen tai loppukäsittelyn kulusta;
hyödyntämisen tai loppukäsittelyn tuottaman jätteen lajista, laadusta ja määrästä sekä siinä syntyvän jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä;
jätteestä, joka käytyään läpi hyödyntämistoimen ei enää ole jätelain 5 §:ssä tarkoitettua jätettä ottaen huomioon jäteluonteen päättymisen perusteet;
ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisesta vakuudesta;
hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta.
Hakemukseen on liitettävä jätelain 120 §:ssä tarkoitettu jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.
Kaatopaikkaa koskevassa hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot:
kaatopaikan rakentamisesta ja rakenteesta;
kaatopaikan käytöstä ja hoidosta;
kaatopaikan kokonaistäyttötilavuudesta;
kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta;
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta.
Jos toimintaan sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta, hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot:
poltossa syntyvän lämmön hyödyntämisestä ja polton energiatehokkuudesta;
toimista poltossa syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä.
Jos toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta (190/2013), hakemuksessa on lisäksi oltava tiedot kaivannaisjätteen jätealueen ehdotetusta sijainnista ja tarvittaessa vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta kaivannaisjätteen jätealueesta sisäinen pelastussuunnitelma.
7 §
Lisätiedot pohjavesialueellaVedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitettavaa toimintaa koskevassa hakemuksessa on oltava, jos se on lupaharkinnan kannalta tarpeellista:
hydrogeologinen yleiskuvaus pohjavesialueesta;
hydrogeologinen yleiskuvaus pohjavesialueesta;
selvitys pohjaveden tilasta ja maaperän laadusta;
selvitys pohjaveden tilasta ja maaperän laadusta;
tiedot pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista;
tiedot pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista;
selvitys toimenpiteistä, joilla estetään päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä muista suunnitelluista pohjaveden suojaustoimenpiteistä;
selvitys toimenpiteistä, joilla estetään päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä muista suunnitelluista pohjaveden suojaustoimenpiteistä;
selvitys kaivoista ja vedenottamoista sekä hankkeen vaikutuksista niihin;
selvitys kaivoista ja vedenottamoista sekä hankkeen vaikutuksista niihin;
selvitys vesilain (587/2011) 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-alueista ja suoja-aluemääräyksistä.
selvitys vesilain (587/2011) 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-alueista ja suoja-aluemääräyksistä.
Vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitettavaa toimintaa koskevassa hakemuksessa on oltava, jos se on lupaharkinnan kannalta tarpeellista:
hydrogeologinen yleiskuvaus pohjavesialueesta;
selvitys pohjaveden tilasta ja maaperän laadusta;
tiedot pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista;
selvitys toimenpiteistä, joilla estetään päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä muista suunnitelluista pohjaveden suojaustoimenpiteistä;
selvitys kaivoista ja vedenottamoista sekä hankkeen vaikutuksista niihin;
selvitys vesilain (587/2011) 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-alueista ja suoja-aluemääräyksistä.
7 §
Lisätiedot pohjavesialueellaVedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitettavaa toimintaa koskevassa hakemuksessa on oltava, jos se on lupaharkinnan kannalta tarpeellista:
hydrogeologinen yleiskuvaus pohjavesialueesta;
selvitys pohjaveden tilasta ja maaperän laadusta;
tiedot pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussuunnista;
selvitys toimenpiteistä, joilla estetään päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä muista suunnitelluista pohjaveden suojaustoimenpiteistä;
selvitys kaivoista ja vedenottamoista sekä hankkeen vaikutuksista niihin;
selvitys vesilain (587/2011) 4 luvun 12 §:ssä tarkoitetuista suoja-alueista ja suoja-aluemääräyksistä.
8 §
Toiminnan muuttamista koskeva hakemus ja ilmoitusJos toimintaa muutetaan siten, että siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella tai tehtävä ilmoitus 115 a §:n perusteella, lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on oltava:
tieto siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin;
tieto siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin;
tieto siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin;
3–7 §:ssä vaadituista tiedoista ja selvityksistä vain ne, jotka koskevat toiminnan muutosta ja sen ympäristövaikutuksia.
3–7 §:ssä vaadituista tiedoista ja selvityksistä vain ne, jotka koskevat toiminnan muutosta ja sen ympäristövaikutuksia.
3–7 §:ssä vaadituista tiedoista ja selvityksistä vain ne, jotka koskevat toiminnan muutosta ja sen ympäristövaikutuksia.
Jos toimintaa muutetaan siten, että siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella, lupahakemuksessa on oltava:
tieto siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin;
3–7 §:ssä vaadituista tiedoista ja selvityksistä vain ne, jotka koskevat toiminnan muutosta ja sen ympäristövaikutuksia.
Jos toimintaa muutetaan siten, että siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella tai tehtävä ilmoitus 115 a §:n perusteella, lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on oltava:
tieto siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin;
3–7 §:ssä vaadituista tiedoista ja selvityksistä vain ne, jotka koskevat toiminnan muutosta ja sen ympäristövaikutuksia.
8 §
Toiminnan muuttamista koskeva hakemusJos toimintaa muutetaan siten, että siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella, lupahakemuksessa on oltava:
tieto siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin;
3–7 §:ssä vaadituista tiedoista ja selvityksistä vain ne, jotka koskevat toiminnan muutosta ja sen ympäristövaikutuksia.
8 §
Toiminnan muuttamista koskeva hakemus ja ilmoitusJos toimintaa muutetaan siten, että siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella tai tehtävä ilmoitus 115 a §:n perusteella, lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on oltava:
tieto siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin;
3–7 §:ssä vaadituista tiedoista ja selvityksistä vain ne, jotka koskevat toiminnan muutosta ja sen ympäristövaikutuksia.
9 §
Määräaikaisen luvan tai ilmoituspäätöksen uudistaminenJos lupa on myönnetty tai ympäristönsuojelulain 115 d §:ssä tarkoitettu ilmoituspäätös on tehty määräajaksi ja siinä on samalla määrätty ympäristönsuojelulain 87 §:n nojalla, että uuden luvan tai ilmoituspäätöksen saamiseksi on ennen luvan tai ilmoituspäätöksen voimassaoloajan päättymistä haettava lupaa tai jätettävä ilmoitus, hakemuksessa tai ilmoituksessa on oltava tarpeellisin osin 3–7 §:ssä vaaditut tiedot ja selvitykset.
Jos aiemmin myönnetyn luvan määräyksiä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 71 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sitä koskevassa hakemuksessa on esitettävä voimassa olevassa lupapäätöksessä määrätyt ja muut tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
9 §
Lupamääräysten tarkistamista ja määräaikaisen luvan uudistamista koskeva hakemusJos aiemmin myönnetyn luvan määräyksiä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 71 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sitä koskevassa hakemuksessa on esitettävä voimassa olevassa lupapäätöksessä määrätyt ja muut tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Jos lupa on myönnetty määräajaksi ja siinä on samalla määrätty ympäristönsuojelulain 87 §:n nojalla, että uuden luvan saamiseksi on ennen määräaikaisen luvan voimassaoloajan päättymistä haettava lupaa, hakemuksessa on oltava tarpeellisin osin 3–7 §:ssä vaaditut tiedot ja selvitykset.
9 §
Määräaikaisen luvan tai ilmoituspäätöksen uudistaminenJos lupa on myönnetty tai ympäristönsuojelulain 115 d §:ssä tarkoitettu ilmoituspäätös on tehty määräajaksi ja siinä on samalla määrätty ympäristönsuojelulain 87 §:n nojalla, että uuden luvan tai ilmoituspäätöksen saamiseksi on ennen luvan tai ilmoituspäätöksen voimassaoloajan päättymistä haettava lupaa tai jätettävä ilmoitus, hakemuksessa tai ilmoituksessa on oltava tarpeellisin osin 3–7 §:ssä vaaditut tiedot ja selvitykset.
10 §
Hakemus direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseksi uusien päätelmien vuoksiHakemuksessa direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseksi uusien päätelmien vuoksi on oltava tarpeelliset tiedot luvan ajantasaisuuden selvittämiseksi ympäristönsuojelulain 80 §:n 1 momentin perusteiden mukaisesti. Hakemuksessa on tätä varten selvitettävä:
mitkä ovat laitoksen pääasiallista toimintaa koskevat päätelmät;
mitkä ovat laitoksen pääasiallista toimintaa koskevat päätelmät;
mitkä muut kuin pääasiallisen toiminnan päätelmät koskevat toimintaa;
mitkä muut kuin pääasiallisen toiminnan päätelmät koskevat toimintaa;
miten ympäristölupa vastaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen päätelmien uusia vaatimuksia.
miten ympäristölupa vastaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen päätelmien uusia vaatimuksia.
Hakemuksessa direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseksi uusien päätelmien vuoksi on oltava tarpeelliset tiedot luvan ajantasaisuuden selvittämiseksi ympäristönsuojelulain 80 §:n 1 momentin perusteiden mukaisesti. Hakemuksessa on tätä varten selvitettävä:
mitkä ovat laitoksen pääasiallista toimintaa koskevat päätelmät;
mitkä muut kuin pääasiallisen toiminnan päätelmät koskevat toimintaa;
miten ympäristölupa vastaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen päätelmien uusia vaatimuksia.
Hakemuksessa on oltava tarvittaessa selvitys ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten toimintaa koskevista uusista vaatimuksista ja niiden noudattamisesta.
Uusilla vaatimuksilla tarkoitetaan tässä pykälässä vaatimuksia, joita ei ole aiemmin sovellettu toiminnan lupaharkinnassa tai edellisessä luvan tarkistamistarpeen arvioinnissa tai tarkistamisessa. Jos soveltaminen on koskenut vain toiminnan jotakin osaa, ovat vaatimukset toiminnan muuhun osaan nähden uusia.
Uusilla vaatimuksilla tarkoitetaan tässä pykälässä vaatimuksia, joita ei ole aiemmin sovellettu toiminnan lupaharkinnassa tai edellisessä luvan tarkistamistarpeen arvioinnissa tai tarkistamisessa. Jos soveltaminen on koskenut vain toiminnan jotakin osaa, ovat vaatimukset toiminnan muuhun osaan nähden uusia.
Hakemukseen on liitettävä tiedot ympäristönsuojelulain 77 §:n 1 momentin mukaisista arvioinneista. Hakemuksessa on oltava tarvittaessa tiedot ympäristönsuojelulain 75 §:n 2 ja 3 ja 5 momentin mukaisen arvioinnin tekemiseksi.
Hakemuksessa on oltava tarvittaessa tiedot ympäristönsuojelulain 75 §:n 2 ja 3 momentin mukaisen arvioinnin tekemiseksi.
Hakemukseen on liitettävä tarvittavat päästötarkkailun tulokset ja muut tiedot, joiden nojalla toimintaa on mahdollista verrata päätelmissä kuvattuun parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja siihen liittyviin päästötasoihin. Hakemukseen on liitettävä tarvittaessa myös selvitys siitä, mitä tekniikoita hakija ottaa käyttöönsä tai millä muilla keinoilla hakija varmistaa, että toiminta vastaa päätelmiä ja lainsäädäntöä. Lisäksi hakijan on selvitettävä, vaikuttaako muutos olemassa olevaan toimintaan ja arvioitava tällaisen muutoksen vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan muutoksista on esitettävä riittävä selvitys noudattaen, mitä 3–7 §:ssä säädetään lupahakemuksen sisällöstä.
Hakemukseen on liitettävä tarvittavat päästötarkkailun tulokset ja muut tiedot, joiden nojalla toimintaa on mahdollista verrata päätelmissä kuvattuun parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja siihen liittyviin päästötasoihin. Hakemukseen on liitettävä tarvittaessa myös selvitys siitä, mitä tekniikoita hakija ottaa käyttöönsä tai millä muilla keinoilla hakija varmistaa, että toiminta vastaa päätelmiä ja lainsäädäntöä. Lisäksi hakijan on selvitettävä, vaikuttaako muutos olemassa olevaan toimintaan ja arvioitava tällaisen muutoksen vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan muutoksista on esitettävä riittävä selvitys noudattaen, mitä 3—7 §:ssä säädetään lupahakemuksen sisällöstä.
Jos toiminnanharjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 78 §:ssä tarkoitettujen lievempien päästöraja-arvojen noudattamisen jatkamista tai uusien lievennysten asettamista, hakemuksessa on esitettävä ympäristönsuojelulain 78 §:n 3 ja 4 momentin mukaiset arviot ja tämän asetuksen 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Jos toiminnanharjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 78 §:ssä tarkoitettujen lievempien päästöraja-arvojen noudattamisen jatkamista tai uusien lievennysten asettamista, hakemuksessa on esitettävä 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Jos toiminnanharjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 78 a §:ssä tarkoitettujen lievempien ympäristötehokkuuden vaihteluvälien tai raja-arvojen noudattamisen jatkamista tai uusien lievennysten asettamista, hakemuksessa on esitettävä ympäristönsuojelulain 78 a §:n 3 momentin mukainen arviointi ja tämän asetuksen 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
10 §
Hakemus direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseksi uusien päätelmien vuoksiHakemuksessa direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseksi uusien päätelmien vuoksi on oltava tarpeelliset tiedot luvan ajantasaisuuden selvittämiseksi ympäristönsuojelulain 80 §:n 1 momentin perusteiden mukaisesti. Hakemuksessa on tätä varten selvitettävä:
mitkä ovat laitoksen pääasiallista toimintaa koskevat päätelmät;
mitkä muut kuin pääasiallisen toiminnan päätelmät koskevat toimintaa;
miten ympäristölupa vastaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen päätelmien uusia vaatimuksia.
Hakemuksessa on oltava tarvittaessa selvitys ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten toimintaa koskevista uusista vaatimuksista ja niiden noudattamisesta.
Uusilla vaatimuksilla tarkoitetaan tässä pykälässä vaatimuksia, joita ei ole aiemmin sovellettu toiminnan lupaharkinnassa tai edellisessä luvan tarkistamistarpeen arvioinnissa tai tarkistamisessa. Jos soveltaminen on koskenut vain toiminnan jotakin osaa, ovat vaatimukset toiminnan muuhun osaan nähden uusia.
Hakemuksessa on oltava tarvittaessa tiedot ympäristönsuojelulain 75 §:n 2 ja 3 momentin mukaisen arvioinnin tekemiseksi.
Hakemukseen on liitettävä tarvittavat päästötarkkailun tulokset ja muut tiedot, joiden nojalla toimintaa on mahdollista verrata päätelmissä kuvattuun parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja siihen liittyviin päästötasoihin. Hakemukseen on liitettävä tarvittaessa myös selvitys siitä, mitä tekniikoita hakija ottaa käyttöönsä tai millä muilla keinoilla hakija varmistaa, että toiminta vastaa päätelmiä ja lainsäädäntöä. Lisäksi hakijan on selvitettävä, vaikuttaako muutos olemassa olevaan toimintaan ja arvioitava tällaisen muutoksen vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan muutoksista on esitettävä riittävä selvitys noudattaen, mitä 3–7 §:ssä säädetään lupahakemuksen sisällöstä.
Jos toiminnanharjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 78 §:ssä tarkoitettujen lievempien päästöraja-arvojen noudattamisen jatkamista tai uusien lievennysten asettamista, hakemuksessa on esitettävä 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
3 luku
Lupahakemuksen ja ympäristönsuojelulain 10 a luvussa tarkoitetun ilmoituksen käsittely sekä lupa- ja ilmoituspäätös (17.1.2019/50)
11 §
Kuulutus lupahakemuksesta ja ilmoituksesta sekä asiakirjojen nähtävilläpitoLupahakemuksesta ja ilmoituksesta on kuulutettava sen jälkeen, kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Lupahakemusta ja ilmoitusta koskevasta kuulutuksesta on käytävä ilmi ainakin:
asian luonne;
asian luonne;
asian luonne;
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
hakijan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
kuvaus toiminnasta;
kuvaus toiminnasta;
kuvaus toiminnasta;
toiminnan sijoittamispaikka;
toiminnan sijoittamispaikka;
toiminnan sijoittamispaikka;
tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;
tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;
tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;
tieto asian ratkaisevasta viranomaisesta ja siitä, keneltä asiasta saa lisätietoja;
tieto asian ratkaisevasta viranomaisesta ja siitä, keneltä asiasta saa lisätietoja;
tieto asian ratkaisevasta viranomaisesta ja siitä, keneltä asiasta saa lisätietoja;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti kuulutus sekä hakemus- tai ilmoitusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti hakemus- tai ilmoitusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti kuulutus sekä hakemus- tai ilmoitusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;
tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;
tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;
tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta;
tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta;
tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta;
tieto mahdollisista lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;
tieto mahdollisista lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;
tieto mahdollisista lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;
tieto siitä, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
tieto siitä, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
tieto siitä, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Lupahakemuksesta on kuulutettava sen jälkeen kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Lupahakemusta koskevasta kuulutuksesta on käytävä ilmi ainakin:
asian luonne;
hakijan yksilöinti- ja yhteystiedot;
kuvaus toiminnasta;
toiminnan sijoittamispaikka;
tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;
tieto asian ratkaisevasta viranomaisesta ja siitä, keneltä asiasta saa lisätietoja;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;
tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta;
tieto mahdollisista lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;
tieto siitä, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Lupahakemuksesta ja ilmoituksesta on kuulutettava sen jälkeen, kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Lupahakemusta ja ilmoitusta koskevasta kuulutuksesta on käytävä ilmi ainakin:
asian luonne;
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
kuvaus toiminnasta;
toiminnan sijoittamispaikka;
tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;
tieto asian ratkaisevasta viranomaisesta ja siitä, keneltä asiasta saa lisätietoja;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti hakemus- tai ilmoitusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;
tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta;
tieto mahdollisista lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;
tieto siitä, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Jos lupaa on haettu ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettuihin toimintoihin erillisillä hakemuksilla, niistä voidaan kuuluttaa yhteisesti yhdellä kuulutuksella.
Jos lupaa on haettu ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettuihin toimintoihin erillisillä hakemuksilla, niistä voidaan kuuluttaa yhteisesti yhdellä kuulutuksella.
3 momentti on kumottu A:lla 22.12.2020/1126.
Hakemusasiakirjat on toimitettava kuntaan pidettäviksi nähtävinä kuulutuksessa mainitussa paikassa. Kunnan suostumuksesta asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa.
Hakemus- tai ilmoitusasiakirjat on toimitettava kuntaan pidettäviksi nähtävinä kuulutuksessa mainitussa paikassa. Kunnan suostumuksesta asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa.
3 momentti on kumottu A:lla 22.12.2020/1126.
11 §
Kuulutus lupahakemuksesta ja asiakirjojen nähtävilläpitoLupahakemuksesta on kuulutettava sen jälkeen kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Lupahakemusta koskevasta kuulutuksesta on käytävä ilmi ainakin:
asian luonne;
hakijan yksilöinti- ja yhteystiedot;
kuvaus toiminnasta;
toiminnan sijoittamispaikka;
tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;
tieto asian ratkaisevasta viranomaisesta ja siitä, keneltä asiasta saa lisätietoja;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;
tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta;
tieto mahdollisista lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;
tieto siitä, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Jos lupaa on haettu ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettuihin toimintoihin erillisillä hakemuksilla, niistä voidaan kuuluttaa yhteisesti yhdellä kuulutuksella.
Hakemusasiakirjat on toimitettava kuntaan pidettäviksi nähtävinä kuulutuksessa mainitussa paikassa. Kunnan suostumuksesta asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa.
11 §
Kuulutus lupahakemuksesta ja ilmoituksesta sekä asiakirjojen nähtävilläpitoLupahakemuksesta ja ilmoituksesta on kuulutettava sen jälkeen, kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Lupahakemusta ja ilmoitusta koskevasta kuulutuksesta on käytävä ilmi ainakin:
asian luonne;
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
kuvaus toiminnasta;
toiminnan sijoittamispaikka;
tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;
tieto asian ratkaisevasta viranomaisesta ja siitä, keneltä asiasta saa lisätietoja;
tieto siitä, missä ja mihin ajankohtaan asti hakemus- tai ilmoitusasiakirjat pidetään nähtävillä;
tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;
tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta;
tieto mahdollisista lupahakemuksen johdosta käytävistä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion välisistä neuvotteluista, jotka koskevat toiminnasta aiheutuvia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia;
tieto siitä, sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Jos lupaa on haettu ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettuihin toimintoihin erillisillä hakemuksilla, niistä voidaan kuuluttaa yhteisesti yhdellä kuulutuksella.
Hakemus- tai ilmoitusasiakirjat on toimitettava kuntaan pidettäviksi nähtävinä kuulutuksessa mainitussa paikassa. Kunnan suostumuksesta asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa.
12 §
Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnotSen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 42 ja 115 e §:ssä säädetään, viranomaisen on pyydettävä lausunto:
lentoaseman ympäristölupa-asiassa liikenne- ja viestintäministeriöltä;
lentoaseman ympäristölupa-asiassa liikenne- ja viestintäministeriöltä;
kaivostoimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa kaivosviranomaiselta;
kaivostoimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa kaivosviranomaiselta;
vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia koskevassa ympäristölupa- tai ilmoitusasiassa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.
vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia koskevassa ympäristölupa- tai ilmoitusasiassa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä hakemuksesta lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jos ympäristölupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.
Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 42 ja 115 e §:ssä säädetään, viranomaisen on pyydettävä lausunto:
lentoaseman ympäristölupa-asiassa liikenne- ja viestintäministeriöltä;
kaivostoimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa kaivosviranomaiselta;
vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia koskevassa ympäristölupa- tai ilmoitusasiassa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.
Lisäksi lausunto on pyydettävä puolustusministeriöltä, jos lupa- tai ilmoitusasia koskee puolustusvoimia, ja sisäministeriöltä, jos lupa- tai ilmoitusasia koskee Rajavartiolaitosta, ja:
raskaiden aseiden tai räjähteiden käyttöä koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 1 momentin soveltamista; tai
lentoaseman ympäristölupa-asiassa liikenne- ja viestintäministeriöltä;
raskaiden aseiden tai räjähteiden käyttöä koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 1 momentin soveltamista; tai
lentopaikkaa koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin soveltamista.
kaivostoimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa kaivosviranomaiselta;
lentopaikkaa koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin soveltamista.
Lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettujen tahojen lisäksi:
lentoaseman ympäristölupa-asiassa liikenne- ja viestintäministeriöltä;
kaivostoimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa kaivosviranomaiselta;
vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia koskevassa ympäristölupa-asiassa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.
Lisäksi lausunto on pyydettävä puolustusministeriöltä, jos lupa- tai ilmoitusasia koskee puolustusvoimia, ja sisäministeriöltä, jos lupa- tai ilmoitusasia koskee Rajavartiolaitosta, ja:
raskaiden aseiden tai räjähteiden käyttöä koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 1 momentin soveltamista; tai
lentopaikkaa koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin soveltamista.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto Lupa- ja valvontavirastolta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.
Lisäksi lausunto on pyydettävä puolustusministeriöltä, jos lupa-asia koskee puolustusvoimia, ja sisäministeriöltä, jos lupa-asia koskee Rajavartiolaitosta, ja:
raskaiden aseiden tai räjähteiden käyttöä koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 1 momentin soveltamista;
lentopaikkaa koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin soveltamista.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.
Lupaviranomaisen velvollisuudesta pyytää patoturvallisuusviranomaisen lausunto jätepatoa tai muuta patoa koskevassa asiassa säädetään patoturvallisuuslain (494/2009) 9 §:ssä. Velvollisuudesta pyytää pelastusviranomaisen ja patoturvallisuusviranomaisen lausunto sisäisestä pelastussuunnitelmasta säädetään kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 3 momentissa.
Lupaviranomaisen velvollisuudesta pyytää patoturvallisuusviranomaisen lausunto jätepatoa tai muuta patoa koskevassa asiassa säädetään patoturvallisuuslain (494/2009) 9 §:ssä. Velvollisuudesta pyytää pelastusviranomaisen ja patoturvallisuusviranomaisen lausunto sisäisestä pelastussuunnitelmasta säädetään kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 3 momentissa.
Lupaviranomaisen velvollisuudesta pyytää patoturvallisuusviranomaisen lausunto jätepatoa tai muuta patoa koskevassa asiassa säädetään patoturvallisuuslain (494/2009) 9 §:ssä. Velvollisuudesta pyytää pelastusviranomaisen ja patoturvallisuusviranomaisen lausunto sisäisestä pelastussuunnitelmasta säädetään kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 3 momentissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä terveyshaitan arvioimiseksi tarpeellisista seikoista ja maa- ja metsätalousministeriö periaatteellisesti tärkeistä eläintautien leviämisvaaran arvioimiseksi tarpeellisista seikoista.
Lupa- ja valvontaviraston on lisäksi pyydettävä direktiivilaitoksen lupahakemuksesta lausunto yhdyskunnan jätevedenpuhdistamon ja viemärin toiminnanharjoittajalta, jos laitoksen jätevesiä johdetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi.
12 §
Lupahakemuksesta pyydettävät lausunnotKunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä hakemuksesta lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jos ympäristölupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.
Lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettujen tahojen lisäksi:
lentoaseman ympäristölupa-asiassa liikenne- ja viestintäministeriöltä;
kaivostoimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa kaivosviranomaiselta;
vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia koskevassa ympäristölupa-asiassa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.
Lisäksi lausunto on pyydettävä puolustusministeriöltä, jos lupa-asia koskee puolustusvoimia, ja sisäministeriöltä, jos lupa-asia koskee Rajavartiolaitosta, ja:
raskaiden aseiden tai räjähteiden käyttöä koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 1 momentin soveltamista;
lentopaikkaa koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin soveltamista.
Lupaviranomaisen velvollisuudesta pyytää patoturvallisuusviranomaisen lausunto jätepatoa tai muuta patoa koskevassa asiassa säädetään patoturvallisuuslain (494/2009) 9 §:ssä. Velvollisuudesta pyytää pelastusviranomaisen ja patoturvallisuusviranomaisen lausunto sisäisestä pelastussuunnitelmasta säädetään kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 3 momentissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä terveyshaitan arvioimiseksi tarpeellisista seikoista ja maa- ja metsätalousministeriö periaatteellisesti tärkeistä eläintautien leviämisvaaran arvioimiseksi tarpeellisista seikoista.
12 §
Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnotSen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 42 ja 115 e §:ssä säädetään, viranomaisen on pyydettävä lausunto:
lentoaseman ympäristölupa-asiassa liikenne- ja viestintäministeriöltä;
kaivostoimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa kaivosviranomaiselta;
vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia koskevassa ympäristölupa- tai ilmoitusasiassa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta.
Lisäksi lausunto on pyydettävä puolustusministeriöltä, jos lupa- tai ilmoitusasia koskee puolustusvoimia, ja sisäministeriöltä, jos lupa- tai ilmoitusasia koskee Rajavartiolaitosta, ja:
raskaiden aseiden tai räjähteiden käyttöä koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 1 momentin soveltamista; tai
lentopaikkaa koskevassa asiassa harkitaan ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin soveltamista.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.
Lupaviranomaisen velvollisuudesta pyytää patoturvallisuusviranomaisen lausunto jätepatoa tai muuta patoa koskevassa asiassa säädetään patoturvallisuuslain (494/2009) 9 §:ssä. Velvollisuudesta pyytää pelastusviranomaisen ja patoturvallisuusviranomaisen lausunto sisäisestä pelastussuunnitelmasta säädetään kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n 3 momentissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä terveyshaitan arvioimiseksi tarpeellisista seikoista ja maa- ja metsätalousministeriö periaatteellisesti tärkeistä eläintautien leviämisvaaran arvioimiseksi tarpeellisista seikoista.
13 §
Lupa-asian käsittelyAsian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä säädetään hallintolain (434/2003) 23 §:ssä ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä mainitun lain 10 §:ssä. Lupaviranomaisen on hakemusta käsitellessään huolehdittava erityisesti tarvittavasta yhteydenpidosta niihin viranomaisiin, jotka samanaikaisesti käsittelevät toiminnan muita lupa-asioita ja suunnitelmia.
Viranomaisen velvollisuudesta huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä säädetään hallintolain 31 §:ssä. Lupaviranomainen voi lupa-asian selvittämiseksi tarvittaessa järjestää neuvotteluja asianomaisen valvontaviranomaisen ja myös hakijan kanssa. Asian selvittämiseksi voidaan lisäksi järjestää yleisön kuulemistilaisuus, jossa voidaan esittää muistutuksia ja mielipiteitä. Katselmuksen toimittamisesta asian selvittämiseksi säädetään hallintolain 38 §:ssä.
13 §
Lupa-asian ja ilmoituksen käsittelyAsian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä säädetään hallintolain (434/2003) 23 §:ssä ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä mainitun lain 10 §:ssä. Viranomaisen on lupahakemusta tai ilmoitusta käsitellessään huolehdittava tarvittavasta yhteydenpidosta niihin viranomaisiin, jotka samanaikaisesti käsittelevät toiminnan muita lupa-asioita ja suunnitelmia.
Viranomaisen velvollisuudesta huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä säädetään hallintolain 31 §:ssä. Viranomainen voi lupa- tai ilmoitusasian selvittämiseksi tarvittaessa järjestää neuvotteluja asianomaisen valvontaviranomaisen ja hakijan kanssa. Asian selvittämiseksi voidaan lisäksi järjestää yleisön kuulemistilaisuus, jossa voidaan esittää muistutuksia ja mielipiteitä. Katselmuksen toimittamisesta asian selvittämiseksi säädetään hallintolain 38 §:ssä. Menettelystä puutteellisen ilmoituksen käsittelyssä säädetään ympäristönsuojelulain 115 b §:n 3 momentissa.
14 §
Lupapäätöksen kertoelmaosan sisältöLupapäätöksen kertoelmaosasta on käytävä ilmi tarpeellisin osin:
hakijan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
hakijan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
luvan hakemisen peruste;
luvan hakemisen peruste;
asian vireilletulo;
asian vireilletulo;
selvitys toimintaa koskevista luvista ja kuvaus alueen kaavoitustilanteesta;
selvitys toimintaa koskevista luvista ja kuvaus alueen kaavoitustilanteesta;
tiedot toiminnan sijaintipaikan ympäristön tilasta, ympäristön laadusta ja kohteista, joihin toiminnalla on vaikutusta;
tiedot toiminnan sijaintipaikan ympäristön tilasta, ympäristön laadusta ja kohteista, joihin toiminnalla on vaikutusta;
toiminnan ja sen laajuuden kuvaus;
toiminnan ja sen laajuuden kuvaus;
keskeiset tiedot toiminnasta, käytetyistä prosesseista, raaka-aineista, tuotteista, polttoaineista sekä toiminnan kannalta muista oleellisista kemikaaleista;
keskeiset tiedot toiminnasta, käytetyistä prosesseista, raaka-aineista, polttoaineista ja tuotteista;
keskeiset tiedot toiminnasta, käytetyistä prosesseista, raaka-aineista, tuotteista, polttoaineista sekä toiminnan kannalta muista oleellisista kemikaaleista;
tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta;
tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta;
tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja jätteistä;
tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja jätteistä;
tiedot toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;
tiedot toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;
tiedot suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista sekä jätteiden hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä;
tiedot suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista sekä jätteiden hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä;
tiedot toimintaan liittyvistä riskinarvioinneista ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista onnettomuuksien aikana sekä toimista puhdistuslaitteiden toimintahäiriön tai muiden prosessihäiriöiden aikana;
tiedot toimintaan liittyvistä riskinarvioinneista ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista onnettomuuksien aikana sekä toimista puhdistuslaitteiden toimintahäiriön tai muiden prosessihäiriöiden aikana;
hakemuksen käsittely;
hakemuksen käsittely;
lausunnot, muistutukset, mielipiteet, vastineet sekä niiden pääasiallinen sisältö;
lausunnot, muistutukset, mielipiteet, vastineet sekä niiden pääasiallinen sisältö;
tiedot tehdyistä tarkastuksista.
tiedot tehdyistä tarkastuksista.
Lupapäätöksen kertoelmaosasta on käytävä ilmi tarpeellisin osin:
hakijan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
luvan hakemisen peruste;
asian vireilletulo;
selvitys toimintaa koskevista luvista ja kuvaus alueen kaavoitustilanteesta;
tiedot toiminnan sijaintipaikan ympäristön tilasta, ympäristön laadusta ja kohteista, joihin toiminnalla on vaikutusta;
toiminnan ja sen laajuuden kuvaus;
keskeiset tiedot toiminnasta, käytetyistä prosesseista, raaka-aineista, polttoaineista ja tuotteista;
tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta;
tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja jätteistä;
tiedot toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;
tiedot suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista sekä jätteiden hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä;
tiedot toimintaan liittyvistä riskinarvioinneista ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista onnettomuuksien aikana sekä toimista puhdistuslaitteiden toimintahäiriön tai muiden prosessihäiriöiden aikana;
hakemuksen käsittely;
lausunnot, muistutukset, mielipiteet, vastineet sekä niiden pääasiallinen sisältö;
tiedot tehdyistä tarkastuksista.
14 §
Lupapäätöksen kertoelmaosan sisältöLupapäätöksen kertoelmaosasta on käytävä ilmi tarpeellisin osin:
hakijan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
luvan hakemisen peruste;
asian vireilletulo;
selvitys toimintaa koskevista luvista ja kuvaus alueen kaavoitustilanteesta;
tiedot toiminnan sijaintipaikan ympäristön tilasta, ympäristön laadusta ja kohteista, joihin toiminnalla on vaikutusta;
toiminnan ja sen laajuuden kuvaus;
keskeiset tiedot toiminnasta, käytetyistä prosesseista, raaka-aineista, polttoaineista ja tuotteista;
tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta;
tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja jätteistä;
tiedot toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;
tiedot suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista sekä jätteiden hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä;
tiedot toimintaan liittyvistä riskinarvioinneista ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista onnettomuuksien aikana sekä toimista puhdistuslaitteiden toimintahäiriön tai muiden prosessihäiriöiden aikana;
hakemuksen käsittely;
lausunnot, muistutukset, mielipiteet, vastineet sekä niiden pääasiallinen sisältö;
tiedot tehdyistä tarkastuksista.
15 §
Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältöLupapäätöksen ratkaisuosasta on käytävä ilmi:
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukainen arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon;
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen selvitys ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon;
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukainen arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon;
luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;
luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;
luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;
liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa ottaen huomioon aineiden ominaisuudet, vaarallisuus ja veden virtausdynamiikan vaihtelu vastaanottavissa vesistöissä tai haittaa pintavesille ja vesihuoltolaitoksen toiminnalle, siten, että direktiivilaitoksille on asetettava päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteen II aineille edellä mainittujen edellytysten täyttyessä;
liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
määräykset sen varmistamiseksi, että toiminnassa ehkäistään tai vähennetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan luokituskriteerit täyttävien aineiden tai sen liitteessä XVII tarkoitettujen rajoitusten piiriin kuuluvien aineiden päästöjä;
määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;
määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;
määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;
ympäristötehokkuutta koskevat vaihteluvälit, raja-arvot ja viitteelliset ympäristötehokkuuden arvot, jos näitä on asetettu direktiivilaitoksen toimintaa koskevissa päätelmissä;
määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
direktiivilaitoksia koskevat määräykset, joilla varmistetaan, että toiminnanharjoittajan ympäristöjärjestelmä sisältää ympäristönsuojelulain 74 a §:ssä tarkoitetut keskeiset vaatimukset, mukaan lukien vertailuarvot, jos näitä on asetettu toimintaa koskevissa päätelmissä;
määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi ja direktiivilaitosten osalta lisäksi tarvittavat määräykset ympäristötehokkuuden vaihteluvälien ja raja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi ja määräykset, joilla varmistetaan, että tarkkailun suorittavien laboratorioiden laadunvalvonta perustuu Euroopan standardointikomitean (CEN) standardeihin, tai jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) standardeihin, kansallisiin standardeihin tai muihin kansainvälisiin standardeihin, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi sisältäen direktiivilaitosten osalta määräyksen toimittaa Lupa- ja valvontavirastolle vuosittain yhteenveto edistymisessä ympäristönsuojelulain 74 a §:ssä tarkoitetun ympäristöjärjestelmän tärkeimpien ympäristönäkökohtien tavoitteiden saavuttamisessa;
määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;
määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;
määräykset jätelain 118 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun jätteitä sekä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun jätteen valmistelussa uudelleenkäyttöön, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyviä tuotteita ja materiaaleja koskevan kirjanpidon vuosiyhteenvetotietojen toimittamisesta valvontaviranomaiselle;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
määräykset jätelain 118 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun jätteitä sekä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun jätteen valmistelussa uudelleenkäyttöön, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyviä tuotteita ja materiaaleja koskevan kirjanpidon vuosiyhteenvetotietojen toimittamisesta valvontaviranomaiselle;
määräykset jätelain 118 a §:ssä tarkoitetun elintarvikejätteitä koskevan kirjanpidon vuosiyhteenvetotietojen toimittamisesta valvontaviranomaiselle;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
määräykset jätelain 118 a §:ssä tarkoitetun elintarvikejätteitä koskevan kirjanpidon vuosiyhteenvetotietojen toimittamisesta valvontaviranomaiselle;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
määräykset jätelain 118 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun jätteitä sekä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun jätteen valmistelussa uudelleenkäyttöön, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyviä tuotteita ja materiaaleja koskevan kirjanpidon vuosiyhteenvetotietojen toimittamisesta valvontaviranomaiselle;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
määräykset jätelain 118 a §:ssä tarkoitetun elintarvikejätteitä koskevan kirjanpidon vuosiyhteenvetotietojen toimittamisesta valvontaviranomaiselle;
mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;
mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;
mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;
käsittelymaksu.
käsittelymaksu.
käsittelymaksu.
Lupapäätöksen ratkaisuosasta on käytävä ilmi:
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen selvitys ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon;
luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;
liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;
määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;
käsittelymaksu.
Lupapäätöksen ratkaisuosasta on käytävä ilmi:
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukainen arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon;
luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;
liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;
määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;
käsittelymaksu.
Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöjärjestelmät tai energiatehokkuussopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on tarvittaessa myös käytävä ilmi ratkaisu toiminnassa syntyvän aineen tai esineen luokittelusta jätelain 5 a §:ssä tarkoitetuksi sivutuotteeksi ja mainitun lain 5 b §:ssä tarkoitetusta hyödyntämistoimen läpikäyneen jätteen jätteeksi luokittelun päättymisestä sekä ratkaisun perustelut. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta. Lupapäätöksessä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristönsuojelulain 67 §:ää on sovellettu ja miten tämän asetuksen 3 §:n 2 momentin 10 kohdassa tarkoitettu toiminnanharjoittajan toteuttama arviointi on otettu huomioon.
Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta.
Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta.
Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on tarvittaessa myös käytävä ilmi ratkaisu toiminnassa syntyvän aineen tai esineen luokittelusta jätelain 5 a §:ssä tarkoitetuksi sivutuotteeksi ja mainitun lain 5 b §:ssä tarkoitetusta hyödyntämistoimen läpikäyneen jätteen jätteeksi luokittelun päättymisestä sekä ratkaisun perustelut. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta.
Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, lupamääräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lupaviranomaisen on kuitenkin luvassa, erillisessä asiakirjassa tai muulla tavoin annettava toiminnanharjoittajalle tieto toimintaa koskevista keskeisistä ympäristönsuojelulakiin perustuvista velvoitteista viittauksin tai selostamalla velvoitteiden sisältö, jos viranomainen arvioi sen olevan tarpeen toiminnanharjoittajan informoimiseksi. Lupa- ja valvontaviraston on laadittava direktiivilaitoksen ympäristölupamääräyksistä ajantasaiset määräykset erillisessä asiakirjassa, jos toimintaa koskevia lupamääräyksiä on useammassa kuin yhdessä päätöksessä, ja julkaistava ajantasaiset määräykset ympäristönsuojelulain 85 a §:ssä tarkoitetussa ympäristölupa-asioiden tietopalvelussa silloin kun lupaan on tullut muutoksia 1.7.2026 jälkeen. Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on aina oltava maininta sitä koskevasta alakohtaisesta valtioneuvoston asetuksesta.
Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, lupamääräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lupaviranomaisen on kuitenkin luvassa, erillisessä asiakirjassa tai muulla tavoin annettava toiminnanharjoittajalle tieto toimintaa koskevista keskeisistä ympäristönsuojelulakiin perustuvista velvoitteista viittauksin tai selostamalla velvoitteiden sisältö, jos viranomainen arvioi sen olevan tarpeen toiminnanharjoittajan informoimiseksi. Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on aina oltava maininta sitä koskevasta alakohtaisesta valtioneuvoston asetuksesta.
Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, lupamääräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lupaviranomaisen on kuitenkin luvassa, erillisessä asiakirjassa tai muulla tavoin annettava toiminnanharjoittajalle tieto toimintaa koskevista keskeisistä ympäristönsuojelulakiin perustuvista velvoitteista viittauksin tai selostamalla velvoitteiden sisältö, jos viranomainen arvioi sen olevan tarpeen toiminnanharjoittajan informoimiseksi. Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on aina oltava maininta sitä koskevasta alakohtaisesta valtioneuvoston asetuksesta.
Velvollisuudesta antaa tarpeelliset määräykset tarkkailusta, jätehuollon seurannasta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä. Teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta, teollisuuspäästöportaalin perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 166/2006 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1244 mukaan raportointivelvollisen laitoksen on toimitettava asetuksessa säädetyt tiedot toiminnasta ja päästöistä vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimivaltaiselle viranomaiselle.
Velvollisuudesta antaa tarpeelliset määräykset tarkkailusta, jätehuollon seurannasta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä.
Velvollisuudesta antaa tarpeelliset määräykset tarkkailusta, jätehuollon seurannasta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä.
15 §
Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältöLupapäätöksen ratkaisuosasta on käytävä ilmi:
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen selvitys ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon;
luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;
liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;
määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;
käsittelymaksu.
Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta.
Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, lupamääräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lupaviranomaisen on kuitenkin luvassa, erillisessä asiakirjassa tai muulla tavoin annettava toiminnanharjoittajalle tieto toimintaa koskevista keskeisistä ympäristönsuojelulakiin perustuvista velvoitteista viittauksin tai selostamalla velvoitteiden sisältö, jos viranomainen arvioi sen olevan tarpeen toiminnanharjoittajan informoimiseksi. Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on aina oltava maininta sitä koskevasta alakohtaisesta valtioneuvoston asetuksesta.
Velvollisuudesta antaa tarpeelliset määräykset tarkkailusta, jätehuollon seurannasta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä.
15 §
Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältöLupapäätöksen ratkaisuosasta on käytävä ilmi:
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukainen arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon;
luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;
liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;
määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;
mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;
luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;
mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;
käsittelymaksu.
Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta.
Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, lupamääräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lupaviranomaisen on kuitenkin luvassa, erillisessä asiakirjassa tai muulla tavoin annettava toiminnanharjoittajalle tieto toimintaa koskevista keskeisistä ympäristönsuojelulakiin perustuvista velvoitteista viittauksin tai selostamalla velvoitteiden sisältö, jos viranomainen arvioi sen olevan tarpeen toiminnanharjoittajan informoimiseksi. Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on aina oltava maininta sitä koskevasta alakohtaisesta valtioneuvoston asetuksesta.
Velvollisuudesta antaa tarpeelliset määräykset tarkkailusta, jätehuollon seurannasta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä.
15 a §
Ilmoituspäätöksen sisältöIlmoituksessa ja sen liitteissä ilmoitetut toiminnanharjoittajaa sitovat tiedot liitetään osaksi ilmoituspäätöstä.
Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 115 d ja 115 e §:ssä säädetään ilmoituspäätöksen sisällöstä, päätöksestä on käytävä ilmi:
toiminnanharjoittajan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
toiminnanharjoittajan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
ilmoituksen käsittelemisen peruste;
ilmoituksen käsittelemisen peruste;
asian vireilletulo ja käsittely;
asian vireilletulo ja käsittely;
tiivistelmä toiminnasta ja sen laajuudesta;
tiivistelmä toiminnasta ja sen laajuudesta;
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet on otettu ratkaisussa huomioon;
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet on otettu ratkaisussa huomioon;
myönteisen ilmoituspäätöksen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset sekä määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi;
myönteisen ilmoituspäätöksen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset sekä määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi;
tarvittavat määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
tarvittavat määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
tämän asetuksen liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
tämän asetuksen liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
ilmoituspäätöksen voimassaolo;
ilmoituspäätöksen voimassaolo;
käsittelymaksu.
käsittelymaksu.
Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 115 d ja 115 e §:ssä säädetään ilmoituspäätöksen sisällöstä, päätöksestä on käytävä ilmi:
toiminnanharjoittajan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
ilmoituksen käsittelemisen peruste;
asian vireilletulo ja käsittely;
tiivistelmä toiminnasta ja sen laajuudesta;
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet on otettu ratkaisussa huomioon;
myönteisen ilmoituspäätöksen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset sekä määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi;
tarvittavat määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
tämän asetuksen liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
ilmoituspäätöksen voimassaolo;
käsittelymaksu.
Ilmoituspäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään ilmoituspäätökseen sisältyvän määräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta. Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, ilmoituspäätökseen sisältyvissä määräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lisäksi ilmoituspäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, mitä 15 §:n 2–4 momentissa säädetään lupapäätöksen sisällöstä.
15 a §
Ilmoituspäätöksen sisältöIlmoituksessa ja sen liitteissä ilmoitetut toiminnanharjoittajaa sitovat tiedot liitetään osaksi ilmoituspäätöstä.
Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 115 d ja 115 e §:ssä säädetään ilmoituspäätöksen sisällöstä, päätöksestä on käytävä ilmi:
toiminnanharjoittajan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;
ilmoituksen käsittelemisen peruste;
asian vireilletulo ja käsittely;
tiivistelmä toiminnasta ja sen laajuudesta;
asian ratkaisu ja miten lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet on otettu ratkaisussa huomioon;
myönteisen ilmoituspäätöksen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset sekä määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi;
tarvittavat määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;
tämän asetuksen liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle;
ilmoituspäätöksen voimassaolo;
käsittelymaksu.
Ilmoituspäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään ilmoituspäätökseen sisältyvän määräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta. Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, ilmoituspäätökseen sisältyvissä määräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lisäksi ilmoituspäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, mitä 15 §:n 2–4 momentissa säädetään lupapäätöksen sisällöstä.
16 §
Kaatopaikkaa koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaatopaikan luokasta;
kaatopaikan luokasta;
rakentamisesta, rakentamisen laadunvalvonnasta ja kaatopaikan hoidosta;
rakentamisesta, rakentamisen laadunvalvonnasta ja kaatopaikan hoidosta;
kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti;
kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti;
kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti;
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta;
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta;
kaatopaikan käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista;
kaatopaikan käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista;
siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.
siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.
Sen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaatopaikan luokasta;
rakentamisesta, rakentamisen laadunvalvonnasta ja kaatopaikan hoidosta;
kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti;
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta;
kaatopaikan käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista;
siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.
Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun määräyksen on perustuttava arvioon siitä, miten kauan kaatopaikka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle sen jälkeen, kun se on poistettu käytöstä.
16 §
Kaatopaikkaa koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaatopaikan luokasta;
rakentamisesta, rakentamisen laadunvalvonnasta ja kaatopaikan hoidosta;
kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti;
vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta;
kaatopaikan käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista;
siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.
Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun määräyksen on perustuttava arvioon siitä, miten kauan kaatopaikka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle sen jälkeen, kun se on poistettu käytöstä.
17 §
Jätteen polttamista koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen soveltamisalaan kuuluvan toiminnan ympäristöluvassa on oltava lupamääräykset:
poltettavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista polttomääristä;
poltettavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista polttomääristä;
laitoksen suurimmasta sallitusta polttokapasiteetista;
laitoksen suurimmasta sallitusta polttokapasiteetista;
jätteen polttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen epäpuhtauksien päästöjen raja-arvoista;
jätteen polttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen epäpuhtauksien päästöjen raja-arvoista;
jäteveden valvontaa koskevista seikoista sekä ainakin jäteveden happamuudesta, lämpötilasta ja virtauksesta;
jäteveden valvontaa koskevista seikoista sekä ainakin jäteveden happamuudesta, lämpötilasta ja virtauksesta;
näytteenotosta ja mittausmenettelyistä päästöjen raja-arvojen seuraamiseksi sekä näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijainnista;
näytteenotosta ja mittausmenettelyistä päästöjen raja-arvojen seuraamiseksi sekä näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijainnista;
mittaustulosten tallentamisesta, käsittelystä ja esittämisestä valvontaviranomaiselle.
mittaustulosten tallentamisesta, käsittelystä ja esittämisestä valvontaviranomaiselle.
Sen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen soveltamisalaan kuuluvan toiminnan ympäristöluvassa on oltava lupamääräykset:
poltettavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista polttomääristä;
laitoksen suurimmasta sallitusta polttokapasiteetista;
jätteen polttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen epäpuhtauksien päästöjen raja-arvoista;
jäteveden valvontaa koskevista seikoista sekä ainakin jäteveden happamuudesta, lämpötilasta ja virtauksesta;
näytteenotosta ja mittausmenettelyistä päästöjen raja-arvojen seuraamiseksi sekä näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijainnista;
mittaustulosten tallentamisesta, käsittelystä ja esittämisestä valvontaviranomaiselle.
Vaarallisen jätteen polttamista koskevan toiminnan ympäristöluvassa on lisäksi oltava määräys vaarallisen jätteen pienimmästä ja suurimmasta massavirrasta ja lämpöarvosta sekä vaarallisen jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentaklooratun fenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin ja raskasmetallien sekä muiden epäpuhtauksien enimmäismäärästä.
17 §
Jätteen polttamista koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen soveltamisalaan kuuluvan toiminnan ympäristöluvassa on oltava lupamääräykset:
poltettavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista polttomääristä;
laitoksen suurimmasta sallitusta polttokapasiteetista;
jätteen polttamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen epäpuhtauksien päästöjen raja-arvoista;
jäteveden valvontaa koskevista seikoista sekä ainakin jäteveden happamuudesta, lämpötilasta ja virtauksesta;
näytteenotosta ja mittausmenettelyistä päästöjen raja-arvojen seuraamiseksi sekä näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijainnista;
mittaustulosten tallentamisesta, käsittelystä ja esittämisestä valvontaviranomaiselle.
Vaarallisen jätteen polttamista koskevan toiminnan ympäristöluvassa on lisäksi oltava määräys vaarallisen jätteen pienimmästä ja suurimmasta massavirrasta ja lämpöarvosta sekä vaarallisen jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentaklooratun fenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin ja raskasmetallien sekä muiden epäpuhtauksien enimmäismäärästä.
17 a §
Jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun käsitellyn kaasun ja nesteen polttamista koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun käsitellyn kaasun ja nesteen polttamista koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun jäteluettelon mukaisesti, jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentakloorifenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin, raskasmetallien ja muiden vaarallisten epäpuhtauksien enimmäismääristä sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista käsiteltävistä määristä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti, jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentakloorifenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin, raskasmetallien ja muiden vaarallisten epäpuhtauksien enimmäismääristä sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista käsiteltävistä määristä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun jäteluettelon mukaisesti, jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentakloorifenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin, raskasmetallien ja muiden vaarallisten epäpuhtauksien enimmäismääristä sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista käsiteltävistä määristä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi vastaanotetun jätteen hyväksyntä- ja laadunhallintajärjestelmästä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi vastaanotetun jätteen hyväksyntä- ja laadunhallintajärjestelmästä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi vastaanotetun jätteen hyväksyntä- ja laadunhallintajärjestelmästä;
jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitoksen toiminnasta ja toimista siitä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi;
jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitoksen toiminnasta ja toimista siitä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi;
jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitoksen toiminnasta ja toimista siitä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi;
käsitellyn kaasun ja nesteen laatuvaatimuksista sekä vaatimusten toteutumisen seuraamiseksi tarpeellisesta laadunhallintajärjestelmästä;
puhdistetun kaasun koostumusta koskevista raja-arvoista ja muista laatuvaatimuksista sekä vaatimusten toteutumisen seuraamiseksi tarpeellisesta laadunhallintajärjestelmästä;
käsitellyn kaasun ja nesteen laatuvaatimuksista sekä vaatimusten toteutumisen seuraamiseksi tarpeellisesta laadunhallintajärjestelmästä;
kaasun ja nesteen polttamisessa syntyvien ilmaan, veteen ja maaperään johdettavien päästöjen raja-arvoista ja tarkkailusta sekä toimista päästöjen rajoittamiseksi ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.
muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista seikoista sen varmistamiseksi, että puhdistettu kaasu ei enää ole jätelain 5 §:ssä tarkoitettua jätettä;
muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista seikoista sen varmistamiseksi, että puhdistetun kaasun jätteeksi luokittelu on päättynyt jätelain 5 b §:ssä tarkoitetulla tavalla;
kaasun ja nesteen polttamisessa syntyvien ilmaan, veteen ja maaperään johdettavien päästöjen raja-arvoista ja tarkkailusta sekä toimista päästöjen rajoittamiseksi ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.
Sen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun puhdistetun kaasun polttamista koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti, jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentakloorifenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin, raskasmetallien ja muiden vaarallisten epäpuhtauksien enimmäismääristä sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista käsiteltävistä määristä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi vastaanotetun jätteen hyväksyntä- ja laadunhallintajärjestelmästä;
jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitoksen toiminnasta ja toimista siitä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi;
puhdistetun kaasun koostumusta koskevista raja-arvoista ja muista laatuvaatimuksista sekä vaatimusten toteutumisen seuraamiseksi tarpeellisesta laadunhallintajärjestelmästä;
muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista seikoista sen varmistamiseksi, että puhdistettu kaasu ei enää ole jätelain 5 §:ssä tarkoitettua jätettä;
kaasun polttamisessa syntyvien ilmaan, veteen ja maaperään johdettavien päästöjen raja-arvoista ja tarkkailusta sekä toimista päästöjen rajoittamiseksi ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.
Sen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun käsitellyn kaasun ja nesteen polttamista koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun jäteluettelon mukaisesti, jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentakloorifenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin, raskasmetallien ja muiden vaarallisten epäpuhtauksien enimmäismääristä sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista käsiteltävistä määristä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi vastaanotetun jätteen hyväksyntä- ja laadunhallintajärjestelmästä;
jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitoksen toiminnasta ja toimista siitä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi;
käsitellyn kaasun ja nesteen laatuvaatimuksista sekä vaatimusten toteutumisen seuraamiseksi tarpeellisesta laadunhallintajärjestelmästä;
kaasun ja nesteen polttamisessa syntyvien ilmaan, veteen ja maaperään johdettavien päästöjen raja-arvoista ja tarkkailusta sekä toimista päästöjen rajoittamiseksi ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.
17 a §
Jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun puhdistetun kaasun polttamista koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun puhdistetun kaasun polttamista koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun luettelon mukaisesti, jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentakloorifenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin, raskasmetallien ja muiden vaarallisten epäpuhtauksien enimmäismääristä sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista käsiteltävistä määristä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi vastaanotetun jätteen hyväksyntä- ja laadunhallintajärjestelmästä;
jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitoksen toiminnasta ja toimista siitä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi;
puhdistetun kaasun koostumusta koskevista raja-arvoista ja muista laatuvaatimuksista sekä vaatimusten toteutumisen seuraamiseksi tarpeellisesta laadunhallintajärjestelmästä;
muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista seikoista sen varmistamiseksi, että puhdistettu kaasu ei enää ole jätelain 5 §:ssä tarkoitettua jätettä;
kaasun polttamisessa syntyvien ilmaan, veteen ja maaperään johdettavien päästöjen raja-arvoista ja tarkkailusta sekä toimista päästöjen rajoittamiseksi ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.
17 a §
Jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun käsitellyn kaasun ja nesteen polttamista koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitosta ja siinä tuotetun käsitellyn kaasun ja nesteen polttamista koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi hyväksytyn jätteen lajista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun jäteluettelon mukaisesti, jätteen sisältämien polykloorattujen bifenyylien (PCB), pentakloorifenolin (PCP), kloorin, fluorin, rikin, raskasmetallien ja muiden vaarallisten epäpuhtauksien enimmäismääristä sekä näiden jätteiden suurimmista sallituista käsiteltävistä määristä;
kaasutettavaksi tai pyrolysoitavaksi vastaanotetun jätteen hyväksyntä- ja laadunhallintajärjestelmästä;
jätteen kaasutus- tai pyrolyysilaitoksen toiminnasta ja toimista siitä aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi;
käsitellyn kaasun ja nesteen laatuvaatimuksista sekä vaatimusten toteutumisen seuraamiseksi tarpeellisesta laadunhallintajärjestelmästä;
kaasun ja nesteen polttamisessa syntyvien ilmaan, veteen ja maaperään johdettavien päästöjen raja-arvoista ja tarkkailusta sekä toimista päästöjen rajoittamiseksi ympäristönsuojelulain 107 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.
18 §
Kaivannaisjätteen jätealuetta koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta.
Sen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta.
18 §
Kaivannaisjätteen jätealuetta koskevan lupapäätöksen määräyksetSen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta.
19 §
Päätelmien noudattamiseen liittyvä perusteluvelvollisuus ja vertailuasiakirjojen nimetSen lisäksi, mitä edellä tässä luvussa säädetään, direktiivilaitoksen lupapäätöksessä on ilmoitettava asiassa sovellettujen parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen nimet ja julkaisuvuodet ja lisäksi, mitä päätelmiä on pidetty pääasiallista toimintaa koskevina päätelminä. Lupapäätöksen perusteluista on lisäksi käytävä ilmi, miten lupamääräykset, erityisesti päästöraja-arvot sekä ympäristötehokkuuden vaihteluvälit ja raja-arvot, on määrätty verrattuna parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja niihin liittyviin päästötasoihin ja ympäristötehokkuuden vaihteluväleihin.
Sen lisäksi, mitä edellä tässä luvussa säädetään, direktiivilaitoksen lupapäätöksessä on ilmoitettava asiassa sovellettujen parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen nimet ja julkaisuvuodet ja lisäksi, mitä päätelmiä on pidetty pääasiallista toimintaa koskevina päätelminä. Lupapäätöksen perusteluista on lisäksi käytävä ilmi, miten lupamääräykset, erityisesti päästöraja-arvot, on määrätty verrattuna parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja siihen liittyviin päästötasoihin.
Lupapäätöksen perusteluissa on myös ilmoitettava ne erityiset syyt, joiden vuoksi parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyviä päästötasoja tai ympäristötehokkuuden vaihteluvälejä tai raja-arvoja on lievennetty ympäristönsuojelulain 78 §:n tai 78 a §:n perusteella. Lisäksi perusteluissa on ilmoitettava lievempien päästöraja-arvojen sekä ympäristötehokkuuden vaihteluvälien ja raja-arvojen perusteet.
Lupapäätöksen perusteluissa on myös ilmoitettava ne erityiset syyt, joiden vuoksi parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyviä päästötasoja on lievennetty ympäristönsuojelulain 78 §:n perusteella. Lisäksi perusteluissa on ilmoitettava lievempien päästöraja-arvojen perusteet.
19 §
Päätelmien noudattamiseen liittyvä perusteluvelvollisuus ja vertailuasiakirjojen nimetSen lisäksi, mitä edellä tässä luvussa säädetään, direktiivilaitoksen lupapäätöksessä on ilmoitettava asiassa sovellettujen parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen nimet ja julkaisuvuodet ja lisäksi, mitä päätelmiä on pidetty pääasiallista toimintaa koskevina päätelminä. Lupapäätöksen perusteluista on lisäksi käytävä ilmi, miten lupamääräykset, erityisesti päästöraja-arvot, on määrätty verrattuna parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja siihen liittyviin päästötasoihin.
Lupapäätöksen perusteluissa on myös ilmoitettava ne erityiset syyt, joiden vuoksi parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyviä päästötasoja on lievennetty ympäristönsuojelulain 78 §:n perusteella. Lisäksi perusteluissa on ilmoitettava lievempien päästöraja-arvojen perusteet.
20 §
Toiminnan muuttamista koskevan lupa- ja ilmoituspäätöksen sisältöJos toimintaa muutetaan ja siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyn lisäksi, miten muutos vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen sekä perusteltu ratkaisu siitä, miten aiemmin myönnettyä lupaa muutetaan.
Jos toimintaa muutetaan ja siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyn lisäksi, miten muutos vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen, sekä perusteltu ratkaisu siitä, miten aiemmin myönnettyä lupapäätöstä muutetaan.
Jos toimintaa muutetaan ja siitä on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojelulain 115 a §:n perusteella, ilmoituspäätöksestä on käytävä ilmi 15 a §:ssä säädetyn lisäksi, miten muutos vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen ja miten aiemmin myönnettyä lupaa tai ilmoituspäätöstä muutetaan. Lisäksi luvasta tai ilmoituspäätöksestä on siirrettävä uuteen ilmoituspäätökseen olemassa olevaa toimintaa edelleen koskevat tarpeelliset määräykset ja perusteltava määräyksiin mahdollisesti tehtävät muutokset.
20 §
Toiminnan muuttamista koskevan lupapäätöksen sisältöJos toimintaa muutetaan ja siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyn lisäksi, miten muutos vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen, sekä perusteltu ratkaisu siitä, miten aiemmin myönnettyä lupapäätöstä muutetaan.
20 §
Toiminnan muuttamista koskevan lupa- ja ilmoituspäätöksen sisältöJos toimintaa muutetaan ja siihen on haettava lupa ympäristönsuojelulain 29 §:n perusteella, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyn lisäksi, miten muutos vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen sekä perusteltu ratkaisu siitä, miten aiemmin myönnettyä lupaa muutetaan.
Jos toimintaa muutetaan ja siitä on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojelulain 115 a §:n perusteella, ilmoituspäätöksestä on käytävä ilmi 15 a §:ssä säädetyn lisäksi, miten muutos vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen ja miten aiemmin myönnettyä lupaa tai ilmoituspäätöstä muutetaan. Lisäksi luvasta tai ilmoituspäätöksestä on siirrettävä uuteen ilmoituspäätökseen olemassa olevaa toimintaa edelleen koskevat tarpeelliset määräykset ja perusteltava määräyksiin mahdollisesti tehtävät muutokset.
21 §
Luvan ja lupamääräysten tarkistamista koskevan lupapäätöksen sisältöJos aiemmin myönnettyä lupaa tai lupamääräyksiä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 81 §:n mukaisesti, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyt seikat luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Päätöksestä on käytävä ilmi hakemukseen liittyvien selvitysten sisältö sekä perusteltu ratkaisu siitä, miltä osin lupamääräyksiä muutetaan, sekä uudet määräykset perusteluineen.
Jos aiemmin myönnettyä lupaa tai lupamääräyksiä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 71 tai 81 §:n mukaisesti, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyt seikat luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Päätöksestä on käytävä ilmi hakemukseen liittyvien selvitysten sisältö sekä perusteltu ratkaisu siitä, miltä osin lupamääräyksiä muutetaan, sekä uudet määräykset perusteluineen.
21 §
Luvan ja lupamääräysten tarkistamista koskevan lupapäätöksen sisältöJos aiemmin myönnettyä lupaa tai lupamääräyksiä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 71 tai 81 §:n mukaisesti, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyt seikat luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Päätöksestä on käytävä ilmi hakemukseen liittyvien selvitysten sisältö sekä perusteltu ratkaisu siitä, miltä osin lupamääräyksiä muutetaan, sekä uudet määräykset perusteluineen.
21 §
Luvan ja lupamääräysten tarkistamista koskevan lupapäätöksen sisältöJos aiemmin myönnettyä lupaa tai lupamääräyksiä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 81 §:n mukaisesti, lupapäätöksestä on käytävä ilmi tarpeellisin osin 14–19 §:ssä säädetyt seikat luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Päätöksestä on käytävä ilmi hakemukseen liittyvien selvitysten sisältö sekä perusteltu ratkaisu siitä, miltä osin lupamääräyksiä muutetaan, sekä uudet määräykset perusteluineen.
22 §
Direktiivilaitoksen ja direktiivieläinsuojan luvan tarkistamisasian käsittelyn kestoYmpäristönsuojelulain 81 §:ssä tarkoitettu direktiivilaitoksen luvan tarkistamista koskeva asia on ratkaistava mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus, käsiteltävien tarkistamisasioiden suuri määrä tai muu erityinen syy edellytä pidempää käsittelyaikaa. Asia on joka tapauksessa ratkaistava siten että ympäristönsuojelulain 72 §:n 1 kohdassa tarkoitetun teollisuuspäästödirektiivin 21 artiklan 3 kohdassa säädettyä neljän vuoden määräaikaa voidaan noudattaa. Mahdollinen ympäristönsuojelulain 40 §:ssä tarkoitettu pyyntö hakemuksen täydentämiseksi on esitettävä kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta. Mahdolliset lisätäydennyspyynnöt on esitettävä myös joutuisasti.
Ympäristönsuojelulain 81 §:ssä tarkoitettu luvan tarkistamista koskeva asia on ratkaistava mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus, käsiteltävien tarkistamisasioiden suuri määrä tai muu erityinen syy edellytä pidempää käsittelyaikaa. Asia on joka tapauksessa ratkaistava siten että ympäristönsuojelulain 72 §:n 1 kohdassa tarkoitetun teollisuuspäästödirektiivin 21 artiklan 3 kohdassa säädettyä neljän vuoden määräaikaa voidaan noudattaa. Mahdollinen ympäristönsuojelulain 40 §:ssä tarkoitettu pyyntö hakemuksen täydentämiseksi on esitettävä kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta. Mahdolliset lisätäydennyspyynnöt on esitettävä myös joutuisasti.
Direktiivieläinsuojan luvan tarkistamista koskeva asia on ratkaistava mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus, käsiteltävien tarkistamisasioiden suuri määrä tai muu erityinen syy edellytä pidempää käsittelyaikaa. Asia on joka tapauksessa ratkaistava siten että ympäristönsuojelulain 110 d §:n 1 momentissa säädettyä määräaikaa voidaan noudattaa. Mahdollinen ympäristönsuojelulain 40 §:ssä tarkoitettu pyyntö hakemuksen täydentämiseksi on esitettävä kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta. Mahdolliset lisätäydennyspyynnöt on esitettävä myös joutuisasti.
22 §
Direktiivilaitoksen luvan tarkistamisasian käsittelyn kestoYmpäristönsuojelulain 81 §:ssä tarkoitettu luvan tarkistamista koskeva asia on ratkaistava mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus, käsiteltävien tarkistamisasioiden suuri määrä tai muu erityinen syy edellytä pidempää käsittelyaikaa. Asia on joka tapauksessa ratkaistava siten että ympäristönsuojelulain 72 §:n 1 kohdassa tarkoitetun teollisuuspäästödirektiivin 21 artiklan 3 kohdassa säädettyä neljän vuoden määräaikaa voidaan noudattaa. Mahdollinen ympäristönsuojelulain 40 §:ssä tarkoitettu pyyntö hakemuksen täydentämiseksi on esitettävä kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta. Mahdolliset lisätäydennyspyynnöt on esitettävä myös joutuisasti.
23 §
Lupa- ja ilmoituspäätöksen lähettäminen Suomen ympäristökeskukselleSen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä ja 115 e §:ssä säädetään, Lupa- ja valvontaviraston on lähetettävä lupa- tai ilmoituspäätös sähköisesti tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle.
Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään, valtion ympäristölupaviranomaisen on lähetettävä lupapäätös sähköisesti tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle.
Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä ja 115 e §:ssä säädetään, valtion ympäristölupaviranomaisen on lähetettävä lupa- tai ilmoituspäätös sähköisesti tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle.
23 §
Lupapäätöksen lähettäminen viranomaisilleSen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään, valtion ympäristölupaviranomaisen on lähetettävä lupapäätös sähköisesti tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle.
23 §
Lupa- ja ilmoituspäätöksen lähettäminen Suomen ympäristökeskukselleSen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä ja 115 e §:ssä säädetään, valtion ympäristölupaviranomaisen on lähetettävä lupa- tai ilmoituspäätös sähköisesti tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle.
23 §
Lupa- ja ilmoituspäätöksen lähettäminen Suomen ympäristökeskukselleSen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä ja 115 e §:ssä säädetään, Lupa- ja valvontaviraston on lähetettävä lupa- tai ilmoituspäätös sähköisesti tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle.
4 luku
Kertaluonteista toimintaa sekä maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskeva ilmoitusmenettely (17.1.2019/50)
24 §
Ilmoituksen sisältöYmpäristönsuojelulain 118–120 ja 123 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi:
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
toiminnan sijainti;
työn, toimenpiteen tai tapahtuman laatu, kesto ja laajuus;
työn, toimenpiteen tai tapahtuman laatu, kesto ja laajuus;
arvioidut tiedot päästöistä;
arvioidut tiedot päästöistä;
suunnitellut ympäristönsuojelutoimet;
suunnitellut ympäristönsuojelutoimet;
toiminnan vaikutukset ympäristöön;
toiminnan vaikutukset ympäristöön;
tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.
tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.
Ympäristönsuojelulain 118–120 ja 123 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi:
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
työn, toimenpiteen tai tapahtuman laatu, kesto ja laajuus;
arvioidut tiedot päästöistä;
suunnitellut ympäristönsuojelutoimet;
toiminnan vaikutukset ympäristöön;
tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.
Jos koeluonteiseen toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta, sitä koskevaan ilmoitukseen on liitettävä ympäristönsuojelulain 114 §:ssä tarkoitettu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
Jos koeluonteiseen toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta, sitä koskevaan ilmoitukseen on liitettävä ympäristönsuojelulain 114 §:ssä tarkoitettu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
24 §
Ilmoituksen sisältöYmpäristönsuojelulain 118–120 ja 123 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi:
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
työn, toimenpiteen tai tapahtuman laatu, kesto ja laajuus;
arvioidut tiedot päästöistä;
suunnitellut ympäristönsuojelutoimet;
toiminnan vaikutukset ympäristöön;
tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.
Jos koeluonteiseen toimintaan sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua valtioneuvoston asetusta, sitä koskevaan ilmoitukseen on liitettävä ympäristönsuojelulain 114 §:ssä tarkoitettu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
25 §
Ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisestaSen lisäksi, mitä 24 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 136 §:ssä tarkoitetussa pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevassa ilmoituksessa on oltava:
tunniste- ja sijaintitiedot kiinteistöstä, jota puhdistaminen koskee;
tunniste- ja sijaintitiedot kiinteistöstä, jota puhdistaminen koskee;
tiedot kiinteistön ja sen lähialueen nykyisestä ja suunnitellusta käyttötarkoituksesta sekä kiinteistön naapureista;
tiedot kiinteistön ja sen lähialueen nykyisestä ja suunnitellusta käyttötarkoituksesta sekä kiinteistön naapureista;
kuvaus alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteista sekä pinta- ja pohjaveden käytöstä;
kuvaus alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteista sekä pinta- ja pohjaveden käytöstä;
tiedot alueen toimintahistoriasta sekä pilaantumisen aiheuttaneista aineista ja tapahtumista;
tiedot alueen toimintahistoriasta sekä pilaantumisen aiheuttaneista aineista ja tapahtumista;
tutkimustulokset ja niihin perustuva arvio maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta;
tutkimustulokset ja niihin perustuva arvio maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta;
puhdistamisen tavoitteet;
puhdistamisen tavoitteet;
selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä, puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä, puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella, jätteiden käsittelystä, puhdistustyön suorittamisesta, aikataulusta sekä työn valvonnasta ja tarkkailusta;
selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä, puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä, puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella, jätteiden käsittelystä, puhdistustyön suorittamisesta, aikataulusta sekä työn valvonnasta ja tarkkailusta;
kartta ja asemapiirros, joihin on merkitty asian käsittelyn kannalta merkitykselliset kohteet.
kartta ja asemapiirros, joihin on merkitty asian käsittelyn kannalta merkitykselliset kohteet.
Sen lisäksi, mitä 24 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 136 §:ssä tarkoitetussa pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevassa ilmoituksessa on oltava:
tunniste- ja sijaintitiedot kiinteistöstä, jota puhdistaminen koskee;
tiedot kiinteistön ja sen lähialueen nykyisestä ja suunnitellusta käyttötarkoituksesta sekä kiinteistön naapureista;
kuvaus alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteista sekä pinta- ja pohjaveden käytöstä;
tiedot alueen toimintahistoriasta sekä pilaantumisen aiheuttaneista aineista ja tapahtumista;
tutkimustulokset ja niihin perustuva arvio maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta;
puhdistamisen tavoitteet;
selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä, puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä, puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella, jätteiden käsittelystä, puhdistustyön suorittamisesta, aikataulusta sekä työn valvonnasta ja tarkkailusta;
kartta ja asemapiirros, joihin on merkitty asian käsittelyn kannalta merkitykselliset kohteet.
25 §
Ilmoitus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisestaSen lisäksi, mitä 24 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 136 §:ssä tarkoitetussa pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevassa ilmoituksessa on oltava:
tunniste- ja sijaintitiedot kiinteistöstä, jota puhdistaminen koskee;
tiedot kiinteistön ja sen lähialueen nykyisestä ja suunnitellusta käyttötarkoituksesta sekä kiinteistön naapureista;
kuvaus alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteista sekä pinta- ja pohjaveden käytöstä;
tiedot alueen toimintahistoriasta sekä pilaantumisen aiheuttaneista aineista ja tapahtumista;
tutkimustulokset ja niihin perustuva arvio maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta;
puhdistamisen tavoitteet;
selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä, puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä, puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämisestä kaivualueella, jätteiden käsittelystä, puhdistustyön suorittamisesta, aikataulusta sekä työn valvonnasta ja tarkkailusta;
kartta ja asemapiirros, joihin on merkitty asian käsittelyn kannalta merkitykselliset kohteet.
26 §
Ilmoituksen johdosta annettava päätösIlmoituksen johdosta annettavasta päätöksestä on käytävä ilmi ainakin:
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
toiminnan sijainti;
toiminnan kuvaus ja ilmoitetut ympäristönsuojelutoimet;
toiminnan kuvaus ja ilmoitetut ympäristönsuojelutoimet;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja selvitykset ympäristöhaitoista;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja selvitykset ympäristöhaitoista;
lausunnot ja asianosaisten kuuleminen;
lausunnot ja asianosaisten kuuleminen;
tarpeelliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut ja sovelletut säännökset.
tarpeelliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut ja sovelletut säännökset.
Ilmoituksen johdosta annettavasta päätöksestä on käytävä ilmi ainakin:
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
toiminnan kuvaus ja ilmoitetut ympäristönsuojelutoimet;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja selvitykset ympäristöhaitoista;
lausunnot ja asianosaisten kuuleminen;
tarpeelliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut ja sovelletut säännökset.
26 §
Ilmoituksen johdosta annettava päätösIlmoituksen johdosta annettavasta päätöksestä on käytävä ilmi ainakin:
ilmoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
toiminnan kuvaus ja ilmoitetut ympäristönsuojelutoimet;
arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja selvitykset ympäristöhaitoista;
lausunnot ja asianosaisten kuuleminen;
tarpeelliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut ja sovelletut säännökset.
5 luku
Valvonta ja seuranta
27 §
Ilmoitus rekisteröintiä vartenJollei muualla laissa tai asetuksessa säädetä toisin, ympäristönsuojelulain 116 §:n nojalla tehtävää tietojärjestelmään rekisteröintiä varten on ilmoitettava:
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
toiminnan sijainti;
toiminnan kuvaus ja tärkeimmät prosessit;
toiminnan kuvaus ja tärkeimmät prosessit;
aikaisemmat asiaan vaikuttavat luvat ja ilmoitukset, lausunnot sekä liittymissopimukset;
aikaisemmat asiaan vaikuttavat luvat ja ilmoitukset, lausunnot sekä liittymissopimukset;
selvitys ympäristönsuojelutoimista;
selvitys ympäristönsuojelutoimista;
arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön.
arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön.
Jollei muualla laissa tai asetuksessa säädetä toisin, ympäristönsuojelulain 116 §:n nojalla tehtävää tietojärjestelmään rekisteröintiä varten on ilmoitettava:
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
toiminnan kuvaus ja tärkeimmät prosessit;
aikaisemmat asiaan vaikuttavat luvat ja ilmoitukset, lausunnot sekä liittymissopimukset;
selvitys ympäristönsuojelutoimista;
arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön.
Vaadittavien tietojen laajuutta harkittaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja vaikutukset ympäristöön sekä se, milloin toiminta on aloitettu ja sitä koskevat luvat tai ilmoitukset käsitelty.
27 §
Ilmoitus rekisteröintiä vartenJollei muualla laissa tai asetuksessa säädetä toisin, ympäristönsuojelulain 116 §:n nojalla tehtävää tietojärjestelmään rekisteröintiä varten on ilmoitettava:
toiminnanharjoittajan yksilöinti- ja yhteystiedot;
toiminnan sijainti;
toiminnan kuvaus ja tärkeimmät prosessit;
aikaisemmat asiaan vaikuttavat luvat ja ilmoitukset, lausunnot sekä liittymissopimukset;
selvitys ympäristönsuojelutoimista;
arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön.
Vaadittavien tietojen laajuutta harkittaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja vaikutukset ympäristöön sekä se, milloin toiminta on aloitettu ja sitä koskevat luvat tai ilmoitukset käsitelty.
28 §
ValvontasuunnitelmaYmpäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontasuunnitelmassa on oltava:
yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella;
yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella;
yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella;
tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista, ilmoituksenvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä;
tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä;
tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista, ilmoituksenvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä;
kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi;
kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi;
kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi;
tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa;
tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa;
tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa;
tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet;
tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet;
tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet;
kuvaus ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisiin menettelyihin on riittävä;
kuvaus ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisiin menettelyihin on riittävä;
kuvaus ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisiin menettelyihin on riittävä;
tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina;
tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina;
tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina;
kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa.
kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa.
kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa.
Ympäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontasuunnitelmassa on oltava:
yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella;
tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä;
kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi;
tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa;
tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet;
kuvaus ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisiin menettelyihin on riittävä;
tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina;
kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa.
Ympäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontasuunnitelmassa on oltava:
yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella;
tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista, ilmoituksenvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä;
kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi;
tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa;
tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet;
kuvaus ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisiin menettelyihin on riittävä;
tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina;
kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa.
28 §
ValvontasuunnitelmaYmpäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontasuunnitelmassa on oltava:
yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella;
tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä;
kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi;
tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa;
tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet;
kuvaus ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisiin menettelyihin on riittävä;
tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina;
kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa.
28 §
ValvontasuunnitelmaYmpäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontasuunnitelmassa on oltava:
yleisluontoinen arvio ympäristön pilaantumisen riskeistä suunnitelmaan kuuluvalla alueella;
tieto viranomaisen valvontavastuulle kuuluvista luvanvaraisista, ilmoituksenvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista luettelona tai erillisenä sähköisenä rekisterinä;
kuvaus menettelystä valvontaohjelman laatimiseksi;
tieto siitä, miten ympäristöriskien arviointi tehdään, mitä perusteita siinä käytetään ja miten se ohjaa valvontaohjelman laatimista ja valvontaa;
tieto siitä, käytetäänkö määräaikaistarkastusten järjestämisessä otantamenettelyä, miltä osin otantaa käytetään ja mitkä ovat otannan laatimisen perusteet;
kuvaus ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisten tarkastusten vireilletulosta ja käytöstä; jos viranomaisella ei ole asiasta tarkempaa ohjeistusta, viittaus ympäristönsuojelulain 169 ja 186 §:n mukaisiin menettelyihin on riittävä;
tieto valvonnan voimavaroista henkilötyövuosina ja muina valvontaa kuvaavina tunnuslukuina;
kuvaus viranomaisten välisestä yhteistyöstä valvonnassa.
29 §
Määräaikaistarkastukset ja riskinarviointiMääräaikaistarkastusten tiheys on määritettävä ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Lupa- ja valvontaviraston on käytettävä arvioinnissaan ainakin seuraavia perusteita:
toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupa- ja ilmoituspäätöksiin sisältyvien määräysten, noudattaminen toiminnassa;
ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa;
ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupa- ja ilmoituspäätöksiin sisältyvien määräysten, noudattaminen toiminnassa;
toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään;
toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään;
muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan tämän lain mukaista valvontaa.
muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan tämän lain mukaista valvontaa.
muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan tämän lain mukaista valvontaa.
Määräaikaistarkastusten tiheys on määritettävä ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Valtion valvontaviranomaisen on käytettävä arvioinnissaan ainakin seuraavia perusteita:
toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa;
toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään;
muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan tämän lain mukaista valvontaa.
Määräaikaistarkastusten tiheys on määritettävä ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Valtion valvontaviranomaisen on käytettävä arvioinnissaan ainakin seuraavia perusteita:
toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupa- ja ilmoituspäätöksiin sisältyvien määräysten, noudattaminen toiminnassa;
toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään;
muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan tämän lain mukaista valvontaa.
29 §
Määräaikaistarkastukset ja riskinarviointiMääräaikaistarkastusten tiheys on määritettävä ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Valtion valvontaviranomaisen on käytettävä arvioinnissaan ainakin seuraavia perusteita:
toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa;
toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään;
muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan tämän lain mukaista valvontaa.
29 §
Määräaikaistarkastukset ja riskinarviointiMääräaikaistarkastusten tiheys on määritettävä ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Valtion valvontaviranomaisen on käytettävä arvioinnissaan ainakin seuraavia perusteita:
toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys;
ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupa- ja ilmoituspäätöksiin sisältyvien määräysten, noudattaminen toiminnassa;
toiminnanharjoittajan osallistuminen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään;
muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan tämän lain mukaista valvontaa.
30 §
ValvontaohjelmaYmpäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontaohjelmassa on oltava:
suunnitelma ohjelmakaudella toteutettavista eri tyyppisten luvanvaraisten, ilmoituksenvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista;
suunnitelma ohjelmakaudella toteutettavista eri tyyppisten luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista;
suunnitelma ohjelmakaudella toteutettavista eri tyyppisten luvanvaraisten, ilmoituksenvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista;
tiedot muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä;
tiedot muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä;
tiedot muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä;
kuvaus edellisen kauden valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisesta.
kuvaus edellisen kauden valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisesta.
kuvaus edellisen kauden valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisesta.
Ympäristönsuojelulain 168 §:n mukaisessa valvontaohjelmassa on oltava:
suunnitelma ohjelmakaudella toteutettavista eri tyyppisten luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista;
tiedot muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä;
kuvaus edellisen kauden valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisesta.
Ympäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontaohjelmassa on oltava:
suunnitelma ohjelmakaudella toteutettavista eri tyyppisten luvanvaraisten, ilmoituksenvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista;
tiedot muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä;
kuvaus edellisen kauden valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisesta.
30 §
ValvontaohjelmaYmpäristönsuojelulain 168 §:n mukaisessa valvontaohjelmassa on oltava:
suunnitelma ohjelmakaudella toteutettavista eri tyyppisten luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista;
tiedot muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä;
kuvaus edellisen kauden valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisesta.
30 §
ValvontaohjelmaYmpäristönsuojelulain 168 §:ssä tarkoitetussa valvontaohjelmassa on oltava:
suunnitelma ohjelmakaudella toteutettavista eri tyyppisten luvanvaraisten, ilmoituksenvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista;
tiedot muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä;
kuvaus edellisen kauden valvontaohjelman tavoitteiden toteutumisesta.
31 §
Direktiivilaitoksen tarkastuksesta laadittava tarkastuskertomusKun direktiivilaitoksella tehdään ympäristönsuojelulain 168 tai 169 §:n mukainen tarkastus, tarkastuksesta on laadittava ympäristönsuojelulain 174 §:n 2 momentissa tarkoitettu tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus on annettava toiminnanharjoittajalle tiedoksi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tarkastuksesta.
Kun direktiivilaitoksella tehdään ympäristönsuojelulain 168 tai 169 §:n mukainen tarkastus, tarkastuskertomuksesta on olennaisilta osin käytävä ilmi, noudatetaanko toiminnassa ympäristöluvan vaatimuksia ja, tarpeen mukaan, mitä lisätoimia vaatimusten täyttämiseksi on tehtävä. Tarkastuskertomus annetaan toiminnanharjoittajalle tiedoksi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tarkastuksesta.
31 §
Direktiivilaitoksen tarkastuksesta laadittava tarkastuskertomusKun direktiivilaitoksella tehdään ympäristönsuojelulain 168 tai 169 §:n mukainen tarkastus, tarkastuskertomuksesta on olennaisilta osin käytävä ilmi, noudatetaanko toiminnassa ympäristöluvan vaatimuksia ja, tarpeen mukaan, mitä lisätoimia vaatimusten täyttämiseksi on tehtävä. Tarkastuskertomus annetaan toiminnanharjoittajalle tiedoksi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tarkastuksesta.
32 §
Direktiivilaitoksen päästöjen vuosiarviointiValvontaviranomaisen on vuosittain verrattava ympäristönsuojelulain 77 §:n 2 momentin nojalla saamiaan päästötarkkailun tuloksia niihin päästötasoihin, joiden noudattamisen varmistamiseksi tulokset on saatu.
Valvontaviranomaisen on vuosittain verrattava ympäristönsuojelulain 77 §:n 2 momentin nojalla saamiaan päästötarkkailun tuloksia niihin päästötasoihin, joiden noudattamisen varmistamiseksi tulokset on saatu.
32 §
Direktiivilaitoksen päästöjen vuosiarviointiValvontaviranomaisen on vuosittain verrattava ympäristönsuojelulain 77 §:n 2 momentin nojalla saamiaan päästötarkkailun tuloksia niihin päästötasoihin, joiden noudattamisen varmistamiseksi tulokset on saatu.
33 §
Päätelmien voimaantuloa koskeva tiedottaminenSuomen ympäristökeskuksen on tiedotettava Lupa- ja valvontavirastoa uusista päätelmistä ja toimintasäännöistä viipymättä niiden tultua voimaan.
Suomen ympäristökeskuksen on tiedotettava valtion ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille uusista päätelmistä viipymättä niiden tultua voimaan.
Suomen ympäristökeskuksen on tiedotettava Lupa- ja valvontavirastoa uusista päätelmistä viipymättä niiden tultua voimaan.
Valvontaviranomaisen on tiedotettava direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajalle sen pääasiallista toimintaa koskevien uusien päätelmien voimaantulosta ja ympäristönsuojelulain 80 §:n mukaisesta selvitysvelvollisuudesta viipymättä 1 momentin mukaisen tiedon saatuaan.
Valvontaviranomaisen on tiedotettava direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajalle sen pääasiallista toimintaa koskevien uusien päätelmien voimaantulosta ja ympäristönsuojelulain 80 §:n mukaisesta selvitysvelvollisuudesta viipymättä 1 momentin mukaisen tiedon saatuaan.
Valvontaviranomaisen on tiedotettava liitteen 3 taulukon 3 mukaisen direktiivieläinsuojan toiminnanharjoittajalle sen toimintasääntöjen voimaantulosta ja ympäristönsuojelulain 80 §:n mukaisesta selvitysvelvollisuudesta viipymättä 1 momentin mukaisen tiedon saatuaan.
33 §
Päätelmien voimaantuloa koskeva tiedottaminenSuomen ympäristökeskuksen on tiedotettava valtion ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille uusista päätelmistä viipymättä niiden tultua voimaan.
Valvontaviranomaisen on tiedotettava direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajalle sen pääasiallista toimintaa koskevien uusien päätelmien voimaantulosta ja ympäristönsuojelulain 80 §:n mukaisesta selvitysvelvollisuudesta viipymättä 1 momentin mukaisen tiedon saatuaan.
34 §
Direktiivilaitoksen ja direktiivieläinsuojan luvan tarkistamistarpeen arviointia koskevat aikarajat ja sisältöLupa- ja valvontaviraston on tarkastettava ympäristönsuojelulain 80 §:n 2 momentin mukainen selvitys ja tehtävä mainitun pykälän 3 momentin mukainen arviointi sekä annettava mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta, jollei toiminnan laajuus, selvityksen puutteellisuus tai arvioitavien laitosten suuri lukumäärä edellytä pidempää käsittelyaikaa.
Valvontaviranomaisen on tarkastettava ympäristönsuojelulain 80 §:n mukainen selvitys ja tehtävä mainitun pykälän 3 momentin mukainen arviointi sekä annettava mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta, jollei toiminnan laajuus, selvityksen puutteellisuus tai arvioitavien laitosten suuri lukumäärä edellytä pidempää käsittelyaikaa.
Arviointimenettely on tarkistamisasioiden käsittelyn ruuhkautuessa järjestettävä siten, että lupaharkintaan ilmeisen selvästi määrättävät toiminnat tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisimman nopeasti. Muidenkin direktiivilaitosten toimintojen osalta arviointi on tehtävä ja mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi annettava viimeistään vuoden kuluttua pääasiallisen toiminnan päätelmien julkaisemisesta. Arvio on päivättävä ja siinä on esitettävä arvioinnin lopputulos perusteluineen.
Arviointimenettely on tarkistamisasioiden käsittelyn ruuhkautuessa järjestettävä siten, että lupaharkintaan ilmeisen selvästi määrättävät toiminnat tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisimman nopeasti. Muidenkin toimintojen osalta arviointi on tehtävä ja mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi annettava viimeistään vuoden kuluttua pääasiallisen toiminnan päätelmien julkaisemisesta. Arvio on päivättävä ja siinä on esitettävä arvioinnin lopputulos perusteluineen.
Arviointimenettely on tarkistamisasioiden käsittelyn ruuhkautuessa järjestettävä siten, että lupaharkintaan ilmeisen selvästi määrättävät toiminnat tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisimman nopeasti. Muidenkin toimintojen osalta arviointi on tehtävä ja mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi annettava viimeistään vuoden kuluttua pääasiallisen toiminnan päätelmien julkaisemisesta. Arvio on päivättävä ja siinä on esitettävä arvioinnin lopputulos perusteluineen.
Lupa- ja valvontaviraston on asetettava direktiivilaitoksen määräajat siten, että sillä on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen kuin neljä vuotta on kulunut laitoksen pääasiallista toimintaa koskevien päätelmien julkaisemisesta. Lisäksi määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseen.
Valvontaviranomaisen on tarvittaessa neuvoteltava lupaviranomaisen kanssa tarkistamismenettelyn määräajoista. Määräajat on asetettava siten, että toisaalta valvontaviranomaisella on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja toisaalta lupaviranomaisella on aikaa ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen kuin neljä vuotta on kulunut laitoksen pääasiallista toimintaa koskevien päätelmien julkaisemisesta. Lisäksi neuvottelussa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseeni.
Lupa- ja valvontaviraston on asetettava määräajat siten, että on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen kuin neljä vuotta on kulunut laitoksen pääasiallista toimintaa koskevien päätelmien julkaisemisesta. Lisäksi määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseen.
Direktiivieläinsuojan toiminnanharjoittajan on tarvittaessa liitettävä selvitykseen tiedot luonnonmukaisesta tuotannosta tai eläinsuojan eläintiheydestä eläinyksikkönä hehtaaria kohti. Lupa- ja valvontaviraston on asetettava direktiivieläinsuojan luvan tarkistamistarpeen arviointia koskevat määräajat siten, että sillä on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen ympäristönsuojelulain 110 d §:ssä säädettyjä määräaikoja. Lisäksi määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseen.
Valvontaviranomaisen on talletettava tekemänsä arvio ja määräys ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tieto arvion tekemisestä ja määräyksen antamisesta on julkaistava viranomaisen internetsivuilla.
Lupa- ja valvontaviraston on talletettava tekemänsä arvio ja määräys ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tieto arvion tekemisestä ja määräyksen antamisesta on julkaistava viranomaisen internetsivuilla.
Lupa- ja valvontaviraston on ratkaistava ympäristönsuojelulain 78 §:ssä tarkoitettu päästötasoja lievemmän päästöraja-arvon edellytysten uudelleen arviointi mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus tai selvityksen puutteellisuus edellytä pidempää käsittelyaikaa.
34 §
Direktiivilaitoksen luvan tarkistamistarpeen arviointia koskevat aikarajat ja tiedottaminenValvontaviranomaisen on tarkastettava ympäristönsuojelulain 80 §:n mukainen selvitys ja tehtävä mainitun pykälän 3 momentin mukainen arviointi sekä annettava mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta, jollei toiminnan laajuus, selvityksen puutteellisuus tai arvioitavien laitosten suuri lukumäärä edellytä pidempää käsittelyaikaa.
Arviointimenettely on tarkistamisasioiden käsittelyn ruuhkautuessa järjestettävä siten, että lupaharkintaan ilmeisen selvästi määrättävät toiminnat tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisimman nopeasti. Muidenkin toimintojen osalta arviointi on tehtävä ja mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi annettava viimeistään vuoden kuluttua pääasiallisen toiminnan päätelmien julkaisemisesta. Arvio on päivättävä ja siinä on esitettävä arvioinnin lopputulos perusteluineen.
Valvontaviranomaisen on tarvittaessa neuvoteltava lupaviranomaisen kanssa tarkistamismenettelyn määräajoista. Määräajat on asetettava siten, että toisaalta valvontaviranomaisella on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja toisaalta lupaviranomaisella on aikaa ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen kuin neljä vuotta on kulunut laitoksen pääasiallista toimintaa koskevien päätelmien julkaisemisesta. Lisäksi neuvottelussa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseeni.
Valvontaviranomaisen on talletettava tekemänsä arvio ja määräys ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tieto arvion tekemisestä ja määräyksen antamisesta on julkaistava viranomaisen internetsivuilla.
34 §
Direktiivilaitoksen luvan tarkistamistarpeen arviointia koskevat aikarajat ja tiedottaminenLupa- ja valvontaviraston on tarkastettava ympäristönsuojelulain 80 §:n 2 momentin mukainen selvitys ja tehtävä mainitun pykälän 3 momentin mukainen arviointi sekä annettava mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta, jollei toiminnan laajuus, selvityksen puutteellisuus tai arvioitavien laitosten suuri lukumäärä edellytä pidempää käsittelyaikaa.
Arviointimenettely on tarkistamisasioiden käsittelyn ruuhkautuessa järjestettävä siten, että lupaharkintaan ilmeisen selvästi määrättävät toiminnat tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisimman nopeasti. Muidenkin toimintojen osalta arviointi on tehtävä ja mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi annettava viimeistään vuoden kuluttua pääasiallisen toiminnan päätelmien julkaisemisesta. Arvio on päivättävä ja siinä on esitettävä arvioinnin lopputulos perusteluineen.
Lupa- ja valvontaviraston on asetettava määräajat siten, että on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen kuin neljä vuotta on kulunut laitoksen pääasiallista toimintaa koskevien päätelmien julkaisemisesta. Lisäksi määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseen.
Lupa- ja valvontaviraston on talletettava tekemänsä arvio ja määräys ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tieto arvion tekemisestä ja määräyksen antamisesta on julkaistava viranomaisen internetsivuilla.
35 §
Direktiivilaitoksen luvan muutostarvetta koskeva seuranta ja arviointiLupa- ja valvontaviraston on direktiivilaitoksen valvonnassa seurattava ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisten luvan muuttamista koskevien perusteiden olemassaoloa ja pantava tarvittaessa vireille luvan muuttamista koskeva asia.
Valvontaviranomaisen on direktiivilaitoksen valvonnassa seurattava ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisten luvan muuttamista koskevien perusteiden olemassaoloa ja pantava tarvittaessa vireille luvan muuttamista koskeva asia.
Arvioidessaan direktiivilaitoksen luvan muuttamisen tarvetta, Lupa- ja valvontaviraston on otettava huomioon laitoksen päästöjen tarkkailusta ja toiminnan tarkastuksista saadut tiedot.
Arvioidessaan direktiivilaitoksen luvan muuttamisen tarvetta, valvontaviranomaisen on otettava huomioon laitoksen päästöjen tarkkailusta ja toiminnan tarkastuksista saadut tiedot.
35 §
Direktiivilaitoksen luvan muutostarvetta koskeva seuranta ja arviointiValvontaviranomaisen on direktiivilaitoksen valvonnassa seurattava ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisten luvan muuttamista koskevien perusteiden olemassaoloa ja pantava tarvittaessa vireille luvan muuttamista koskeva asia.
Arvioidessaan direktiivilaitoksen luvan muuttamisen tarvetta, valvontaviranomaisen on otettava huomioon laitoksen päästöjen tarkkailusta ja toiminnan tarkastuksista saadut tiedot.
35 §
Direktiivilaitoksen luvan muutostarvetta koskeva seuranta ja arviointiLupa- ja valvontaviraston on direktiivilaitoksen valvonnassa seurattava ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisten luvan muuttamista koskevien perusteiden olemassaoloa ja pantava tarvittaessa vireille luvan muuttamista koskeva asia.
Arvioidessaan direktiivilaitoksen luvan muuttamisen tarvetta, Lupa- ja valvontaviraston on otettava huomioon laitoksen päästöjen tarkkailusta ja toiminnan tarkastuksista saadut tiedot.
36 §
Mikroyrityksen koon arvioiminenMikroyrityksen määritelmästä ja sen valvontamaksun kohtuullisuudesta sekä toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa valvontaviranomaiselle yrityksen koko säädetään ympäristönsuojelulain 206 §:ssä.
Mikroyrityksen määritelmästä ja sen valvontamaksun kohtuullisuudesta sekä toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa valvontaviranomaiselle yrityksen koko säädetään ympäristönsuojelulain 206 §:ssä.
Yrityksen koko arvioidaan viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöshetken tietojen perusteella. Mikroyrityksen asema menetetään kuitenkin vain, jos ympäristönsuojelulain 206 §:n 2 momentin mukaiset työntekijä-, tase- ja liikevaihtorajoja kuvaavat lukuarvot ylittyvät sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.
Yrityksen koko arvioidaan viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöshetken tietojen perusteella. Mikroyrityksen asema menetetään kuitenkin vain, jos ympäristönsuojelulain 206 §:n 2 momentin mukaiset työntekijä-, tase- ja liikevaihtorajoja kuvaavat lukuarvot ylittyvät sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.
36 §
Mikroyrityksen koon arvioiminenMikroyrityksen määritelmästä ja sen valvontamaksun kohtuullisuudesta sekä toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa valvontaviranomaiselle yrityksen koko säädetään ympäristönsuojelulain 206 §:ssä.
Yrityksen koko arvioidaan viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöshetken tietojen perusteella. Mikroyrityksen asema menetetään kuitenkin vain, jos ympäristönsuojelulain 206 §:n 2 momentin mukaiset työntekijä-, tase- ja liikevaihtorajoja kuvaavat lukuarvot ylittyvät sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.
37 §
Mikroyritys, jonka tilinpäätös, vuosiliikevaihto tai tase ei ole tiedossaJos toiminnasta ei voida saada 36 §:n mukaisia tilinpäätöstietoja, maksun määräytymisen perusteena voidaan käyttää edellisen valmistuneen verotuksen mukaisia verotustietoja.
Jos toiminnasta ei voida saada 36 §:n mukaisia tilinpäätöstietoja, maksun määräytymisen perusteena voidaan käyttää edellisen valmistuneen verotuksen mukaisia verotustietoja.
Jos ammatinharjoittajan tilinpäätös- tai verotustiedoissa ei ole tasetietoa, taseen sijaan käytetään kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaihto-omaisuuden, pysyvien vastaavien ja ammatista johtuneiden saamisten summaa. Jos ammatinharjoittajan tiedoissa ei ole liikevaihtotietoa, liikevaihdon sijaan käytetään kirjanpitoasetuksen(1339/1997) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen erien summaa.
Jos ammatinharjoittajan tilinpäätös- tai verotustiedoissa ei ole tasetietoa, taseen sijaan käytetään kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaihto-omaisuuden, pysyvien vastaavien ja ammatista johtuneiden saamisten summaa. Jos ammatinharjoittajan tiedoissa ei ole liikevaihtotietoa, liikevaihdon sijaan käytetään kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen erien summaa.
Jos maatalouden tase- tai liikevaihtotietoa ei ole saatavissa tilinpäätös- eikä verotustiedoista, yrityksen koko määritellään työntekijämäärän perusteella.
37 §
Mikroyritys, jonka tilinpäätös, vuosiliikevaihto tai tase ei ole tiedossaJos toiminnasta ei voida saada 36 §:n mukaisia tilinpäätöstietoja, maksun määräytymisen perusteena voidaan käyttää edellisen valmistuneen verotuksen mukaisia verotustietoja.
Jos ammatinharjoittajan tilinpäätös- tai verotustiedoissa ei ole tasetietoa, taseen sijaan käytetään kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vaihto-omaisuuden, pysyvien vastaavien ja ammatista johtuneiden saamisten summaa. Jos ammatinharjoittajan tiedoissa ei ole liikevaihtotietoa, liikevaihdon sijaan käytetään kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen erien summaa.
Jos maatalouden tase- tai liikevaihtotietoa ei ole saatavissa tilinpäätös- eikä verotustiedoista, yrityksen koko määritellään työntekijämäärän perusteella.
KirjanpitoL 1336/1997 7 luku on kumottu L:lla1620/2015 ja uusi 7 luku lisätty L:lla1249/2023. KirjanpitoA1339/1997 1 luku 5 § on kumottu VNa:lla1752/2015.
38 §
Mikroyrityksen työntekijämäärän laskeminenYrityksen työntekijämäärä lasketaan yrityksessä yhden vuoden aikana työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden (vuosityöyksikkö) määrän perusteella. Niiden, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, tekemä työ muunnetaan vuosityöyksiköiksi laskemalla yhteen heidän tekemänsä työtunnit. Työntekijöiden äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaita taikka muita pitkäaikaisia työvapaita ei lasketa mukaan työskentelyaikaan.
Työntekijämäärää selvitettäessä mukaan lasketaan vain työsopimuslain (55/2001) 1 §:n mukaisen työsopimuksen perusteella tehtävä työ. Lisäksi mukaan lasketaan yrityksen johtamiseen osallistuvien omistajien työ ja sellainen yrityksessä säännöllisesti työskentelevien yhtiökumppaneiden työ, jota vastaan he saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.
Työntekijämäärää selvitettäessä mukaan lasketaan vain työsopimuslain (55/2001) 1 §:n mukaisen työsopimuksen perusteella tehtävä työ. Lisäksi mukaan lasketaan yrityksen johtamiseen osallistuvien omistajien työ ja sellainen yrityksessä säännöllisesti työskentelevien yhtiökumppaneiden työ, jota vastaan he saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.
Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään, vaikka he tekisivät työtä 2 momentin mukaisesti.
Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään, vaikka he tekisivät työtä 2 momentin mukaisesti.
38 §
Mikroyrityksen työntekijämäärän laskeminenYrityksen työntekijämäärä lasketaan yrityksessä yhden vuoden aikana työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden (vuosityöyksikkö) määrän perusteella. Niiden, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, tekemä työ muunnetaan vuosityöyksiköiksi laskemalla yhteen heidän tekemänsä työtunnit. Työntekijöiden äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaita taikka muita pitkäaikaisia työvapaita ei lasketa mukaan työskentelyaikaan.
Työntekijämäärää selvitettäessä mukaan lasketaan vain työsopimuslain (55/2001) 1 §:n mukaisen työsopimuksen perusteella tehtävä työ. Lisäksi mukaan lasketaan yrityksen johtamiseen osallistuvien omistajien työ ja sellainen yrityksessä säännöllisesti työskentelevien yhtiökumppaneiden työ, jota vastaan he saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.
Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään, vaikka he tekisivät työtä 2 momentin mukaisesti.
6 luku
Erinäiset säännökset
39 §
Lupa- ja valvontaviranomaisten yhteistyöLupa- ja valvontaviranomaisten on oltava keskenään riittävässä yhteistyössä. Yhteistyön toteuttamiseksi valtion lupa- ja valvontaviranomaiset voivat perustaa neuvoa-antavia asiantuntijaryhmiä. Ryhmiin voidaan kutsua asiantuntijoita myös muista asiantuntijaviranomaisista tai -laitoksista.
40 §
Asiantuntijaviranomaiset ja -laitoksetYmpäristönsuojelulain 25 §:n mukaisia asiantuntijaviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Asiantuntijalaitoksia ovat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto, Ilmatieteen laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Geologian tutkimuskeskus, Säteilyturvakeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kukin toimialallaan.
Ympäristönsuojelulain 25 §:n mukaisia asiantuntijaviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Asiantuntijalaitoksia ovat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto, Ilmatieteen laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Geologian tutkimuskeskus, Säteilyturvakeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kukin toimialallaan.
40 §
Asiantuntijaviranomaiset ja -laitoksetYmpäristönsuojelulain 25 §:n mukaisia asiantuntijaviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Asiantuntijalaitoksia ovat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto, Ilmatieteen laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Geologian tutkimuskeskus, Säteilyturvakeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kukin toimialallaan.
41 §
Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimuksetVesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:
vesihuoltolaitoksen päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi ja muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi;
vesihuoltolaitoksen päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi ja muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi;
lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen ja loppukäsittelyn varmistamiseksi;
lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen ja loppukäsittelyn varmistamiseksi;
viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;
viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;
jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;
jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;
viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi.
viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi.
Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:
vesihuoltolaitoksen päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi ja muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi;
lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen ja loppukäsittelyn varmistamiseksi;
viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;
jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;
viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi.
Vesihuoltolaitos voi kieltäytyä liittämästä laitoksen viemäriin kiinteistöä ja ottamasta vastaan 1 momentissa tarkoitettuja jätevesiä, jos 1 momentissa säädetyt vaatimukset eivät täyty.
41 §
Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimuksetVesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaavia aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:
vesihuoltolaitoksen päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi ja muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi;
lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen ja loppukäsittelyn varmistamiseksi;
viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;
jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;
viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi.
Vesihuoltolaitos voi kieltäytyä liittämästä laitoksen viemäriin kiinteistöä ja ottamasta vastaan 1 momentissa tarkoitettuja jätevesiä, jos 1 momentissa säädetyt vaatimukset eivät täyty.
42 §
Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista päästöistä määrääminen ympäristöluvassa ja ilmoituspäätöksessäYmpäristöluvassa ja ilmoituspäätöksessä on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät tämän asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuja aineita ja direktiivilaitosten osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 II liitteen aineille, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Viranomaisen on lupa- tai ilmoitusasiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.
Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät liitteessä 1 tarkoitettuja aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Lupaviranomaisen on lupa-asiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.
Ympäristöluvassa ja ilmoituspäätöksessä on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät tämän asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuja aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Viranomaisen on lupa- tai ilmoitusasiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.
Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on lisäksi tarvittaessa annettava tarpeelliset päästöraja-arvot vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille sen varmistamiseksi, että kunkin pilaavan aineen aiheuttama ympäristön pilaantuminen ehkäistään vähintään yhtä tehokkaasti kuin jos teollisuusjätevedet käsiteltäisiin erillisessä jätevedenpuhdistamossa, jonka päästörajat on määrätty ympäristönsuojelulain 75 §:n 2 momentin mukaisesti.
42 §
Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista päästöistä määrääminen ympäristöluvassaYmpäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät liitteessä 1 tarkoitettuja aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Lupaviranomaisen on lupa-asiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.
42 §
Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista päästöistä määrääminen ympäristöluvassa ja ilmoituspäätöksessäYmpäristöluvassa ja ilmoituspäätöksessä on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät tämän asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuja aineita, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Viranomaisen on lupa- tai ilmoitusasiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.
43 §
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään erikseen tehtävät merkinnätLupa- ja valvontaviraston on talletettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tieto ympäristönsuojelulain 171 §:n nojalla myöntämästään oikeudesta tarkkailuun toisen alueella, jos oikeus on voimassa yli vuoden tai toistaiseksi. Tieto on talletettava kohdekiinteistön käyttöoikeutta koskevana merkintänä siten, että se on helposti löydettävissä. Lisäksi valvontaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että järjestelmään merkitään vastaavin tavoin myös ympäristölupa- tai ilmoituspäätöksessä perustettu tarkkailuoikeus.
Valtion valvontaviranomaisen on talletettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tieto ympäristönsuojelulain 171 §:n nojalla myöntämästään oikeudesta tarkkailuun toisen alueella, jos oikeus on voimassa yli vuoden tai toistaiseksi. Tieto on talletettava kohdekiinteistön käyttöoikeutta koskevana merkintänä siten, että se on helposti löydettävissä. Lisäksi valvontaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että järjestelmään merkitään vastaavin tavoin myös ympäristölupapäätöksessä perustettu tarkkailuoikeus.
Valtion valvontaviranomaisen on talletettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tieto ympäristönsuojelulain 171 §:n nojalla myöntämästään oikeudesta tarkkailuun toisen alueella, jos oikeus on voimassa yli vuoden tai toistaiseksi. Tieto on talletettava kohdekiinteistön käyttöoikeutta koskevana merkintänä siten, että se on helposti löydettävissä. Lisäksi valvontaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että järjestelmään merkitään vastaavin tavoin myös ympäristölupa- tai ilmoituspäätöksessä perustettu tarkkailuoikeus.
43 §
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään erikseen tehtävät merkinnätValtion valvontaviranomaisen on talletettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tieto ympäristönsuojelulain 171 §:n nojalla myöntämästään oikeudesta tarkkailuun toisen alueella, jos oikeus on voimassa yli vuoden tai toistaiseksi. Tieto on talletettava kohdekiinteistön käyttöoikeutta koskevana merkintänä siten, että se on helposti löydettävissä. Lisäksi valvontaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että järjestelmään merkitään vastaavin tavoin myös ympäristölupapäätöksessä perustettu tarkkailuoikeus.
43 §
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään erikseen tehtävät merkinnätValtion valvontaviranomaisen on talletettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tieto ympäristönsuojelulain 171 §:n nojalla myöntämästään oikeudesta tarkkailuun toisen alueella, jos oikeus on voimassa yli vuoden tai toistaiseksi. Tieto on talletettava kohdekiinteistön käyttöoikeutta koskevana merkintänä siten, että se on helposti löydettävissä. Lisäksi valvontaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että järjestelmään merkitään vastaavin tavoin myös ympäristölupa- tai ilmoituspäätöksessä perustettu tarkkailuoikeus.
43 §
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään erikseen tehtävät merkinnätLupa- ja valvontaviraston on talletettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tieto ympäristönsuojelulain 171 §:n nojalla myöntämästään oikeudesta tarkkailuun toisen alueella, jos oikeus on voimassa yli vuoden tai toistaiseksi. Tieto on talletettava kohdekiinteistön käyttöoikeutta koskevana merkintänä siten, että se on helposti löydettävissä. Lisäksi valvontaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että järjestelmään merkitään vastaavin tavoin myös ympäristölupa- tai ilmoituspäätöksessä perustettu tarkkailuoikeus.
44 §
Suon luonnontilan muutoksen merkittävyysTurvetuotanto voidaan ympäristönsuojelulain 13 §:n 4 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Suon luonnontilan muutos on merkittävä, jos:
suon vesitalous on muuttunut peruuttamattomasti, suon vedenpinnan taso on alentunut kauttaaltaan ja suon kasvillisuus on muuttunut kauttaaltaan;
suon vesitalous on muuttunut peruuttamattomasti, suon vedenpinnan taso on alentunut kauttaaltaan ja suon kasvillisuus on muuttunut kauttaaltaan;
suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä; tai
suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä; tai
suolla on ojitettuja ja ojittamattomia osia, ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja sen ympäristön välillä ja osalla suon ojittamatonta alaa esiintyy kuivahtamista ja muutoksia suon kasvillisuudessa.
suolla on ojitettuja ja ojittamattomia osia, ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja sen ympäristön välillä ja osalla suon ojittamatonta alaa esiintyy kuivahtamista ja muutoksia suon kasvillisuudessa.
Turvetuotanto voidaan ympäristönsuojelulain 13 §:n 4 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Suon luonnontilan muutos on merkittävä, jos:
suon vesitalous on muuttunut peruuttamattomasti, suon vedenpinnan taso on alentunut kauttaaltaan ja suon kasvillisuus on muuttunut kauttaaltaan;
suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä; tai
suolla on ojitettuja ja ojittamattomia osia, ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja sen ympäristön välillä ja osalla suon ojittamatonta alaa esiintyy kuivahtamista ja muutoksia suon kasvillisuudessa.
44 §
Suon luonnontilan muutoksen merkittävyysTurvetuotanto voidaan ympäristönsuojelulain 13 §:n 4 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Suon luonnontilan muutos on merkittävä, jos:
suon vesitalous on muuttunut peruuttamattomasti, suon vedenpinnan taso on alentunut kauttaaltaan ja suon kasvillisuus on muuttunut kauttaaltaan;
suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä; tai
suolla on ojitettuja ja ojittamattomia osia, ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja sen ympäristön välillä ja osalla suon ojittamatonta alaa esiintyy kuivahtamista ja muutoksia suon kasvillisuudessa.
44 a §
Päästökattodirektiivissä tarkoitetun ekologisen vaikutusseurannan järjestäminenToteutettaessa ympäristönsuojelulain 143 §:n 3 momentissa tarkoitettua päästökattodirektiivin 9 artiklan mukaista ilman pilaantumisen ekologista vaikutusseurantaa tulee seurantapaikkojen sijainti valita siten, että seurantaverkostossa on edustettuna makeanveden luontotyyppejä, luonnontilassa ja osittain luonnontilassa olevia elinympäristöjä sekä metsien ekosysteemityyppejä. Seurannan on oltava kustannustehokasta ja riskiperusteista.
Seurannassa on hyödynnettävä:
muuhun EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä jo olemassa olevia seurantaverkostoja sekä niiden kautta saatuja tietoja;
muuhun EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä jo olemassa olevia seurantaverkostoja sekä niiden kautta saatuja tietoja;
päästökattodirektiivin liitteessä V lueteltuja seurantaindikaattoreita.
päästökattodirektiivin liitteessä V lueteltuja seurantaindikaattoreita.
Seurannassa on hyödynnettävä:
muuhun EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä jo olemassa olevia seurantaverkostoja sekä niiden kautta saatuja tietoja;
päästökattodirektiivin liitteessä V lueteltuja seurantaindikaattoreita.
Suomen ympäristökeskus huolehtii siitä, että tiedot seurantapaikkojen sijainnista ja käytetyistä seurantaindikaattoreista sekä seurantatiedot toimitetaan komissiolle sekä Euroopan ympäristökeskukselle siten kuin päästökattodirektiivin 10 artiklan 4 kohdassa säädetään. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen on julkaistava nämä tiedot yleisen tietoverkon välityksellä.
44 a §
Päästökattodirektiivissä tarkoitetun ekologisen vaikutusseurannan järjestäminenToteutettaessa ympäristönsuojelulain 143 §:n 3 momentissa tarkoitettua päästökattodirektiivin 9 artiklan mukaista ilman pilaantumisen ekologista vaikutusseurantaa tulee seurantapaikkojen sijainti valita siten, että seurantaverkostossa on edustettuna makeanveden luontotyyppejä, luonnontilassa ja osittain luonnontilassa olevia elinympäristöjä sekä metsien ekosysteemityyppejä. Seurannan on oltava kustannustehokasta ja riskiperusteista.
Seurannassa on hyödynnettävä:
muuhun EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä jo olemassa olevia seurantaverkostoja sekä niiden kautta saatuja tietoja;
päästökattodirektiivin liitteessä V lueteltuja seurantaindikaattoreita.
Suomen ympäristökeskus huolehtii siitä, että tiedot seurantapaikkojen sijainnista ja käytetyistä seurantaindikaattoreista sekä seurantatiedot toimitetaan komissiolle sekä Euroopan ympäristökeskukselle siten kuin päästökattodirektiivin 10 artiklan 4 kohdassa säädetään. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen on julkaistava nämä tiedot yleisen tietoverkon välityksellä.
45 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 10 päivänä syyskuuta 2014.
Tällä asetuksella kumotaan ympäristönsuojeluasetus (169/2000).
Tällä asetuksella kumotaan ympäristönsuojeluasetus (169/2000).
45 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 10 päivänä syyskuuta 2014.
Tällä asetuksella kumotaan ympäristönsuojeluasetus (169/2000).
Neuvoston direktiivi 91/271/ETY (31991L0271); EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40
Neuvoston direktiivi 91/676/ETY (31991L0676); EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1
Neuvoston direktiivi 96/59/EY (31996L0059); EYVL L 243, 24.9.1996, s. 31
Neuvoston direktiivi 1999/31/EY (31999L0031) EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1
Neuvoston direktiivi 1999/32/EY (31999L0032); EYVL L 121, 11.5.1999, s. 13
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY (32000L0053); EYVL L 269, 21.10.2000. s. 34
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (32006L0021); EYVL L 102, 11.4.2006, s. 15
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY (32006L0066); EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (32008L0098); EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY (32009L0031); EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (32010L0075); EUVL L 334, 17.12.2010, s.17
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU (32012L0019); EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38
Komission päätös 97/129/EY (31997D0129); EYVL L 50, 20.2.1997, s. 28
Tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa
Päästöt ilmaan
1) rikin oksidit ja muut rikkiyhdisteet;
2) typenoksidit ja muut typpiyhdisteet;
3) hiilimonoksidi;
4) haihtuvat orgaaniset yhdisteet;
5) metallit ja niiden yhdisteet;
6) hiukkaset;
7) asbesti, suspendoituneet hiukkaset ja kuidut;
8) kloori ja sen yhdisteet;
9) fluori ja sen yhdisteet;
10) arseeni ja sen yhdisteet;
11) syanidit;
12) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymiseen vaikuttavia ominaisuuksia;
13) polyklooratut dibentsodioksiinit ja polyklooratut dibentsofuraanit.
Päästöt vesiin
1) orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä;
2) organofosforiyhdisteet;
3) orgaaniset tinayhdisteet;
4) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymiseen vaikuttavia ominaisuuksia;
5) pysyvät hiilivedyt ja pysyvät sekä biokertyvät myrkylliset orgaaniset aineet;
6) syanidit ja fluoridit;
7) metallit ja niiden yhdisteet;
8) arseeni ja sen yhdisteet;
9) biosidit ja kasvinsuojeluaineet;
10) suspendoituneet aineet;
11) rehevöitymistä aiheuttavat aineet, erityisesti nitraatit ja fosfaatit;
12) happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet.
449/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.
1304/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (32010L0075); EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17
602/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY (32003L0035); EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (32010L0075); EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17
584/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2017.
Tämän asetuksen voimaantulohetkellä voimassa ollutta 2 §:n 1 momentin 4 kohdan b alakohtaa, joka koskee nestemäisten polttoaineiden jakeluasemaa, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m3, mutta joka ei ole moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai moottoriveneessä polttoaineena käytettävän polttoaineen jakeluasema, sekä 2 §:n 1 momentin 7 kohdan b alakohtaa, joka koskee kiinteää betoniasemaa ja betonitehdasta, sovelletaan kuitenkin edelleen siihen saakka, kunnes kyseisten toimintojen rekisteröinnin edellytyksenä olevat ympäristönsuojeluvaatimuksia koskevat valtioneuvoston asetukset tulevat sovellettaviksi.
50/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2019.
141/2019
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä tammikuuta 2019.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284 (32016L2284); EUVL L 344, 17.12.2016, s.1
952/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
1126/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
979/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2021.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2018/851/EU (32018L0851); EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109, Neuvoston direktiivi 1999/31/EY (31999L0031); EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (32010L0075); EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17
156/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2025. Sen 2 §:n 2 momentin 12 kohdan f alakohta tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/1785/EU (32024L1785), EUVL L-sarja, 2024/1785, 15.7.2024
1327/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.
657/2026
Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä heinäkuuta 2026.
Tämän asetuksen 1 §:n 1 momenttia, 2 momentin 11 kohtaa ja 2 §:n 2 momentin 10 kohtaa sovelletaan kuitenkin vasta, kun eläinsuojan toimintaa ja toiminnan tarkkailua koskevien lupamääräysten on perustuttava toimintasääntöihin ympäristönsuojelulain 110 d §:n mukaisesti. Siihen saakka sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämän asetuksen 3 §:n 2 momentin 10 ja 13 kohtaa sekä 3 momentin 4 kohtaa, 10 §:n 4, 6 ja 7 momenttia, 12 §:n 6 momenttia, 15 §:n 1 momentin 3, 3 a, 4 a, 5 a ja 6 kohtaa sekä 2 momenttia, sekä 19, 22 ja 42 §:ää sovelletaan lupamenettelyssä kuitenkin vasta kuin laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (617/2026) tulee lain siirtymäsäännösten mukaan sovellettavaksi. Siihen saakka sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1785, EUVL L, 15.7.2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1244, EUVL L, 2.5.2024