Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 751/2016 | 2016-09-01 | muutt. 6 § sekä 7 ja 8 §:ää | |
| 1015/2019 | 2019-11-01 | muutt. 4, 7 ja 8 § | 2 |
| 1176/2020 | 2021-01-01 | muutt. 2, 7 ja 8 §:ää | 1 |
| 1035/2021 | 2022-01-01 | muutt. 2, 5, 6, 7 ja 8 §:ää | 3 |
| 881/2022 | 2023-01-01 | muutt. 5, 6 ja 7 § sekä 8 §:ää | |
| 587/2024 | 2025-01-01 | muutt. 5 §:ää | |
| 29/2025 | 2025-03-01 | muutt. 3 ja 5–8 §; lis. 9 a § | 16 |
| 127/2026 | 2026-02-19 | muutt. 3 §:ää | 1 |
| 143/2026 | 2026-07-01 | muutt. 5, 7 ja 8 §:ää sekä 6 § | 7 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) nojalla:
1 §
Toiminta-ajatusYmpäristöministeriö on yhteistyöhakuinen johtava vaikuttaja kestävän kehityksen, hyvän elinympäristön ja monimuotoisen luonnon turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville.
1 §
Toiminta-ajatusYmpäristöministeriö on yhteistyöhakuinen johtava vaikuttaja kestävän kehityksen, hyvän elinympäristön ja monimuotoisen luonnon turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville.
2 §
TehtävätYmpäristöministeriön tehtäviä ovat:
ilmansuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta, meluntorjunta, jäteasiat, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;
ilmansuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta, meluntorjunta, jäteasiat, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;
kemikaalien käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
kemikaalien käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
öljyvahinkojen ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestäminen sekä ympäristövahinkojen korvaaminen;
ympäristövahinkojen ehkäiseminen, jälkihoito ja korvaaminen;
ympäristövaikutusten arviointi;
ympäristövaikutusten arviointi;
ympäristötalous;
ympäristötalous;
luonnonvaraisten eliölajien ja luontotyyppien suojelu, luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen ja luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoito ja käyttö sekä luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen;
luonnonvaraisten eliölajien ja luontotyyppien suojelu, luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen ja luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoito ja käyttö sekä luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen;
maisemanhoito ja -suojelu;
maisemanhoito ja -suojelu;
luonnon virkistyskäyttö lukuun ottamatta valtion retkeilyalueita;
luonnon virkistyskäyttö lukuun ottamatta valtion retkeilyalueita;
alueiden käytön suunnittelun ja maakunnan suunnittelun ohjaus sekä maapolitiikka;
alueiden käytön suunnittelun ja maakunnan suunnittelun ohjaus sekä maapolitiikka;
alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristöjen laadun kehittäminen;
alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristöjen laadun kehittäminen;
maa-ainesten käytön ohjaus;
maa-ainesten käytön ohjaus;
kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoito ja rakennussuojelu;
kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoito ja rakennussuojelu;
rakentamisen ja kiinteistönpidon ohjaus sekä
rakentamisen ja kiinteistönpidon ohjaus;
asunto-olojen kehittäminen.
asunto-olojen kehittäminen;
1–15 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämisen ja yhteentoimivuuden ohjaus.
1–15 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämisen ja yhteentoimivuuden ohjaus.
Ympäristöministeriön tehtäviä ovat:
ilmansuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta, meluntorjunta, jäteasiat, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;
kemikaalien käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
öljyvahinkojen ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestäminen sekä ympäristövahinkojen korvaaminen;
ympäristövaikutusten arviointi;
ympäristötalous;
luonnonvaraisten eliölajien ja luontotyyppien suojelu, luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen ja luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoito ja käyttö sekä luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen;
maisemanhoito ja -suojelu;
luonnon virkistyskäyttö lukuun ottamatta valtion retkeilyalueita;
alueiden käytön suunnittelun ja maakunnan suunnittelun ohjaus sekä maapolitiikka;
alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristöjen laadun kehittäminen;
maa-ainesten käytön ohjaus;
kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoito ja rakennussuojelu;
rakentamisen ja kiinteistönpidon ohjaus sekä
asunto-olojen kehittäminen.
2 §
TehtävätYmpäristöministeriön tehtäviä ovat:
ilmansuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta, meluntorjunta, jäteasiat, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;
kemikaalien käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
öljyvahinkojen ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestäminen sekä ympäristövahinkojen korvaaminen;
ympäristövaikutusten arviointi;
ympäristötalous;
luonnonvaraisten eliölajien ja luontotyyppien suojelu, luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen ja luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoito ja käyttö sekä luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen;
maisemanhoito ja -suojelu;
luonnon virkistyskäyttö lukuun ottamatta valtion retkeilyalueita;
alueiden käytön suunnittelun ja maakunnan suunnittelun ohjaus sekä maapolitiikka;
alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristöjen laadun kehittäminen;
maa-ainesten käytön ohjaus;
kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoito ja rakennussuojelu;
rakentamisen ja kiinteistönpidon ohjaus sekä
asunto-olojen kehittäminen.
3 §
Ministeriön toimialan virastot ja toimielimetYmpäristöministeriön toimialaan kuuluvat Suomen ympäristökeskus ja ympäristövahinkorahasto. Ympäristöministeriö ohjaa omalla toimialallaan Lupa- ja valvontavirastoa, elinvoimakeskuksia, Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa sekä Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä.
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Suomen ympäristökeskus, valtion asuntorahasto ja öljysuojarahasto. Ympäristöministeriö ohjaa omalla toimialallaan aluehallintovirastoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa sekä Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä.
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat Suomen ympäristökeskus, valtion asuntorahasto ja öljysuojarahasto. Ympäristöministeriö ohjaa omalla toimialallaan aluehallintovirastoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa sekä Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä.
Ympäristöministeriön yhteydessä toimii Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, josta säädetään laissa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta (1001/2024).
Ympäristöministeriön yhteydessä toimii Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, josta säädetään laissa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta (1001/2024).
3 §
Ministeriön toimialan virastotYmpäristöministeriön toimialaan kuuluvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Suomen ympäristökeskus, valtion asuntorahasto ja öljysuojarahasto. Ympäristöministeriö ohjaa omalla toimialallaan aluehallintovirastoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa sekä Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä.
3 §
Ministeriön toimialan virastot ja toimielimetYmpäristöministeriön toimialaan kuuluvat Suomen ympäristökeskus, valtion asuntorahasto ja öljysuojarahasto. Ympäristöministeriö ohjaa omalla toimialallaan aluehallintovirastoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa sekä Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä.
Ympäristöministeriön yhteydessä toimii Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, josta säädetään laissa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta (1001/2024).
4 §
Ympäristöministeriön alaiset valtio-omisteiset yhtiötYmpäristöministeriön toimialaan kuuluva yhtiö on A-Kruunu Oy.
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat yhtiöt ovat Kuntarahoitus Oyj ja A-Kruunu Oy.
4 §
Ympäristöministeriön alaiset valtio-omisteiset yhtiötYmpäristöministeriön toimialaan kuuluvat yhtiöt ovat Kuntarahoitus Oyj ja A-Kruunu Oy.
4 §
Ympäristöministeriön alaiset valtio-omisteiset yhtiötYmpäristöministeriön toimialaan kuuluva yhtiö on A-Kruunu Oy.
5 §
Työn järjestäminenYmpäristöministeriössä on vesi- ja luontoympäristöosasto, kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto ja konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä kansliapäällikön esikunta. Osastojen tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ympäristöministeriössä on luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto ja ympäristönsuojeluosasto. Lisäksi ministeriössä on yhteiset palvelut ja johdon tuki. Yhteiset palvelut muodostuu hallinto ja kansainväliset asiat -tulosalueesta ja tieto ja viestintä -tulosalueesta. Osastojen ja tulosalueiden tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ympäristöministeriössä on luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto ja ympäristönsuojeluosasto sekä ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö -tulosalue, viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Osastojen ja tulosalueiden tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ympäristöministeriössä on luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto ja konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Osastojen ja tulosalueen tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ympäristöministeriössä on vesi- ja luontoympäristöosasto, kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Osastojen ja tulosalueiden tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ympäristöministeriössä on vesi- ja luontoympäristöosasto, kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto ja konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Osastojen ja tulos-alueen tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriön työjärjestyksessä säädetään myös ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittamisesta, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Osaston ja kansliapäällikön esikunnan sisäisestä organisoinnista määrätään tarkemmin osaston tai kansliapäällikön esikunnan hallinnollisissa määräyksissä, jotka osaston päällikkö taikka kansliapäällikkö vahvistaa.
Osaston ja tulosalueen sisäisestä organisaatiosta ja henkilökunnan tehtävistä määrätään tarkemmin osaston tai tulosalueen hallinnollisissa määräyksissä, jotka osaston tai tulosalueen päällikkö vahvistaa.
Osaston, tulosalueen ja kansliapäällikön esikunnan sisäisestä organisaatiosta ja henkilökunnan tehtävistä määrätään tarkemmin osaston, tulosalueen tai kansliapäällikön esikunnan hallinnollisissa määräyksissä, jotka osaston tai tulosalueen päällikkö taikka kansliapäällikkö vahvistaa.
Osaston, tulosalueen ja kansliapäällikön esikunnan sisäisestä organisoinnista määrätään tarkemmin osaston, tulosalueen tai kansliapäällikön esikunnan hallinnollisissa määräyksissä, jotka osaston tai tulosalueen päällikkö taikka kansliapäällikkö vahvistaa.
Ympäristöministeriön yhteydessä toimivan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen toiminnan järjestämisestä määrätään ympäristöministeriön työjärjestyksessä. Keskuksen sisäisestä organisoinnista määrätään keskuksen hallinnollisessa määräyksessä, jonka keskuksen johtaja vahvistaa.
5 §
Työn järjestäminenYmpäristöministeriössä on luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto ja ympäristönsuojeluosasto. Lisäksi ministeriössä on yhteiset palvelut ja johdon tuki. Yhteiset palvelut muodostuu hallinto ja kansainväliset asiat -tulosalueesta ja tieto ja viestintä -tulosalueesta. Osastojen ja tulosalueiden tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriön työjärjestyksessä säädetään myös ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittamisesta, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Osaston ja tulosalueen sisäisestä organisaatiosta ja henkilökunnan tehtävistä määrätään tarkemmin osaston tai tulosalueen hallinnollisissa määräyksissä, jotka osaston tai tulosalueen päällikkö vahvistaa.
5 §
Työn järjestäminenYmpäristöministeriössä on luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto ja konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Osastojen ja tulosalueen tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriön työjärjestyksessä säädetään myös ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittamisesta, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Osaston, tulosalueen ja kansliapäällikön esikunnan sisäisestä organisaatiosta ja henkilökunnan tehtävistä määrätään tarkemmin osaston, tulosalueen tai kansliapäällikön esikunnan hallinnollisissa määräyksissä, jotka osaston tai tulosalueen päällikkö taikka kansliapäällikkö vahvistaa.
5 §
Työn järjestäminenYmpäristöministeriössä on vesi- ja luontoympäristöosasto, kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto, ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto ja konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto sekä viestinnän tulosalue ja kansliapäällikön esikunta. Osastojen ja tulos-alueen tehtävistä sekä toiminnan muusta järjestämisestä säädetään ympäristöministeriön työjärjestyksessä.
Ministeriön työjärjestyksessä säädetään myös ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittamisesta, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Osaston, tulosalueen ja kansliapäällikön esikunnan sisäisestä organisoinnista määrätään tarkemmin osaston, tulosalueen tai kansliapäällikön esikunnan hallinnollisissa määräyksissä, jotka osaston tai tulosalueen päällikkö taikka kansliapäällikkö vahvistaa.
Ympäristöministeriön yhteydessä toimivan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen toiminnan järjestämisestä määrätään ympäristöministeriön työjärjestyksessä. Keskuksen sisäisestä organisoinnista määrätään keskuksen hallinnollisessa määräyksessä, jonka keskuksen johtaja vahvistaa.
6 §
Johtavat virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on ylijohtaja. Johtavia virkamiehiä ovat lisäksi kansliapäällikön esikuntaan kuuluvat lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja kehittämisjohtaja. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajana toimii keskuksen johtaja.
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osastonpäällikkönä on ylijohtaja. Hallinto ja kansainväliset asiat -tulosalueen päällikkönä on hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja ja tieto ja viestintä -tulosalueen päällikkönä viestintäjohtaja.
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osastonpäällikkönä on ylijohtaja. Hallinto ja kansainväliset asiat -tulosalueen päällikkönä on hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja ja tieto ja viestintä -tulosalueen päällikkönä tieto- ja viestintäjohtaja.
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osastonpäällikkönä on ylijohtaja. Ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö -tulosalueen päällikkönä on ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtaja ja viestinnän tulosalueen päällikkönä viestintäjohtaja. Johtavia virkamiehiä ovat lisäksi kansliapäällikön esikuntaan kuuluvat lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja kehittämisjohtaja.
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on ylijohtaja. Viestinnän tulosalueen päällikkönä on viestintäjohtaja. Johtavia virkamiehiä ovat lisäksi kansliapäällikön esikuntaan kuuluvat lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja kehittämisjohtaja.
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on ylijohtaja. Viestinnän tulosalueen päällikkönä on viestintäjohtaja. Johtavia virkamiehiä ovat lisäksi kansliapäällikön esikuntaan kuuluvat lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja kehittämisjohtaja. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajana toimii keskuksen johtaja.
6 §
Johtavat virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osastonpäällikkönä on ylijohtaja. Hallinto ja kansainväliset asiat -tulosalueen päällikkönä on hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja ja tieto ja viestintä -tulosalueen päällikkönä viestintäjohtaja.
6 §
Johtavat virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osastonpäällikkönä on ylijohtaja. Hallinto ja kansainväliset asiat -tulosalueen päällikkönä on hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja ja tieto ja viestintä -tulosalueen päällikkönä tieto- ja viestintäjohtaja.
6 §
Johtavat virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osastonpäällikkönä on ylijohtaja. Ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö -tulosalueen päällikkönä on ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtaja ja viestinnän tulosalueen päällikkönä viestintäjohtaja. Johtavia virkamiehiä ovat lisäksi kansliapäällikön esikuntaan kuuluvat lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja kehittämisjohtaja.
6 §
Johtavat virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on ylijohtaja. Viestinnän tulosalueen päällikkönä on viestintäjohtaja. Johtavia virkamiehiä ovat lisäksi kansliapäällikön esikuntaan kuuluvat lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja kehittämisjohtaja.
6 §
Johtavat virkamiehetMinisteriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on ylijohtaja. Viestinnän tulosalueen päällikkönä on viestintäjohtaja. Johtavia virkamiehiä ovat lisäksi kansliapäällikön esikuntaan kuuluvat lainsäädäntöjohtaja, tutkimusjohtaja ja kehittämisjohtaja. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajana toimii keskuksen johtaja.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
1 kohta on kumottu A:lla 19.2.2026/143.
hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajalla ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajalla ja tieto- ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajalla ja tieto- ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtajalla ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
talousjohtajalla, tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, muulla kuin 2 tai 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
talousjohtajalla, tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, muulla kuin 2 tai 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, muulla kuin 2 tai 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä sekä talouspäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajalla ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä
talousjohtajalla, tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, muulla kuin 2 tai 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajalla ja tieto- ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä
talousjohtajalla, tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, muulla kuin 2 tai 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtajalla ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajalla ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä
talousjohtajalla, tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, muulla kuin 2 tai 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajalla ja tieto- ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä
talousjohtajalla, tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, muulla kuin 2 tai 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtajalla ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
lainsäädäntöjohtajalla ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja lainvalmisteluun sekä lainsäädäntöjohtajalla lisäksi käytännössä osoitettu johtamistaito;
tietohallintojohtajalla, tutkimusjohtajalla, kehittämisjohtajalla, henkilöstö- ja hallintojohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muulla kuin 2 ja 3 kohdassa mainitulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, henkilöstöpäälliköllä, talouspäälliköllä sekä viestintäpäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön, ylijohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, henkilöstö- ja hallintojohtajan, muun johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön ja talouspäällikön.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajan, viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, talousjohtajan, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajan, tieto- ja viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, talousjohtajan, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajan, tieto- ja viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, talousjohtajan, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajan, tieto- ja viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, ohjauksen ja kansainvälisen yhteistyön johtajan, viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, henkilöstö- ja hallintojohtajan, muun johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, henkilöstö- ja hallintojohtajan, muun johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, henkilöstö- ja hallintojohtajan, muun johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan nimittämisestä säädetään laissa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön, ylijohtajan, hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajan, viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, talousjohtajan, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön, ylijohtajan, hallinto- ja kansainvälisten asiain johtajan, tieto- ja viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, talousjohtajan, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön, ylijohtajan, viestintäjohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, tarkastusneuvoksen, tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan, henkilöstö- ja hallintojohtajan, muun johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvosto nimittää myös henkilöstöpäällikön, talouspäällikön ja viestintäpäällikön.
Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan nimittämisestä säädetään laissa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta.
Pykälän (29/2025) sanamuotoa on oikaistu.
9 §
Asioiden ratkaiseminenMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003).
Ministerin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003).
Ministeriön virkamiehet ratkaisevat valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi osaston tai tulosalueen päällikkö pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on annettu hänen alaiselleen virkamiehelle.
9 §
Asioiden ratkaiseminenMinisterin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003).
Ministeriön virkamiehet ratkaisevat valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä säädetään ratkaisuvallan pidättämisestä, voi osaston tai tulosalueen päällikkö pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on annettu hänen alaiselleen virkamiehelle.
9 a §
Asioiden ratkaiseminen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksessaValtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan ratkaisuvallasta säädetään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta annetun lain 3 §:ssä.
9 a §
Asioiden ratkaiseminen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksessaValtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan ratkaisuvallasta säädetään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta annetun lain 3 §:ssä.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus ympäristöministeriöstä (708/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus ympäristöministeriöstä (708/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus ympäristöministeriöstä (708/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
751/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.
1015/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.
1176/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
1035/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
881/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
587/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
29/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2025.
127/2026
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2026.
143/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2026.