Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 798/2018 | 2018-10-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 756/2022 | 2022-08-01 | muutt. 1 ja 4 §:ää | 13 |
| 847/2022 | 2024-01-01 | muutt. 12 §:ää | 4 |
| 312/2024 | 2024-07-01 | muutt. väliaikaisesti 12 §:ää | |
| 1133/2025 | 2026-01-01 | muutt. 3 ja 17 § sekä 15 §:ää | 5 |
| 472/2026 | 2026-06-05 | muutt. 12 §:ää | 1 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla:
1 luku
Saalista koskevat säännökset
1 §
Rauhoitetut kalalajit ja -kannatSeuraavat kalat ovat rauhoitettuja:
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
harjus meressä;
harjus meressä;
harjus meressä;
harjus meressä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään;
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään; ja
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään;
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään;
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12; ja
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12.
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12; ja
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12; ja
ankerias elokuun 1 päivästä kesäkuun 30 päivään.
ankerias lokakuun 1 päivästä tammikuun 31 päivään.
ankerias elokuun 1 päivästä kesäkuun 30 päivään.
Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
harjus meressä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään; ja
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12.
Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
harjus meressä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään;
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12; ja
ankerias lokakuun 1 päivästä tammikuun 31 päivään.
Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
harjus meressä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään;
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12; ja
ankerias elokuun 1 päivästä kesäkuun 30 päivään.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen rauhoitus ei koske:
rasvaeväleikattua taimenta;
rasvaeväleikattua taimenta;
pituuspiiriltä 23°00′E itään ja sen Hankoniemen eteläisen rannikkoviivan leikkauspisteestä pohjoiseen mannerrannikkoon rajoittuvan Suomenlahden merialueen ulkopuolisia merialueita ennen vuotta 2019;
pituuspiiriltä 23°00′E itään ja sen Hankoniemen eteläisen rannikkoviivan leikkauspisteestä pohjoiseen mannerrannikkoon rajoittuvan Suomenlahden merialueen ulkopuolisia merialueita ennen vuotta 2019;
taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen rauhoitus ei koske:
rasvaeväleikattua taimenta;
pituuspiiriltä 23°00′E itään ja sen Hankoniemen eteläisen rannikkoviivan leikkauspisteestä pohjoiseen mannerrannikkoon rajoittuvan Suomenlahden merialueen ulkopuolisia merialueita ennen vuotta 2019;
taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa säädetystä poiketen rauhoitus ei koske rasvaeväleikattua järvilohta lukuun ottamatta karttaliitteessä tarkoitettuja alueita kesäkuun 1 päivästä elokuun 31 päivään.
1 §
Rauhoitetut kalalajit ja -kannatSeuraavat kalat ovat rauhoitettuja:
taimen sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella sekä meressä;
lohi ja taimen joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä;
järvilohi joessa ja purossa elokuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella sekä muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
harjus meressä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolisissa sisävesissä huhtikuun 1 päivästä toukokuun 31 päivään;
siika mereen laskevassa joessa ja purossa syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään;
nahkiainen huhtikuun 1 päivästä elokuun 15 päivään; ja
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) marraskuun 1 päivästä heinäkuun 21 päivään kello 12.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen rauhoitus ei koske:
rasvaeväleikattua taimenta;
pituuspiiriltä 23°00′E itään ja sen Hankoniemen eteläisen rannikkoviivan leikkauspisteestä pohjoiseen mannerrannikkoon rajoittuvan Suomenlahden merialueen ulkopuolisia merialueita ennen vuotta 2019;
taimenta, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa säädetystä poiketen rauhoitus ei koske rasvaeväleikattua järvilohta lukuun ottamatta karttaliitteessä tarkoitettuja alueita kesäkuun 1 päivästä elokuun 31 päivään.
2 §
Kalojen pyyntimitatLuonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat mitat:
lohi vähintään 60 senttimetriä;
lohi vähintään 60 senttimetriä;
järvilohi vähintään 60 senttimetriä;
järvilohi vähintään 60 senttimetriä;
taimen leveyspiirin 67°00′N pohjoispuolisissa sisävesissä vähintään 50 senttimetriä sekä edellä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla Suomenlahden ulkopuolisella merialueella sekä leveyspiirien 64°00′N ja 67°00′N välissä olevissa sisävesissä vähintään 60 senttimetriä;
taimen leveyspiirin 67°00′N pohjoispuolisissa sisävesissä vähintään 50 senttimetriä sekä edellä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla Suomenlahden ulkopuolisella merialueella sekä leveyspiirien 64°00′N ja 67°00′N välissä olevissa sisävesissä vähintään 60 senttimetriä;
nieriä Inarijärvessä vähintään 45 senttimetriä ja Vuoksen vesistössä vähintään 60 senttimetriä;
nieriä Inarijärvessä vähintään 45 senttimetriä ja Vuoksen vesistössä vähintään 60 senttimetriä;
kuha vähintään 42 senttimetriä;
kuha vähintään 42 senttimetriä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolella vähintään 35 senttimetriä ja pohjoispuolella vähintään 30 senttimetriä.
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolella vähintään 35 senttimetriä ja pohjoispuolella vähintään 30 senttimetriä.
Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat mitat:
lohi vähintään 60 senttimetriä;
järvilohi vähintään 60 senttimetriä;
taimen leveyspiirin 67°00′N pohjoispuolisissa sisävesissä vähintään 50 senttimetriä sekä edellä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla Suomenlahden ulkopuolisella merialueella sekä leveyspiirien 64°00′N ja 67°00′N välissä olevissa sisävesissä vähintään 60 senttimetriä;
nieriä Inarijärvessä vähintään 45 senttimetriä ja Vuoksen vesistössä vähintään 60 senttimetriä;
kuha vähintään 42 senttimetriä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolella vähintään 35 senttimetriä ja pohjoispuolella vähintään 30 senttimetriä.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen tulee luonnonvesistä pyydettyjen kalojen täyttää seuraavat mitat:
lohi leveyspiirin 63°30′N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 senttimetriä;
lohi leveyspiirin 63°30′N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 senttimetriä;
rasvaeväleikattu taimen vähintään 50 senttimetriä;
rasvaeväleikattu taimen vähintään 50 senttimetriä;
sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydetty taimen enintään 45 senttimetriä.
sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydetty taimen enintään 45 senttimetriä.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen tulee luonnonvesistä pyydettyjen kalojen täyttää seuraavat mitat:
lohi leveyspiirin 63°30′N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 senttimetriä;
rasvaeväleikattu taimen vähintään 50 senttimetriä;
sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydetty taimen enintään 45 senttimetriä.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen tulee kalastuslain (379/2015) 88 §:ssä tarkoitettuun ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan täyttää seuraavat mitat:
vähintään 40 senttimetriä Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun;
vähintään 40 senttimetriä Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun;
vähintään 37 senttimetriä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 senttimetriä.
vähintään 37 senttimetriä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 senttimetriä.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen tulee kalastuslain (379/2015) 88 §:ssä tarkoitettuun ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan täyttää seuraavat mitat:
vähintään 40 senttimetriä Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun;
vähintään 37 senttimetriä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 senttimetriä.
Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.
2 §
Kalojen pyyntimitatLuonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat mitat:
lohi vähintään 60 senttimetriä;
järvilohi vähintään 60 senttimetriä;
taimen leveyspiirin 67°00′N pohjoispuolisissa sisävesissä vähintään 50 senttimetriä sekä edellä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla Suomenlahden ulkopuolisella merialueella sekä leveyspiirien 64°00′N ja 67°00′N välissä olevissa sisävesissä vähintään 60 senttimetriä;
nieriä Inarijärvessä vähintään 45 senttimetriä ja Vuoksen vesistössä vähintään 60 senttimetriä;
kuha vähintään 42 senttimetriä;
harjus leveyspiirin 67°00′N eteläpuolella vähintään 35 senttimetriä ja pohjoispuolella vähintään 30 senttimetriä.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen tulee luonnonvesistä pyydettyjen kalojen täyttää seuraavat mitat:
lohi leveyspiirin 63°30′N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 senttimetriä;
rasvaeväleikattu taimen vähintään 50 senttimetriä;
sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, pyydetty taimen enintään 45 senttimetriä.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen tulee kalastuslain (379/2015) 88 §:ssä tarkoitettuun ryhmään I kuuluvien kaupallisten kalastajien luonnonvesistä pyytämän kuhan täyttää seuraavat mitat:
vähintään 40 senttimetriä Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 2018 loppuun;
vähintään 37 senttimetriä 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 2018 loppuun ja sen jälkeen vähintään 40 senttimetriä.
Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.
3 §
Elinvoimakeskuksen määräämät alueelliset pyyntimitatElinvoimakeskuksen kalastuslain 57 §:n nojalla määräämät alueelliset pyyntimitat saavat olla enintään kaksikymmentä prosenttia suuremmat tai pienemmät kuin tämän asetuksen 2 §:ssä säädetyt pyyntimitat.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastuslain 57 §:n nojalla määräämät alueelliset pyyntimitat voivat olla enintään kaksikymmentä prosenttia suuremmat tai pienemmät kuin 2 §:ssä säädetyt pyyntimitat.
3 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämät alueelliset pyyntimitatElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastuslain 57 §:n nojalla määräämät alueelliset pyyntimitat voivat olla enintään kaksikymmentä prosenttia suuremmat tai pienemmät kuin 2 §:ssä säädetyt pyyntimitat.
3 §
Elinvoimakeskuksen määräämät alueelliset pyyntimitatElinvoimakeskuksen kalastuslain 57 §:n nojalla määräämät alueelliset pyyntimitat saavat olla enintään kaksikymmentä prosenttia suuremmat tai pienemmät kuin tämän asetuksen 2 §:ssä säädetyt pyyntimitat.
4 §
Lohen ja järvilohen saaliskiintiöt vapaa-ajankalastuksessaVapaa-ajankalastuksessa on sallittua enintään kahden lohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti, jollei Euroopan unionin säädöksissä muuta säädetä.
Vapaa-ajankalastuksessa on sallittua enintään kahden lohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.
Vapaa-ajankalastuksessa Vuoksen vesistöalueella on sallittua enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.
4 §
Lohen ja järvilohen saaliskiintiöt vapaa-ajankalastuksessaVapaa-ajankalastuksessa on sallittua enintään kahden lohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.
Vapaa-ajankalastuksessa Vuoksen vesistöalueella on sallittua enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.
2 luku
Pyydyksiä koskevat yleiset säännökset
5 §
MääritelmätPintaverkolla tarkoitetaan veden pintaan tai lähemmäksi kuin 1,5 metriä veden pinnasta asetettua verkkoa.
Pintaverkolla tarkoitetaan veden pintaan tai lähemmäksi kuin 1,5 metriä veden pinnasta asetettua verkkoa.
Isorysällä tarkoitetaan sellaista rysää, paunettia tai muuta samantapaista pohjalla varustettua sulkupyydystä, joka johtolaitteineen on joltakin osaltaan 1,5 metriä korkeampi.
Isorysällä tarkoitetaan sellaista rysää, paunettia tai muuta samantapaista pohjalla varustettua sulkupyydystä, joka johtolaitteineen on joltakin osaltaan 1,5 metriä korkeampi.
5 §
MääritelmätPintaverkolla tarkoitetaan veden pintaan tai lähemmäksi kuin 1,5 metriä veden pinnasta asetettua verkkoa.
Isorysällä tarkoitetaan sellaista rysää, paunettia tai muuta samantapaista pohjalla varustettua sulkupyydystä, joka johtolaitteineen on joltakin osaltaan 1,5 metriä korkeampi.
6 §
Solmuvälin mittaaminenPyydyksen solmuväli mitataan verkkohapaan solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen. Mitattavat solmuvälit valitaan märän pyydyksen pienisilmäisemmästä osasta, ei kuitenkaan verkon ylä- tai alapauloista tai sivuista.
6 §
Solmuvälin mittaaminenPyydyksen solmuväli mitataan verkkohapaan solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen. Mitattavat solmuvälit valitaan märän pyydyksen pienisilmäisemmästä osasta, ei kuitenkaan verkon ylä- tai alapauloista tai sivuista.
7 §
Pyydysten merkintäPyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset tulee varustaa:
vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä korkealla ja leveällä neliön muotoisella lipulla;
vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä korkealla ja leveällä neliön muotoisella lipulla;
vesialueilla, joilla on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.
vesialueilla, joilla on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.
Pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset tulee varustaa:
vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä korkealla ja leveällä neliön muotoisella lipulla;
vesialueilla, joilla on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.
Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen.
Jos pyydys on asetettu pyyntiin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle vesialueelle siten, että pyydys tai jokin sen osa ulottuu 1,5 metriä lähemmäksi veden pintaa (pinnan läheisyyteen asetettu pyydys), lippusalkoon on kiinnitettävä kaksi päällekkäistä 1 momentin 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävää lippua. Jos pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen pituus ylittää 120 metriä, sen suunta on osoitettava käyttämällä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa jokaista alkavaa 120 metriä kohden. Rapumerta voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä merkitä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla vesialueella vähintään 5 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla.
Pyydysten merkintään käytettävät kohot ja lippusalot pyydykseen yhdistävien köysien on oltava uppoavia tai varustettu painoin. Edellä 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetut lippu- ja merkkisalot on varustettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 senttimetriä korkealla heijastimella. Pyydysten merkintään käytettävät kohot eivät saa olla läpinäkyvää materiaalia.
7 §
Pyydysten merkintäPyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset tulee varustaa:
vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä vähintään 20 senttimetriä korkealla ja leveällä neliön muotoisella lipulla;
vesialueilla, joilla on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.
Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen.
Jos pyydys on asetettu pyyntiin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle vesialueelle siten, että pyydys tai jokin sen osa ulottuu 1,5 metriä lähemmäksi veden pintaa (pinnan läheisyyteen asetettu pyydys), lippusalkoon on kiinnitettävä kaksi päällekkäistä 1 momentin 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävää lippua. Jos pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen pituus ylittää 120 metriä, sen suunta on osoitettava käyttämällä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa jokaista alkavaa 120 metriä kohden. Rapumerta voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä merkitä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla vesialueella vähintään 5 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla.
Pyydysten merkintään käytettävät kohot ja lippusalot pyydykseen yhdistävien köysien on oltava uppoavia tai varustettu painoin. Edellä 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetut lippu- ja merkkisalot on varustettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 senttimetriä korkealla heijastimella. Pyydysten merkintään käytettävät kohot eivät saa olla läpinäkyvää materiaalia.
8 §
Yli 10 metriä pitkän pyydyksen tai pyydyskokonaisuuden merkitseminenJos 7 §:ssä tarkoitettu pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on 7 §:ssä säädettyä merkintätapaa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä ja tarvittaessa pyydyksen haarojen päissä.
8 §
Yli 10 metriä pitkän pyydyksen tai pyydyskokonaisuuden merkitseminenJos 7 §:ssä tarkoitettu pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on 7 §:ssä säädettyä merkintätapaa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä ja tarvittaessa pyydyksen haarojen päissä.
9 §
Pyydyksen asettajan yhteystiedot ja kalastusoikeuden osoittava merkkiPyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää pyydyksen uloimman pään kohon, lippusalon tai merkkisalon yhteyteen.
9 §
Pyydyksen asettajan yhteystiedot ja kalastusoikeuden osoittava merkkiPyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää pyydyksen uloimman pään kohon, lippusalon tai merkkisalon yhteyteen.
10 §
Pyydysten välinen etäisyysMeressä yleisellä vesialueella ei troolia vedettäessä saa mennä 100 metriä lähemmäksi toisen pyynnissä olevaa isorysää.
Kalastusta pintaverkoilla tai isorysällä ei saa harjoittaa 200 metriä lähempänä toisen isorysää sen sivulta lukien eikä 100 metriä lähempänä sen perää ilman kyseisen isorysän haltijan lupaa.
10 §
Pyydysten välinen etäisyysMeressä yleisellä vesialueella ei troolia vedettäessä saa mennä 100 metriä lähemmäksi toisen pyynnissä olevaa isorysää.
Kalastusta pintaverkoilla tai isorysällä ei saa harjoittaa 200 metriä lähempänä toisen isorysää sen sivulta lukien eikä 100 metriä lähempänä sen perää ilman kyseisen isorysän haltijan lupaa.
3 luku
Vaelluskaloja koskevat säännökset
11 §
VaelluskalavesistötVaelluskalavesistöjä ovat kalastuslain 64 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vesialueiden lisäksi rakennetut joki- ja purovesistöt, joissa esiintyy vaelluskaloja.
11 §
VaelluskalavesistötVaelluskalavesistöjä ovat kalastuslain 64 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vesialueiden lisäksi rakennetut joki- ja purovesistöt, joissa esiintyy vaelluskaloja.
12 §
Verkkokalastusta koskevat säännöksetVaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15 päivästä marraskuun 30 päivään.
Lohta merestä pyydettäessä verkon pienin sallittu solmuväli on 80 millimetriä.
Taimenen kalastus meressä pintaverkolla on kielletty.
Verkon solmuvälin tulee siikaa merestä pyydettäessä olla:
leveyspiirin 64°00′N pohjoispuolella vähintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä;
leveyspiirin 64°00′N pohjoispuolella vähintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä;
leveyspiirin 64°00′N pohjoispuolella vähintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä;
leveyspiirien 64°00′N ja 63°30′N välisellä merialueella vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä;
leveyspiirien 64°00′N ja 63°30′N välisellä merialueella vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä;
leveyspiirien 64°00′N ja 63°30′N välisellä merialueella vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä;
leveyspiirin 63°30′N eteläpuolella vähintään 45 millimetriä.
leveyspiirien 63°30′N ja 62°30′N välisellä merialueella vähintään 40 millimetriä;
leveyspiirin 63°30′N eteläpuolella vähintään 45 millimetriä.
Verkon solmuvälin tulee siikaa merestä pyydettäessä olla:
leveyspiirin 64°00′N pohjoispuolella vähintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä;
leveyspiirien 64°00′N ja 63°30′N välisellä merialueella vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä;
leveyspiirien 63°30′N ja 62°30′N välisellä merialueella vähintään 40 millimetriä;
leveyspiirin 62°30′N eteläpuolella vähintään 43 millimetriä.
Verkon solmuvälin tulee siikaa merestä pyydettäessä olla:
leveyspiirin 64°00′N pohjoispuolella vähintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä;
leveyspiirien 64°00′N ja 63°30′N välisellä merialueella vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä;
leveyspiirin 63°30′N eteläpuolella vähintään 45 millimetriä.
Siian verkkopyyntinä pidetään kalastusta, jossa saaliin painosta vähintään puolet on siikaa.
Poiketen siitä, mitä 4 momentin 3 kohdassa säädetään, verkon solmuvälin tulee olla vähintään 38 millimetriä ja enintään 40 millimetriä taikka vähintään 45 millimetriä, jos siikaa pyydetään leveyspiirien 63°30′N ja 62°30′N välisillä keskisyvyydeltään vähintään 20 metriä syvillä merialueilla kesäkuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun.
12 §
Verkkokalastusta koskevat säännöksetVaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15 päivästä marraskuun 30 päivään.
Lohta merestä pyydettäessä verkon pienin sallittu solmuväli on 80 millimetriä.
Taimenen kalastus meressä pintaverkolla on kielletty.
Verkon solmuvälin tulee siikaa merestä pyydettäessä olla:
leveyspiirin 64°00′N pohjoispuolella vähintään 27 millimetriä ja enintään 30 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä;
leveyspiirien 64°00′N ja 63°30′N välisellä merialueella vähintään 30 millimetriä ja enintään 35 millimetriä taikka vähintään 43 millimetriä;
leveyspiirien 63°30′N ja 62°30′N välisellä merialueella vähintään 40 millimetriä;
leveyspiirin 62°30′N eteläpuolella vähintään 43 millimetriä.
Siian verkkopyyntinä pidetään kalastusta, jossa saaliin painosta vähintään puolet on siikaa.
13 §
Isorysäpyyntiä koskevat säännöksetIsorysän käyttö lohen ja taimenen vapaa-ajankalastuksessa on kielletty.
Lohta merestä pyydettäessä isorysän solmuvälin tulee olla kalapesässä enintään 40 millimetriä ja sen muun osan solmuvälin tulee olla joko enintään 40 millimetriä tai vähintään 150 millimetriä taikka olla valmistettu hapaasta, joka ei pyydä silmällä.
13 §
Isorysäpyyntiä koskevat säännöksetIsorysän käyttö lohen ja taimenen vapaa-ajankalastuksessa on kielletty.
Lohta merestä pyydettäessä isorysän solmuvälin tulee olla kalapesässä enintään 40 millimetriä ja sen muun osan solmuvälin tulee olla joko enintään 40 millimetriä tai vähintään 150 millimetriä taikka olla valmistettu hapaasta, joka ei pyydä silmällä.
14 §
Vuoksen vesistöä koskeva kalastuskieltoKalastus kohojen avulla pinnan läheisyyteen tai väliveteen asetetulla kalatäkyisellä koukkupyydyksellä on kielletty Vuoksen vesistössä karttaliitteen mukaisilla alueilla sekä Kuolimossa.
14 §
Vuoksen vesistöä koskeva kalastuskieltoKalastus kohojen avulla pinnan läheisyyteen tai väliveteen asetetulla kalatäkyisellä koukkupyydyksellä on kielletty Vuoksen vesistössä karttaliitteen mukaisilla alueilla sekä Kuolimossa.
15 §
Istutettavien kalojen merkintäVähintään vuoden ikäisinä istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on vuodesta 2017 alkaen leikattava pois.
Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus ei koske elinvoimakeskuksen hyväksymiä elvytys- ja palautusistutuksia.
Edellä 1 momentissa säädetty velvoite ei koske elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymiä elvytys- ja palautusistutuksia.
15 §
Istutettavien kalojen merkintäVähintään vuoden ikäisinä istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on vuodesta 2017 alkaen leikattava pois.
Edellä 1 momentissa säädetty velvoite ei koske elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymiä elvytys- ja palautusistutuksia.
4 luku
Kalastuksen valvonta
16 §
Kalastuksenvalvojan koulutusKalastuksenvalvojan koulutuksen tarkoituksena on antaa koulutettavalle valmiudet osoittaa kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisella omaksuneensa tiedot ja taidot, jotka edellytetään kalastuksenvalvojan tehtävässä toimimiseksi.
Kalastuksenvalvojan koulutuksessa on perehdyttävä seuraaviin opintoaiheisiin:
kalastusta ja kalastuksenvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön;
kalastusta ja kalastuksenvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön;
hallintolain (434/2003) mukaisiin hyvää hallintoa koskeviin perussäännöksiin, jotka asettavat viranomaisten toiminnalle laadulliset vähimmäisvaatimukset, sekä muuhun kalastuksenvalvojan työhön kuuluvien hallintotehtävien hoitamista koskevaan lainsäädäntöön;
hallintolain (434/2003) mukaisiin hyvää hallintoa koskeviin perussäännöksiin, jotka asettavat viranomaisten toiminnalle laadulliset vähimmäisvaatimukset, sekä muuhun kalastuksenvalvojan työhön kuuluvien hallintotehtävien hoitamista koskevaan lainsäädäntöön;
viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999);
kielilakiin (423/2003) sekä saamen kielilakiin(1086/2003) siellä, missä saamen kieltä tarvitaan;
kielilakiin (423/2003) sekä saamen kielilakiin (1086/2003) siellä, missä saamen kieltä tarvitaan;
asiakaspalvelutaitoihin;
asiakaspalvelutaitoihin;
turvalliseen vesillä ja jäällä liikkumiseen; sekä
turvalliseen vesillä ja jäällä liikkumiseen; sekä
yhteistoimintaan muiden kalastuksenvalvontaa suorittavien viranomaisten kanssa.
yhteistoimintaan muiden kalastuksenvalvontaa suorittavien viranomaisten kanssa.
Kalastuksenvalvojan koulutuksessa on perehdyttävä seuraaviin opintoaiheisiin:
kalastusta ja kalastuksenvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön;
hallintolain (434/2003) mukaisiin hyvää hallintoa koskeviin perussäännöksiin, jotka asettavat viranomaisten toiminnalle laadulliset vähimmäisvaatimukset, sekä muuhun kalastuksenvalvojan työhön kuuluvien hallintotehtävien hoitamista koskevaan lainsäädäntöön;
viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999);
kielilakiin (423/2003) sekä saamen kielilakiin (1086/2003) siellä, missä saamen kieltä tarvitaan;
asiakaspalvelutaitoihin;
turvalliseen vesillä ja jäällä liikkumiseen; sekä
yhteistoimintaan muiden kalastuksenvalvontaa suorittavien viranomaisten kanssa.
Koulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastuksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
16 §
Kalastuksenvalvojan koulutusKalastuksenvalvojan koulutuksen tarkoituksena on antaa koulutettavalle valmiudet osoittaa kalastuksenvalvojan kokeen suorittamisella omaksuneensa tiedot ja taidot, jotka edellytetään kalastuksenvalvojan tehtävässä toimimiseksi.
Kalastuksenvalvojan koulutuksessa on perehdyttävä seuraaviin opintoaiheisiin:
kalastusta ja kalastuksenvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöön;
hallintolain (434/2003) mukaisiin hyvää hallintoa koskeviin perussäännöksiin, jotka asettavat viranomaisten toiminnalle laadulliset vähimmäisvaatimukset, sekä muuhun kalastuksenvalvojan työhön kuuluvien hallintotehtävien hoitamista koskevaan lainsäädäntöön;
viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999);
kielilakiin (423/2003) sekä saamen kielilakiin (1086/2003) siellä, missä saamen kieltä tarvitaan;
asiakaspalvelutaitoihin;
turvalliseen vesillä ja jäällä liikkumiseen; sekä
yhteistoimintaan muiden kalastuksenvalvontaa suorittavien viranomaisten kanssa.
Koulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastuksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
17 §
Kalastuksenvalvojan koeKalastuksenvalvojan koe on kirjallinen, ja sen on sisällettävä kysymyksiä kaikista kalastuksenvalvojan koulutuksen opintoaiheista. Elinvoimakeskus päättää suoritettavan kokeen sisällöstä.
Kalastuksenvalvojan koe on kirjallinen, ja sen on sisällettävä kysymyksiä kaikista kalastuksenvalvojan koulutuksen opintoaiheista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää suoritettavan kokeen sisällöstä.
17 §
Kalastuksenvalvojan koeKalastuksenvalvojan koe on kirjallinen, ja sen on sisällettävä kysymyksiä kaikista kalastuksenvalvojan koulutuksen opintoaiheista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää suoritettavan kokeen sisällöstä.
17 §
Kalastuksenvalvojan koeKalastuksenvalvojan koe on kirjallinen, ja sen on sisällettävä kysymyksiä kaikista kalastuksenvalvojan koulutuksen opintoaiheista. Elinvoimakeskus päättää suoritettavan kokeen sisällöstä.
18 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
18 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Liite: VNa kalastuksesta
798/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2018.
756/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022.
847/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. Sen 12 §:n 4 momentin 3 kohta tulee kuitenkin leveyspiirien 63°30′N ja 62°30′N välisen merialueen osalta voimaan vasta 1 päivänä heinäkuuta 2024. Mainitun merialueen osalta sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2024 tämän asetuksen voimaantullessa voimassa ollutta 12 §:n 4 momentin 3 kohtaa.
312/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2024 ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2025.
1133/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.
472/2026
Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä kesäkuuta 2026.