Finlex →162/2015 — Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian työjärjestyksestä

Valtioneuvoston kanslian organisaatiosta, sisäisestä työnjaosta, johtamisesta, toiminnan järjestämisestä, johtavien virkamiesten tehtävistä sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta on voimassa, sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) ja valtioneuvoston kansliasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (393/2007) säädetään, tämän työjärjestyksen määräykset ja eri säädösten nojalla annetut määräykset ja ohjeet.

Toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä sekä sisäisestä valvonnasta määrätään ministeriön taloussäännössä.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

EU-asioiden osaston tehtävänä on Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen valtioneuvoston EU-sihteeristönä, Euroopan unionin perussopimuksen muuttamista koskevat asiat, näiden asioiden sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevien asioiden yhteensovittaminen, Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat sekä määrätyt Euroopan unionin toimielimiä koskevat nimitysasiat.

Osastossa on yleisten EU-asioiden yksikkö, EU-politiikkayksikkö ja EU-tiedonhallinta-yksikkö.

EU-asioiden osaston tehtävänä on Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen valtioneuvoston EU-sihteeristönä, Euroopan unionin perussopimuksen muuttamista koskevat asiat, näiden asioiden sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevien asioiden yhteensovittaminen, Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat, määrätyt Euroopan unionin toimielimiä koskevat nimitysasiat sekä Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa rikkomusmenettelyissä.

Osastossa on yleisten EU-asioiden yksikkö, EU-politiikkayksikkö, EU-tiedonhallintayksikkö ja EU-tuomioistuinasioiden yksikkö.

Omistajaohjausosaston tehtävänä on valtion yleisen omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen valmistelu ja täytäntöönpano, ministeriön alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus sekä eri ministeriöiden omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittaminen ja ministeriöiden välisen yhteistyön koordinointi.

Valtioneuvoston viestintäosasto huolehtii valtioneuvoston ja sen ministeriöiden viestinnän tehtävistä, tukee ministeriöitä viestinnässä ja tuottaa viestinnän yhteisiä palveluita. Lisäksi valtioneuvoston viestintäosasto yhteensovittaa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen viestintää sekä kehittää ja yhteensovittaa valtionhallinnon viestintää.

Valtioneuvoston viestintäosaston tehtävänä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden:

Viestintäosaston tehtävänä on pääministerin johdolla tapahtuva valtioneuvoston yhteinen viestintä ja ministeriöiden ulkoisen viestinnän yhteensovittaminen, valtionhallinnon ulkoisen viestinnän yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen ulkoisen verkkopalvelun sisällöllinen kehittäminen ja yhteensovittaminen.

Viestintäosaston tehtävänä on pääministerin johdolla tapahtuva valtioneuvoston yhteinen viestintä ja ministeriöiden ulkoisen viestinnän yhteensovittaminen, valtionhallinnon ulkoisen viestinnän yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen, valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen ulkoisen verkkopalvelun sisällöllinen kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä kansalaisviestintä EU-asioissa ja siihen liittyvät valtionavustukset.

Valtioneuvoston viestintäosastossa on valtioneuvoston viestinnän sisällöt -yksikkö ja valtioneuvoston viestinnän palvelut ja kanavat -yksikkö.

Valtioneuvoston viestinnän -yksikössä on neljä teemaryhmää, joita ovat talous, työllisyys ja ympäristö (teemaryhmä 1), hyvinvointi, demokratia ja osaaminen (teemaryhmä 2), turvallisuus ja ulkopolitiikka (teemaryhmä 3) sekä hallituksen ja valtioneuvoston johtamisen viestintä (teemaryhmä 4). Yksikössä on yksitoista ministeriöviestinnän tiimiä.

Valtioneuvoston viestinnän palvelut ja kanavat -yksikössä on neljä ryhmää, joita ovat verkkopalvelut ja some, visuaalinen viestintä, tapahtumat ja AV-palvelut sekä strateginen viestintä ja varautuminen.

Valtioneuvoston viestintäosaston toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä määrätään tarkemmin valtioneuvoston kanslian päätöksellä.

Strategiaosaston tehtävänä on pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakointi ja suunnittelu, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon yhteensovittaminen, hallituksen strategiatyö ja toimintasuunnitelman valmistelu, hallituspolitiikan raportointi sekä toimiminen hallituksen strategiaistunnon ja kansliapäällikkökokouksen sihteeristönä.

Osastossa on yhteiskuntapolitiikan suunnittelu -yksikkö ja hallituspolitiikkayksikkö.

Valtioneuvoston hallintoyksikön tehtävänä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät ja valtioneuvoston kanslian sisäinen hallinto.

Valtioneuvoston hallintoyksikkö hoitaa lisäksi tasavallan presidentin annettavaksi säädetyt arvonimiasiat, tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat, puoluetukien myöntämiseen liittyvät asiat sekä muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan valtioneuvoston kanslian toimialan tehtävien hoitamiseen ja jotka eivät kuulu jollekin toiselle osastolle tai osastoihin kuulumattomalle yksikölle.

Valtioneuvoston hallintoyksikön tehtävänä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät.

Valtioneuvoston hallintoyksikkö hoitaa lisäksi muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan valtioneuvoston kanslian toimialan tehtävien hoitamiseen ja jotka eivät kuulu jollekin toiselle osastolle tai osastoihin kuulumattomalle yksikölle.

Valtioneuvoston hallintoyksikössä on tietotoimiala, tila- ja turvallisuustoimiala, henkilöstö- ja taloustoimiala, sisäisen viestinnän ja tietotuen toimiala ja käännös- ja kielitoimiala sekä kehittämistoiminto.

Tietotoimialalla on tiedonhallintayksikkö, tietojärjestelmäyksikkö ja tietotekniikkayksikkö. Tiedonhallintayksikössä on kuusi tiedonhallintaryhmää.

Tila- ja turvallisuustoimialalla on valmiusyksikkö ja tila- ja virastopalveluyksikkö. Tila- ja virastopalveluyksikössä on kuusi virastopalveluryhmää, toimitilaryhmä, edustustilaryhmä ja kuljetusryhmä.

Henkilöstö- ja taloustoimialalla on henkilöstöyksikkö ja talousyksikkö

Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialalla on sisäisen viestinnän yksikkö ja tietotuki- ja julkaisuyksikkö.

Käännös- ja kielitoimialalla on kielipalveluiden tukiyksikkö, ruotsin kielen yksikkö ja vieraiden kielten yksikkö. Ruotsin kielen yksikössä on kaksi ruotsin säädöskääntämisen ryhmää ja ruotsin ajankohtaiskääntämisen ryhmä.

Tietotoimialan tehtävänä on:

Tila- ja turvallisuustoimialan tehtävänä on:

Tila- ja turvallisuustoimialan tehtävänä on:

Tila- ja virastopalveluyksikön tehtävänä on:

Tila- ja virastopalvelutoimialan tehtävänä on:

Henkilöstö- ja taloustoimialan tehtävänä on:

Henkilöstö- ja taloustoimialan tehtävänä on lisäksi tasavallan presidentin annettavaksi säädetyt arvonimiasiat, tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat ja puoluetukien myöntämiseen liittyvät asiat.

Tietotuen toimialan tehtävänä on:

Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialan tehtävänä on:

Käännös- ja kielitoimialan tehtävänä on valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä tarvittavat:

Lisäksi käännös- ja kielitoimiala ohjaa ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden virkakielen laatua.

Kehittämistoiminnon tehtävänä on valtioneuvoston kanslian toiminnan ja toimintamallien kehittämisen koordinointi sekä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen hankehallinnan, laatutyön, kokonaisarkkitehtuurin sekä muiden johtamisen toimintamallien kehittäminen ja yhteensovittaminen.

Kansliassa on osastoihin kuulumattomina yksikköinä istuntoyksikkö, politiikka-analyysiyksikkö ja taloudellisten ulkosuhteiden yksikkö.

Istuntoyksikön tehtävänä on hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittaminen ja muut niiden väliset yhteydet, hallituksen vaihdokseen ja työskentelyyn liittyvät toimenpiteet, hallituksen vuosikertomus sekä valtioneuvoston päätöksentekomenettelyt ja käytännön järjestelyt.

Politiikka-analyysiyksikön tehtävänä on hallitusohjelman toimeenpanon seuranta, tulevaisuus- ja muu yhteiskuntapoliittinen suunnittelu, valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittaminen päätöksenteon tueksi sekä talousneuvoston sihteeristötehtävät.

Taloudellisten ulkosuhteiden yksikön tehtävänä on sovittaa yhteen taloudellisia ulkosuhteiden valmistelua ja suunnittelua.

Kansliassa on osastoihin kuulumattomana yksikkönä istuntoyksikkö.

Istuntoyksikön tehtävänä on hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittaminen ja muut niiden väliset yhteydet, hallituksen vaihdokseen ja työskentelyyn liittyvät toimenpiteet, hallituksen vuosikertomus, valtioneuvoston päätöksentekomenettelyt ja käytännön järjestelyt sekä valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyjen järjestäminen. Sen tehtävänä on myös lainsäädännön arviointineuvoston tuki, hallituksen lainsäädäntösuunnitelma, tasavallan presidentin kansliaa koskevat lainsäädäntöasiat sekä tasavallan presidentin annettavaksi säädetyt arvonimiasiat ja valmiuslain käyttöönottoon valtioneuvostossa liittyvät yleiset kysymykset.

Valtioneuvoston kansliassa on osastoihin kuulumattomina yksikköinä henkilöstöyksikkö, istuntoyksikkö, talousyksikkö sekä valmiusyksikkö.

Henkilöstöyksikön tehtävänä on:

Istuntoyksikön tehtävänä on:

Talousyksikön tehtävänä on:

Valmiusyksikön tehtävänä on:

Henkilöstöyksikössä on ylemmän johdon sihteeriryhmä.

Valmiusyksikössä on seuraavat ryhmät:

Osaston ja toimialojen sisäisellä päätöksellä voidaan määrätä tarkemmin osaston sisäisestä organisoinnista ja toiminnan järjestämisestä sekä osaston virkamiesten sijaisista.

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) tarkoitettujen ilmoitusten käsittelyn koordinointi. Ilmoitusten käsittelyyn liittyvistä menettelyistä määrätään tarkemmin sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä muualla säädetään ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä määrätään.

Kansliaa ja sen hallinnonalaa koskevien asioiden käsittelyä ja valmistelua varten kansliassa on johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana on pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana alivaltiosihteeri. Johtoryhmään kuuluvat osastojen päälliköt sekä muut siihen nimetyt virkamiehet. Lisäksi johtoryhmään kuuluu henkilöstön edustaja tai hänen varajäsenensä, jotka henkilöstöjärjestöt nimeävät yhteisesti keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Pääministeri, ministeri, ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri ja erityisavustajat voivat osallistua johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kutsusta. Johtoryhmä voi ottaa sihteerin ja kuulla asiantuntijoita.

Osastolla ja toimialalla voi olla osaston ja toimialan tehtäviä koskevien asioiden suunnittelua ja valmistelua varten johtoryhmä.

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja valtioneuvoston kansliasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri koordinoi ministerien valtiosihteerien, pääministerin erityisavustajien ja muiden ministerien erityisavustajien yhteistoimintaa.

Alivaltiosihteerin tehtävistä säädetään valtioneuvoston kansliasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Osaston päällikkö:

Mitä edellä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin osastoihin kuulumattoman yksikön päällikköä.

Toimialajohtaja ja kehittämistoiminnon johtaja johtaa toimialansa toimintaa ja vastaa siitä, että tehtävä hoidetaan tuloksellisesti. Toimialajohtajan ja kehittämistoiminnon johtajan tehtävänä on erityisesti huolehtia tehtäväalueeseensa liittyvästä yhteistyöstä muiden ministeriöiden kanssa ja toiminnan kehittämisestä.

Mitä 19 §:ssä säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin toimialajohtajaa ja kehittämistoiminnon johtajaa toimialan ja kehittämistoiminnon tehtäväalueeseen liittyen.

Toimialajohtaja johtaa toimialansa toimintaa ja vastaa siitä, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Toimialajohtajan tehtävänä on erityisesti huolehtia tehtäväalueeseensa liittyvästä yhteistyöstä muiden ministeriöiden kanssa ja toiminnan kehittämisestä.

Mitä 19 §:ssä säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin toimialajohtajaa toimialan tehtäväalueeseen liittyen.

Yksikön päällikkö johtaa yksikkönsä toimintaa ja vastaa siitä, että yksikön tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Ryhmäpäällikkö johtaa ryhmänsä toimintaa ja vastaa siitä, että ryhmän tehtävät hoidetaan tuloksellisesti.

Pääministerin erityisavustajat suorittavat pääministerin tai pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin antamat tehtävät toimimatta esittelijöinä kansliassa.

Pääministerin ja ministerin erityisavustajien tulee toimia tehtäviään suorittaessaan kiinteässä yhteistyössä kanslian osastojen ja yksiköiden kanssa.

Kansliassa esittelijöitä ovat, sen lisäksi mitä on säädetty tai erikseen määrätty, virkamiehet, joiden valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asia on määrätty.

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta kukin osasto, yksikkö ja virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka pääministeri, ministeri, pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, alivaltiosihteeri taikka asianomainen osaston päällikkö, osastoihin kuulumattoman yksikön päällikkö, toimialajohtaja tai yksikön päällikkö määrää.

Osastot ja muut yksiköt toimivat yhteistyössä asioiden valmistelussa. Yhteistyön järjestämisestä vastaa se, jonka tehtäviin asia pääosaltaan kuuluu.

Asioista, jotka koskevat myös toisen osaston tai muun yksikön asioita on niitä valmisteltaessa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymyksessä olevan osaston ja yksikön kanssa.

Ennen kuin asia esitellään pääministerin tai ratkaistavaksi taikka asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat tai selostettava suullisesti asia pääministerin toimikaudeksi nimitetylle valtiosihteerille, alivaltiosihteerille sekä osaston ja yksikön päällikölle. Ennen kuin asia esitellään pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin ratkaistavaksi tai asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat tai selostettava suullisesti asia alivaltiosihteerille sekä osaston ja yksikön päällikölle. Viimeksi mainituille asiakirjat on toimitettava tai selostettava myös alivaltiosihteerin ratkaistessa asian.

Ennen kuin omistajaohjausasioita koskeva asia esitellään ministerin päätettäväksi, taikka asiaa koskeva esityslista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat tai selostettava suullisesti asia ministerin toimikaudeksi nimitetylle valtiosihteerille ja omistajaohjausosaston päällikölle. Kanslian toiminnan johtamiseen, talouden ohjaukseen ja sisäiseen valvontaan sekä kehittämiseen liittyvissä asioissa asiakirjat on toimitettava tai asia selostettava myös pääministerin toimikaudeksi nimitetylle valtiosihteerille ja alivaltiosihteerille.

Tasavallan presidentin istunnon, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin asia on selostettu pääministerille tai ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, ellei pakottavista syistä muuta johdu.

Pääministerin toimikaudeksi nimitetylle valtiosihteerille, ministerin toimikaudeksi nimitetylle valtiosihteerille, alivaltiosihteerille ja asianomaiselle osaston päällikölle, osaston ulkopuolisen yksikön päällikölle, toimialajohtajalle ja yksikön päällikölle on hyvissä ajoin etukäteen annettava tieto kaikista heidän tehtäviensä kannalta tärkeistä valmisteltavina olevista asioista sekä henkilökunnan työtehtäviin kohdistuvista suunnitteilla olevista muutoksista.

Kunkin osaston päällikön ja muun yksikön päällikön on pidettävä alivaltiosihteeri tietoisena tärkeimmistä käsiteltävinä olevista asioista. Toimialajohtajan, yksikön päällikön ja ryhmäpäällikön on pidettävä osaston päällikkö ja myös toimialan ja yksikön päällikkö tietoisina tärkeimmistä käsiteltävinä olevista asioista.

Julkisuuteen annettavasta kanslian tiedotteesta tai tiedotustilaisuuden järjestämisestä on asian sisällön mukaan etukäteen neuvoteltava joko pääministerin, ministerin, pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin, ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kanssa. Tämä ei kuitenkaan koske kanslian alaisten komiteoiden, toimikuntien, työryhmien ja muiden sivuelinten viestintää.

Viestinnän käytännön järjestelyistä sovitaan viestintäosaston päällikön kanssa.

Julkisuudessa kanslian edustajana esiintyvän virkamiehen on tarpeen mukaan ilmoitettava esiintymisestä etukäteen esimiehilleen.

Julkisuuteen annettavasta valtioneuvoston kanslian toimialaa koskevasta tiedotteesta tai tiedotustilaisuuden järjestämisestä on asian sisällön mukaan etukäteen neuvoteltava joko pääministerin, ministerin, pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin, ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kanssa. Tämä ei kuitenkaan koske valtioneuvoston kanslian asettamien komiteoiden, toimikuntien ja muiden itsenäisten sivuelinten viestintää.

Julkisuudessa kanslian edustajana esiintyvän virkamiehen on tarpeen mukaan ilmoitettava esiintymisestä etukäteen esimiehilleen.

Valtioneuvoston kansliassa on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten hallinto- ja palvelutehtävien yhteensovittamisen ja kehittämisen yhteistyöneuvottelukunta. Valtioneuvoston hallintoyksikön osastopäällikkö johtaa neuvottelukuntaa ja sen jäseninä ovat ministeriöiden nimittämät edustajat sekä valtioneuvoston kanslian määräämät valtioneuvoston kanslian virkamiehet.

Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta säädetään laissa yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013).

Valtioneuvoston kanslia järjestää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiin hallinto- ja palvelutehtäviin liittyvien useamman ministeriöin henkilöstöä koskevien asioiden yhteistoiminnan siten kuin siitä on erikseen sovittu henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa.

Pääministerin, ministerin, pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin, alivaltiosihteerin ja kanslian muiden virkamiesten ratkaisuvallan käytöstä, päätösvallan pidätysoikeudesta ja valmistelusta määräämisestä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä ja valtioneuvoston kansliasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty, pääministeri ratkaisee toimialansa osalta asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Mitä 1 momentissa säädetään osaston päällikön ratkaisuvallasta, koskee soveltuvin osin osastoihin kuulumattoman yksikön päällikköä.

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty valtioneuvoston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty valtioneuvoston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty, valtioneuvoston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Mitä 1 momentissa säädetään yksikön päällikön ratkaisuvallasta, koskee osastoihin kuulumattoman yksikön päällikköä ja sellaisen osaston, jossa ei ole yksikköjä, osaston päällikköä.

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Mitä 1 momentissa säädetään yksikön päällikön ratkaisuvallasta, koskee osastoihin kuulumattoman yksikön päällikköä ja sellaisen osaston, jossa ei ole yksikköjä, osaston päällikköä sekä muuta esimiestehtävään määrättyä virkamiestä.

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty talousyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi, mitä muualla säädetään, talousyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty henkilöstöyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty henkilöstöyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty, henkilöstöyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Alivaltiosihteerin päätöksellä sisäisessä budjetissa osoitettujen määrärahojen käytön ratkaisee päätöksen mukaisesti osaston päällikkö, osastoihin kuulumattoman yksikön päällikkö, toimialajohtaja, yksikön päällikkö tai ryhmäpäällikkö.

Alivaltiosihteerin päätöksellä sisäisessä budjetissa osoitettujen määrärahojen käytön ratkaisee päätöksen mukaisesti osaston päällikkö, osastoihin kuulumattoman yksikön päällikkö, toimialajohtaja, yksikön päällikkö, ryhmäpäällikkö tai muu sisäisessä budjetissa päätetty virkamies.

Pääministerin, ministerin, pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin päätöksellä voidaan asettaa hankkeita ja työryhmiä erityisiä valmistelutehtäviä varten.

Kanslian edustajien nimeämisestä ulkopuolisten tahojen toimielimiin päättää asiasta riippuen pääministeri, ministeri, pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri tai alivaltiosihteeri. Osaston päällikkö päättää nimeämisistä asioissa, jotka kuuluvat osaston tehtäviin ja jotka eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä tai muutoin laajakantoisia.

Muun kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävän tai muutoin laajakantoisesti asian osalta kanslian lausunnon antaa asiasta riippuen pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, omistajaohjausosaston osastopäällikkö tai valtioneuvoston hallintoyksikön osastopäällikkö.

Alivaltiosihteeri vahvistaa viraston yleisen lomasuunnitelman.

Alivaltiosihteeri ratkaisee osaston päällikön ja osastoihin kuulumattoman yksikön päällikön vuosiloma-aikoja ja -järjestystä ja niistä poikkeamista koskevat asiat sekä muut heidän vuosilomien myöntämistä, säästämistä, siirtämistä sekä lomarahan vaihtamista vapaaksi koskevat asiat.

Osaston päällikkö ratkaisee osaston toimialajohtajaa ja toimialajohtaja yksikön päällikköä sekä muuta välittömästi alaistaan virkamiestä koskevat edellä 2 momentissa mainitut asiat. Osaston ulkopuolisen yksikön päällikkö, osaston yksikön tai ryhmäpäällikkö ratkaisee yksikkönsä tai ryhmänsä virkamiestä koskevat edellä 2 momentissa mainitut asiat.

Pääministeri ratkaisee vähintään vaativuusluokkaan 17 kuuluvan virkamiehen nimittämisen, jollei toisin säädetä.

Alivaltiosihteeri ratkaisee vaativuusluokkaan 13–16 kuuluvan virkamiehen nimittämisen sekä nimittämisen alle vuoden kestävään muuhun kuin erityisavustajan määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää pääministeri.

Valtioneuvoston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee enintään vaativuusluokkaan 12 kuuluvan virkamiehen nimittämisen sekä toimeksiantoja ja muita vastaavia suorituksia koskevat palkkiot.

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottamiseen sovelletaan, mitä edellä säädetään virkamiehen nimittämisestä.

Muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämisestä valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle yli 2 vuodeksi säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntää alivaltiosihteeri enintään kahdeksi vuodeksi osaston päällikölle, osastoihin kuulumattoman yksikön päällikölle ja muille valtioneuvoston nimittämille virkamiehille.

Muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntää henkilöstöyksikön päällikkö enintään kahdeksi vuodeksi muulle kuin edellä 2 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää henkilöstöyksikön päällikkö. Enintään kolmen päivän sairauspoissaolon ja tilapäisen hoitovapaan myöntää kuitenkin henkilön esimies.

Muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämisestä valtioneuvoston yleisistunnon nimittämälle virkamiehelle yli kahdeksi vuodeksi säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntää alivaltiosihteeri enintään kahdeksi vuodeksi erityisavustajalle, osaston päällikölle, osastoihin kuulumattoman yksikön päällikölle, osaston yksikön päällikölle, tarkastusneuvokselle ja muulle valtioneuvoston yleisistunnon nimittämälle virkamiehelle.

Muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntää alivaltiosihteeri yli kahdeksi vuodeksi muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle.

Muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntää henkilöstöyksikön päällikkö enintään kahdeksi vuodeksi muulle kuin edellä 2 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle.

Pääministeri antaa matkamääräykset pääministerin toimikaudeksi nimitetylle valtiosihteerille. Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri antaa matkamääräykset alivaltiosihteerille sekä pääministerin erityisavustajille. Ministeri antaa matkamääräyksen toimikaudekseen nimitetylle valtiosihteerille ja erityisavustajilleen.

Alivaltiosihteeri antaa virkamatkaa koskevan matkamääräyksen osaston päällikölle, osastoihin kuulumattoman yksikön päällikölle ja pääministerin työvierailujen valtuuskuntien jäsenille.

Osaston päällikkö antaa matkamääräykset toimialajohtajalle ja yksikön päällikölle. Osastoihin kuulumattoman yksikön päällikkö antaa matkamääräyksen yksikkönsä virkamiehille.

EU-asiain osaston päällikkö antaa matkamääräykset Eurooppa-neuvoston valtuuskuntien virkamiesjäsenille.

Tila- ja virastopalveluyksikön päällikkö antaa ministerien kuljetustehtäviin liittyvät matkamääräykset.

Yksikön päällikkö antaa matkamääräyksen muille kuin 1–4 momenteissa tarkoitetuille virkamiehille. Niissä yksiköissä, jotka on jaettu ryhmiin, matkamääräyksen antaa ryhmäpäällikkö.

Valtioneuvoston hallintoyksikön talousyksikön päällikkö hyväksyy 1–3 momentissa tarkoitettujen virkamiesten matkalaskut. Osaston päällikkö hyväksyy toimialajohtajan ja yksikön päällikön matkalaskut. Osastoihin kuulumattoman yksikön päällikkö hyväksyy yksikön virkamiehen matkalaskut. Yksikön päällikkö hyväksyy yksikön virkamiesten matkalaskut. Niissä yksiköissä, jotka on jaettu ryhmiin, matkalaskun hyväksyy ryhmäpäällikkö.

Tietoja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tarkoittamista viranomaisen julkisista asiakirjoista antaa asian esittelijä tai muu valmistelija. Salassa pidettävän tai muun viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää yksikön päällikkö.

Alivaltiosihteeri päättää tiedon antamisesta asiakirjasta, kun tiedon antamista koskeva asia on siirretty viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n 3 momentin mukaisesti viranomaisen ratkaistavaksi.

Valtioneuvoston edustustiloja ovat valtioneuvoston juhlahuoneisto, Säätytalo, Kesäranta, Königstedtin kartano, Valtion vierastalo sekä Kaartin korttelin ja Santahaminan edustustilat. Kesäranta voi toimia myös pääministerin virka-asuntona.

Mitä tässä työjärjestyksessä on säädetty pääministeristä, koskee soveltuvin osin valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättyä ministeriä hänen toimialansa asioissa.

Mitä tässä työjärjestyksessä on säädetty toimialajohtajasta, koskee soveltuvin osin valtioneuvoston hallintoyksikön kehittämistoiminnon johtaja, ellei tässä työjärjestyksessä ole toisin säädetty.

Mitä tässä työjärjestyksessä on säädetty toimialajohtajasta, koskee soveltuvin osin valtioneuvoston hallintoyksikön kehittämistoiminnon johtajaa, ellei tässä työjärjestyksessä ole toisin säädetty.