Finlex →548/2015 — Valtioneuvoston asetus vankeudesta

Tätä asetusta sovelletaan vankeuden täytäntöönpanoon.

Asetusta sovelletaan myös sotilasoikeudenkäyntiasiassa tuomittuun sellaisen arestirangaistuksen täytäntöönpanoon, joka 3 momentin mukaan pannaan täytäntöön yhdessä 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen kanssa.

Vankeusrangaistuksen kanssa samanaikaisesti pannaan täytäntöön sellaiset arestirangaistukset, joiden täytäntöönpanoa ei ole aloitettu. Tällaisen arestirangaistuksen täytäntöönpanossa on lisäksi noudatettava, mitä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014) ja sotilasoikeudenkäyntiasetuksessa (964/1983) säädetään.

Muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen sotilasoikeudenkäynnissä tuomittujen kurinpitorangaistusten täytäntöönpanosta sekä tuomioiden kansainvälisestä täytäntöönpanosta säädetään erikseen.

Edellä 1 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos.

Ulosottomies vastaa kuitenkin sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvistä tehtävistä siten kuin sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002) säädetään.

Rikosseuraamuslaitoksen ja ulosottoviranomaisen välillä asiakirjat voidaan lähettää myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä.

Sen lisäksi, mitä vankeuslain (767/2005) 2 luvun 1 a §:ssä säädetään vankipassista, väliaikaisena täytäntöönpanokirjana toimii myös tuomioistuimen päätösilmoitus.

Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön on selvitettävä tuomion täytäntöönpanokelpoisuus.

Jos tuomittu vangitaan hovioikeudessa poissaolevana, täytäntöönpanoyksikön on annettava etsintäkuulutus, jonka mukaan tuomittu on toimitettava tavattaessa rangaistustaan suorittamaan.

Jos tuomittu on jo vankilassa, Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikkö lähettää täytäntöönpanokirjan ja muut täytäntöönpanoon tarvittavat tiedot vankilaan, jossa tuomittu on kirjoilla.

Jos tuomittu ei ole vankilassa, täytäntöönpanoyksikkö lähettää 1 momentissa tarkoitetut tiedot tuomitun asuin- tai oleskelupaikan mukaan määräytyvään rikosseuraamusalueen arviointikeskukseen, yhdyskuntaseuraamustoimistoon tai vankilaan. Jos tuomitun asuin- tai oleskelukunta on muuttunut, arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston tai vankilan on siirrettävä täytäntöönpanoasiakirjat toimivaltaiselle Rikosseuraamuslaitoksen yksikölle. Siirrosta on ilmoitettava täytäntöönpanoyksikölle.

Jos tuomitulla ei ole kotikuntaa tai asuinkuntaa Suomessa, täytäntöönpanoyksikkö lähettää 1 momentissa tarkoitetut tiedot siihen arviointikeskukseen, yhdyskuntaseuraamustoimistoon tai vankilaan, jonka toimialueella rangaistuksen tuominnut tuomioistuin sijaitsee.

Jos tuomitun asuin- tai oleskelupaikka on selvillä, Rikosseuraamuslaitoksen on lähetettävä tuomitulle kirjallinen kehotus ottaa yhteyttä Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön määrättynä ajankohtana rangaistusajan suunnitelmasta, ilmoittautumisen ajankohdasta ja sijoitusvankilasta kuulemista varten.

Tuomittua voidaan kuulla henkilökohtaisesti Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä taikka tuomitulle soveltuvalla tavalla kirjeitse, sähköpostitse, puhelimitse, videoyhteyden välityksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

Tuomitun henkilökohtaisen kuulemisen yhteydessä voidaan tehdä päätös tuomitun ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta sekä laatia vankeuslain 4 luvun 6 §:ssä tarkoitettu rangaistusajan suunnitelma.

Jollei 1 momentissa tarkoitettua päätöstä ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta ole tehty tai rangaistusajan suunnitelmaa laadittu kuulemisen yhteydessä, nämä asiakirjat voidaan toimittaa tuomitulle postitse tai muulla tuomitulle soveltuvalla tavalla.

Jos tuomittua ei tavoiteta tai hän ei saavu kuultavaksi hänelle määrättynä ajankohtana, tuomitulle voidaan laatia rangaistusajan suunnitelma sekä tehdä päätös ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilansa. Päätös ja rangaistusajan suunnitelma lähetetään Rikosseuraamuslaitoksen tiedossa olevaan tuomitun osoitteeseen.

Kuulemisesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan tuomitulle antamalla tai postittamalla hänelle matkalippu tai maksamalla kustannukset tuomitun ilmoittamalle pankkitilille, maksuosoituksena tai muulla vastaavalla tavalla.

Vankilaan saapuvan vangin matkakustannukset korvataan tuomitulle antamalla tai postittamalla hänelle matkalippu tai maksamalla kustannukset vangin ilmoittamalle pankkitilille, maksuosoituksena tai muulla vastaavalla tavalla.

Vankeuslain 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetut matkakustannukset korvataan tuomitulle tai vangille antamalla tai lähettämällä hänelle matkalippu taikka maksamalla toteutuneet kustannukset tuomitun tai vangin ilmoittamalle pankkitilille tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ulosottomies antaa sakon muuntorangaistukseen tuomitulle päätöksen vankilaan ilmoittautumisajankohdasta ja sijoitusvankilasta. Tuomittu passitetaan Rikosseuraamuslaitoksen laatiman sijoitusohjeen perusteella määräytyvään vankilaan.

Jos tuomittu ilmoittaa haluavansa avolaitokseen ja allekirjoittaa vankeuslain 4 luvun 9 §:n mukaisen päihteettömyyssitoumuksen, ulosottomiehen on ilmoitettava asiasta rikosseuraamusalueen arviointikeskukseen.

Ulosottomiehen on ilmoitettava muuntorangaistukseen tuomitun vankilaan passittamisesta Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikköön. Täytäntöönpanoyksikön on ilmoitettava ulosottomiehelle, jos tuomittu ei saavu vankilaan määrättynä ilmoittautumisajankohtana.

Jos tuomion täytäntöönpanon aloittamisesta vastaava Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö katsoo, että tuomittu pakoilee tai että hänet on muun vankeuslain 2 luvun 2 a §:n mukaisen edellytyksen täyttymisen johdosta etsintäkuulutettava, yksikön on ilmoitettava asiasta Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikölle tuomitun etsintäkuuluttamista varten.

Tuomion täytäntöönpanon aloittamisesta on ilmoitettava 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa joukko-osaston komentajalle tai pääesikunnalle. Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevan osalta ilmoitus tehdään rajavartiolaitoksen esikunnalle.

Jos tuomittu vankeuslain 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla tyytyy tuomioon ja suostuu tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoon, vaikka tuomio ei ole saanut lainvoimaa, ilmoitus suostumuksesta tulee tehdä esteettömän todistajan läsnä ollessa täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle tai muulle Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön tai vankilan työjärjestyksessä määrätylle virkamiehelle.

Tuomitun tyytymisestä tuomioon ja tuomitun mahdollisesta vapauttamisesta vankilasta ennen kuin asia on ratkaistu muutoksenhakutuomioistuimessa, on ilmoitettava sille tuomioistuimelle, jossa asia on vireillä. Lisäksi tyytymisestä tuomioon on ilmoitettava tuomitun asiamiehelle.

Sakon muuntorangaistusta suorittamaan tulevalle on selvitettävä hänen oikeutensa sakon maksamiseen viiden arkipäivän kuluessa. Ellei maksetun sakkorangaistuksen lisäksi täytäntöönpantavana ole muuta rangaistusta eikä tuomittu ole vangittuna muusta syystä, vanki on vapautettava heti, kun on varmistunut, että sakko on maksettu.

Tulotarkastuksesta merkitään:

Tulotarkastuksessa laaditaan vankeuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettu omaisuusluettelo.

Tulotarkastuksesta on kirjattava:

Tulotarkastuksessa laaditaan vankeuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettu omaisuusluettelo.

Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon:

Rangaistusajan suunnitelma sisältää:

Kun suunnitelma laaditaan edellä 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ennen rangaistuksen täytäntöönpanon alkamista, suunnitelman tulee sisältää ainakin tietoja toiminnasta rangaistusaikana sekä mahdolliseen koevapauteen ja ehdonalaiseen vapauttamiseen liittyvistä asioista. Suunnitelmasta on ilmettävä myös tiedot vankilasta, johon tuomitun on saavuttava tai johon hänet on toimitettava sekä rangaistuksen suorittamisen aloittamispäivä.

Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon:

Rangaistusajan suunnitelma sisältää:

Yhteistyössä vankeuslain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kanssa on vangin suostumuksella huolehdittava siitä, että rangaistusajan suunnitelma sovitetaan yhteen mahdollisen sosiaalihuollon asiakassuunnitelman ja muiden vangin tarvitsemien eri hallinnonalojen palveluiden ja tukitoimien kanssa.

Kun suunnitelma laaditaan 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ennen rangaistuksen täytäntöönpanon alkamista, suunnitelman tulee sisältää 2 momentissa tarkoitetut tiedot siinä laajuudessa kuin mahdollista.

Rangaistusajan suunnitelman täytäntöönpanosta vastaa sijoitusvankila. Sijoitusvankila huolehtii myös niistä valmisteluista, joita vangin päästäminen valvottuun koevapauteen tai ehdonalaiseen vapauteen edellyttävät.

Rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutumista on vankilassa seurattava ja se on otettava tarkasteltavaksi vähintään kolme kertaa vuodessa. Jos rangaistusaika on lyhyempi kuin neljä kuukautta, suunnitelma on otettava tarkasteltavaksi hyvissä ajoin ennen vangin vapauttamista.

Jos täytäntöönpanossa todetaan välttämättömäksi poiketa rangaistusajan suunnitelmassa vahvistetuista tavoitteista, vankilan on tehtävä arviointikeskukselle esitys suunnitelman muuttamisesta. Samoin on meneteltävä, jos suunnitelman noudattaminen edellyttää vangin siirtämistä toiseen vankilaan, jollei arviointikeskus ole siirtänyt toimivaltaa asiassa vankilalle.

Rangaistusajan suunnitelman toteuttamisesta ja toteutumisen seurannasta vastaa sijoitusvankila. Sijoitusvankila huolehtii myös niistä valmisteluista, joita vangin päästäminen valvottuun koevapauteen tai ehdonalaiseen vapauteen edellyttävät.

Rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutumista on vankilassa seurattava yhdessä vangin kanssa vähintään kolme kertaa vuodessa. Jos rangaistusaika on lyhyempi kuin neljä kuukautta, suunnitelma on lisäksi otettava vangin kanssa käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen vangin vapauttamista.

Jos suunnitelman toteutumisen seurannassa tai muuten todetaan, että suunnitelman tavoitteita on muutettava, vankilan on tehtävä arviointikeskukselle esitys suunnitelman muuttamisesta. Samoin on meneteltävä, jos suunnitelman toteuttaminen edellyttää vangin siirtämistä toiseen vankilaan, jollei arviointikeskus ole siirtänyt toimivaltaa asiassa vankilalle.

Vangin kuljetuksesta päättävän viranomaisen on laadittava vangin kuljetuksesta vankipassi, joka sisältää:

Vankipassiin voidaan liittää myös vangin valokuva.

Tuomioistuimen tulee käsittelystään laatia vankia koskeva vankipassi, kun vanki on kutsusta toimitettu tuomioistuimeen. Vankipassiin on merkittävä vangitsemista, vangittuna pitämistä ja vankilaan passitusta koskevat tiedot sekä muut tiedot, jotka ovat tarpeen ratkaisun täytäntöönpanoa varten.

Rikosasiassa vankipassiin on merkittävä, onko syytetty tuomittu rangaistukseen. Jos syyte on hylätty tai syytettyä ei ole tuomittu rangaistukseen, vankipassiin on merkittävä teko, josta hänelle on vaadittu rangaistusta tai joka on luettu hänelle syyksi, Jos vanki on tuomittu rangaistukseen, vankipassiin on merkittävä rikos, josta rangaistus on tuomittu sekä rangaistusseuraamukset.

Vanki on sijoitettava rangaistusajan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi toimintaan siten, että vangin yksilölliset tarpeet ja vankilan käytettävissä olevat voimavarat otetaan huomioon.

Toimintaan sijoittamispäätöksessä määritellään toiminta, johon vanki sijoitetaan, päivittäinen toiminta-aika ja toimintarahan tai avolaitospalkan perusteet.

Ammattityössä avolaitoksissa sovelletaan yleistä työaikalainsäädäntöä.

Muussa toiminnassa säännönmukainen toiminta- tai työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 35 tuntia viikossa

Vangeille on annettava tunnin mittainen tai erityisestä syystä lyhyempi lepotauko ruokailua varten. Lepoaikaa ei lueta toiminta-ajaksi.

Ylitöiden määräytymisessä ja niiden korvaamisen perusteissa noudatetaan yleistä työaikalainsäädäntöä soveltuvin osin.

Lupa siviilityöhön annetaan määräajaksi tai toistaiseksi. Siviilityön ehdoissa on määrättävä:

Rikosseuraamuslaitoksen on valvottava siviilityön ehtojen noudattamista riittävällä tavalla.

Siviilityön ehdot ja tieto Rikosseuraamuslaitoksen valvontavastuusta annetaan tiedoksi työnantajalle.

Sijoitus vankilan ulkopuoliseen laitokseen perustuu vankilan, sijoituspaikan ja vangin tekemään kirjalliseen sijoitussopimukseen. Sijoitussopimuksessa on määrättävä:

Sopimus sisältää myös vangin sitoutumisen tavoitteelliseen toimintaan sijoituspaikassa.

Sijoitussopimus tehdään määräajaksi, joka ei ilman vangin olosuhteista johtuvaa tai muuta vastaavaa erityistä syytä saa olla alle 14 vuorokautta eikä yli kuusi kuukautta. Sijoituspaikasta ja ehdonalaisen vapauttamisen jälkeisistä tarpeellisista toimista sovitaan vangin asuin- tai kotikunnan kanssa.

Sijoituspaikan tulee olla valtion, kunnan, kuntayhtymän tai muun julkisyhteisön ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava yksikkö taikka vastaava yksityinen yksikkö, jonka toiminta on järjestetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) tai yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) mukaisesti, taikka yksikkö, jota ylläpitää rikosseuraamusalalla toimiva yhdistys tai säätiö, jonka Rikosseuraamuslaitos on hyväksynyt sijoituspaikaksi.

Opintolupa myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi. Opintoluvan ehdoissa on määrättävä:

Rikosseuraamuslaitoksen on valvottava opintoluvan ehtojen noudattamista riittävällä tavalla.

Lupa valvottuun ulkopuoliseen toimintaan annetaan määräajaksi tai toistaiseksi. Lupa voidaan antaa sijoitusvankilan ulkopuolella järjestettävään tilaisuuteen tai muuhun toimintaan kuin työhön tai koulutukseen osallistumiseen. Jos toiminta täyttää vangin osallistumisvelvollisuuden, lupaehdoissa tulee määrätä toiminnan ajalta maksettava toimintaraha.

Toiminnan lupaehdoissa määrätään tilaisuuteen osallistumisen tai toiminnan sisältö, kulkureitti sekä mahdolliset yhteydenpitoa koskevat ehdot.

Vangin haltuun annettava omaisuus voidaan tarkastaa. Vangin haltuun annettavan vangin henkilökohtaisen omaisuuden on sovelluttava säilytettäväksi asuinhuoneessa. Omaisuuden määrän kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vankilan tai vankilaosaston olosuhteet ja valvonnan aste, asuinhuoneen koko, säilytystilat, paloturvallisuus ja tilojen tarkastamisen asettamat vaatimukset.

Kun hallussa pidettävän omaisuuden määrää rajoitetaan, vangille on annettava tilaisuus valita hallussaan pitämänsä esineet.

Muutoin vangin haltuun annettavan omaisuuden laadussa ja määrässä noudatetaan, mitä vankilan järjestyssäännössä määrätään.

Vangin haltuun annettavat sähkölaitteet on annettava asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tarkastettaviksi. Laitteet tarkastetaan vangin kustannuksella. Tarkastusmaksun tulee olla kohtuullinen.

Tarkastettu laite on sinetöitävä siten, ettei sitä voida sinettiä murtamatta tai poistamatta avata. Vangin kustannuksella uusi tarkastus saadaan suorittaa ainoastaan, jos sinetti on ilman henkilökunnan antamaa lupaa poistettu tai rikottu.

Vangin haltuun annettavat sähkölaitteet on annettava asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tarkastettaviksi. Tarkastettu laite on sinetöitävä siten, ettei sitä voida sinettiä murtamatta tai poistamatta avata.

Kun vanki siirretään toiseen vankilaan, kuljetuksen yhteydessä voidaan ottaa siirrettäväksi sellaista vangin henkilökohtaista omaisuutta, jonka siirtämisestä hän itse pystyy huolehtimaan. Vangin tulee erityisesti huolehtia helposti särkyvien esineiden kuljettamisesta. Vangille on annettava mahdollisuus valita omaisuus, jonka kuljettamisesta hän huolehtii. Kuljetuksen aikana vangin haltuun voidaan antaa ainoastaan sellaista omaisuutta, jonka hallussapito on vankilassa sallittu.

Vangille on kerran viikossa järjestettävä mahdollisuus ostaa elintarvikkeita ja muuta henkilökohtaiseen käyttöön soveltuvaa tavaraa laitosmyymälästä tai muulla tavoin.

Jos vankilassa on laitosmyymälä, vangin on ensisijaisesti itse käytävä tekemässä ostoksensa. Jos vanki on turvaamistoimenpiteen tai muun vastaavan syyn vuoksi estynyt käymästä laitosmyymälässä taikka jos käynnistä aiheutuu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle, ostot toimitetaan hänelle tilauksen perusteella.

Jos vanki haluaa tilata vankilan välityksellä ulkopuolelta käyttöesineitä ja tarvikkeita, hänen on siirrettävä vankilan tilille tilauksen maksamisen edellyttämät varat ennen kuin vankila tekee tilauksen.

Jos vanki haluaa hankkia vankilan ulko-puolelta käyttöesineitä tai muita tarvikkeita, hänen on ennen niiden hankkimista varmistauduttava siitä, että esineet tai tarvikkeet voidaan antaa hänelle hallussa pidettäviksi tai ottaa vankilassa säilytettäviksi.

Palkka ja toimintaraha maksetaan työhön ja muuhun toimintaan käytettyjen tuntien mukaan. Toimintaan sijoitettaessa määritetään vangin toiminta-aika. Muulta 19 §:ssä tarkoitetulta säännönmukaiselta työ- ja toiminta-ajalta maksetaan käyttöraha.

Toimintaraha maksetaan vankeuslain 9 luvun 6 §:ssä tarkoitettujen perusteiden mukaan siten, että toimintaraha on ensimmäisessä luokassa 0,70 euroa tunnilta, toisessa luokassa 0,90 euroa tunnilta ja kolmannessa luokassa 1,20 euroa tunnilta.

Urakkatyöstä toimintaraha voidaan maksaa myös työsuoritukseen perustuen. Tällöin on ennen työn aloittamista sovittava työsuorituksen yksikköarvoista.

Toimintaraha maksetaan niiltä päiviltä, joina vanki osallistuu työhön ja muuhun toimintaan. Vangin toiminta-aika määritetään toimintaan sijoitettaessa.

Toimintaraha maksetaan myös, jos vanki on poissa toiminnasta määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen, poistumisluvan, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa läsnäolon tai muun vastaavan hyväksyttävän syyn vuoksi.

Toimintarahaa maksetaan ensimmäisessä luokassa 3,01 euroa päivältä, toisessa luokassa 4,62 euroa päivältä ja kolmannessa luokassa 7,35 euroa päivältä. Toimintarahan lisäksi maksettava provisio voi olla enintään 20 prosenttia toimintarahan määrästä.

Avolaitosten ammattityöstä maksettava käypä palkka on vähintään palkan ulosmittauksessa noudatettavan suojaosuuden suuruinen. Palkka on ensimmäisessä palkkaluokassa 3,70 euroa tunnilta, toisessa 4,10 euroa tunnilta, kolmannessa 4,50 euroa tunnilta, neljännessä 6,00 euroa tunnilta, viidennessä 6,70 euroa tunnilta ja kuudennessa palkkaluokassa 7,30 euroa tunnilta. Ammattityöhön perehdyttävän jakson ajalta voidaan maksaa toimintarahaa.

Kun vankityötä tehdään Rikosseuraamuslaitoksen valvonnassa muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun, palkka maksetaan vähintään neljännen palkkaluokan mukaisena.

Muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehdystä avolaitostyöstä maksetaan palkkaa niiltä työtunneilta, joina vanki osallistuu työhön. Vangin työaika määritetään työhön sijoitettaessa.

Palkkaa maksetaan myös, jos vanki on poissa työstä määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen, poistumisluvan, tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa läsnäolon tai muun vastaavan hyväksyttävän syyn vuoksi.

Palkka on ensimmäisessä palkkaluokassa 4,70 euroa tunnilta ja toisessa 5 euroa tunnilta. Työhön perehdyttävän jakson ajalta voidaan maksaa toimintarahaa.

Säännönmukaisena työ- ja toiminta-aikana vangille maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta silloin, kun hän ei osallistu toimintaan. Jos vanki ei omasta syystään osallistu toimintaan, käyttörahaa maksetaan vastaavasti 0,15 euroa tunnilta. Käyttörahaa maksetaan siitä päivästä alkaen, jona vanki on täytäntöönpanomääräyksen perusteella otettu vankilaan.

Vangille maksetaan käyttörahaa 1,60 euroa jokaiselta rangaistusajaksi luettavalta päivältä ennen vapauttamista.

Rangaistusta suorittamaan saapuneelle vangille voidaan maksaa käyttörahaa etukäteen 14 päivältä välttämättömien hankintojen suorittamista varten.

Työkyvyttömyysajalta maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta kolmen ensimmäisen päivän työ- tai toiminta-ajalta. Tämän jälkeen vangille maksetaan käyttörahana 70 prosenttia sen toimintarahaluokan toimintarahasta, jota vanki sai ennen työkyvyttömyyttä. Työtapaturmaan joutuneelle vangille maksetaan käyttörahana kuitenkin heti tapaturman jälkeen 70 prosenttia sen toimintarahaluokan toimintarahasta, jota hän sai ennen työtapaturmaa.

Palkkaa saaneelle vangille työkyvyttömyysajan käyttöraha maksetaan kolmannen toimintarahaluokan mukaisena. Työsuorituksen perusteella toimintarahaa saaneelle vangille työkyvyttömyysajan käyttörahana maksetaan enintään 70 prosenttia kolmannen toimintarahaluokan toimintarahasta.

Määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen ajalta maksetaan toimintarahaa sen toimintarahaluokan mukaan, jota vanki sai ennen vapauttamista.

Palkkaa saaneelle vangille maksetaan osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen ajalta toimintarahaa kolmannen toimintarahaluokan mukaisena. Työsuorituksen perusteella toimintarahaa saaneelle vangille maksetaan vapauttamisajalta toimintarahaa 70 prosenttia kolmannen toimintarahaluokan toimintarahasta.

Palkasta pidätettävä ruoka- ja ylläpitokorvaus on 1,60 euroa tehdyltä työtunnilta. Ylityötunneilta ei ruoka- ja ylläpitokorvausta peritä. Pidätykset suoritetaan ennen palkanmaksua suoraan vangin tilistä.

Tuottavaa omaa työtä tai muuta kuin työharjoitteluna tehtyä siviilityötä tekevältä peritään 9,90 euroa ruoka- ja ylläpitokorvausta kultakin vankilassaolopäivältä.

Vangilta, jolle ulkopuolinen viranomainen maksaa toimintaan osallistumisesta tukea, peritään ruoka- ja ylläpitokorvaus siten kuin 2 momentissa säädetään. Ruoka- ja ylläpitokorvausta ei kuitenkaan peritä siltä osin kuin vangin käyttöön opiskelusta tai muusta toiminnasta välttämättä aiheutuneiden kustannusten maksamisen jälkeen jäisi vähemmän kuin kolmannen toimintarahaluokan suuruinen määrä.

Jos vangeille maksetaan ruokarahaa omatoimisen ruokailun järjestämiseksi, sovelletaan, mitä 34 §:n 2 momentissa ja 36 §:n 1 momentissa säädetään.

Vangille annetaan omatoimisen ruokahuollon järjestämiseksi korvausta 1,50 euroa aamiaisesta, 2,50 euroa lounaasta, 2,50 euroa päivällisestä ja 1,10 euroa iltapalasta, jollei vankila hanki asuinosastolla valmistettavien aterioiden raaka-aineita. Vangin mukana olevaa pientä lasta varten annetaan lisäksi puolet vangille annettavasta summasta.

Jos laitoksen ulkopuoliseen toimintaan osallistuvalla vangilla ei ole mahdollisuutta osallistua kaikkeen laitoksen päivittäiseen ruokailuun, käyttämättä jääneen aterian korvausta ei peritä. Perimättä jätettävä aamiaisen korvaus on 1,25 euroa, lounaan ja päivällisen korvaus kummastakin 2,25 euroa ja iltapalan korvaus 0,65 euroa.

Vankilassa, jossa vangit vastaavat ruokahuollosta omatoimisesti, jätetään korvausta perimättä 6,40 euroa kutakin päivää kohti, jona vankila ei tarjoa laitosruokaa. Jos vanki saa tällaisessa laitoksessa toimintarahaa, hänelle annetaan 6,40 euroa päivässä asuinosastolla valmistettavien aterioiden raaka-aineiden hankintaan, jollei vankila hanki niitä. Vangin mukana olevaa pientä lasta varten annetaan lisäksi raaka-aineiden hankintaan puolet vangille annettavasta summasta.

Kirjeiden ja muiden postilähetysten tarkastamisella ei saa aiheuttaa vangille suurempaa haittaa kuin asianmukaisen tarkastuksen suorittamiseksi on välttämätöntä. Kirjeet ja muut postilähetykset on tarkastettava ja toimitettava eteenpäin niin pian kuin tarkastuksen viemä aika huomioon ottaen on mahdollista. Kirjeiden jakamisen ja postilaatikon tyhjentämisen ajankohdat on ilmoitettava vangeille. Vangeille on ilmoitettava vankilan postilokero-osoite.

Tarkastusta varten avattu kirje toimitetaan vangille uudelleen suljettuna.

Vangille saapuneen tai häneltä peräisin olevan suljetun kirjeen tai muun postilähetyksen avaamisesta on ilmoitettava vangille. Avaamisesta voidaan ilmoittaa vangille kirjeeseen tai lähetykseen tehdyllä merkinnällä. Jos suljetussa vankilassa tai terveydenhuoltoyksikön alaisessa yksikössä kaikki vangeille saapuneet kirjeet ja muut postilähetykset tarkastetaan avaamalla, menettelystä voidaan ilmoittamisen sijaan tiedottaa vangeille yleisesti.

Päätös avaamisesta on kirjattava. Suljetussa vankilassa tai terveydenhuoltoyksikön alaisessa yksikössä olevalle vangille saapuneen kirjeen tai muun postilähetyksen avaamista ei kuitenkaan tarvitse kirjata, jollei kyse ole vankeuslain 12 luvun 4 §:n 2 momentin mukaisen asiamiehen lähettämän kirjeen tai postilähetyksen avaamisesta. Avaamisen yhteydessä löydetyt esineet ja aineet on kirjattava.

Vangille saapuneen tai häneltä peräisin olevan suljetun kirjeen tai muun postilähetyksen avaamisesta on ilmoitettava vangille. Avaamisesta voidaan ilmoittaa vangille kirjeeseen tai lähetykseen tehdyllä merkinnällä. Jos suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä kaikki vangeille saapuneet kirjeet ja muut postilähetykset tarkastetaan avaamalla, menettelystä voidaan ilmoittamisen sijaan tiedottaa vangeille yleisesti.

Päätös avaamisesta on kirjattava. Suljetussa vankilassa tai Vankiterveydenhuollon yksikössä olevalle vangille saapuneen kirjeen tai muun postilähetyksen avaamista ei kuitenkaan tarvitse kirjata, jollei kyse ole vankeuslain 12 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun asiamiehen lähettämän kirjeen tai postilähetyksen avaamisesta. Avaamisen yhteydessä löydetyt esineet ja aineet on kirjattava.

Vankien saatavilla tulee olla luettelo, josta käyvät ilmi vankilan tai sen henkilökunnan toimintaa valvovat viranomaiset sekä ihmisoikeuksien toteutumista valvovat toimielimet, joille vangeilla on kansainvälisten sopimusten mukaan valitus- tai kanteluoikeus.

Puheluista, joita kuunnellaan ja tallennetaan, kirjataan vangin nimi, puhelinnumero, johon vanki on soittanut taikka josta vangille on soitettu, kuuntelua ja tallentamista koskevan päätöksen tekijä sekä päätöksen peruste.

Matkapuhelimen käyttöä koskevat lupaehdot voivat sisältää matkapuhelimen käyttöaikaa ja -paikkaa, matkapuhelimen säilyttämistä, lokitiedostojen tarkastamista ja valvontaa, tekstiviestien lähettämistä ja muita vastaavia ehtoja.

Luvasta on ilmettävä, miten matkapuhelimen käyttöä valvotaan.

Vangin on annettava selvitys sähköpostin käytön perusteena olevasta tärkeästä syystä. Lupa voidaan myöntää yksittäisen tai useamman viestin lähettämiseen tai vastaanottamiseen taikka koskemaan viestintää yhden tai useamman henkilön kanssa. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana.

Luvasta on ilmettävä, miten sähköpostin käyttöä valvotaan.

Vangin on annettava selvitys internetin käytön perusteena olevasta tärkeästä syystä. Lupa voidaan myöntää yksittäistä tai useampaa tärkeää syytä varten. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana.

Luvasta on ilmettävä, miten internetin käyttöä valvotaan.

Tapaamisessa vangin ja tapaajan välissä rakenteellisena esteenä voi olla pleksilasi, pöytä tai muu vastaava kaluste tai rakenne. Rakenteellisen esteen korkeus ja rakenne mitoitetaan vankilan tai sen osaston järjestyksen ja turvallisuuden edellyttämällä tavalla.

Erillään muista vangeista järjestetyssä tapaamisessa rakenteellisen esteen tulee olla sellainen, että vangin ja tapaajan välinen tavaroiden luovuttaminen ja koskettaminen ei ole mahdollista.

Lapsen tapaaminen järjestetään tilassa, jossa vangin ja lapsen välissä ei ole rakenteellisia esteitä. Tapaamisessa vangin ja lapsen välinen koskettaminen on sallittua. Tapaamisen valvonnassa on otettava huomioon lapsen etu.

Tapaamiskieltoa koskevassa päätöksessä on mainittava tapaamiskieltoon asetettavan tapaajan nimi, kiellon peruste ja kesto, kiellon kohteena oleva vanki tai vangit, kiellossa tarkoitettu vankila tai vankilat sekä päätöksen tekijä.

Jos kielto koskee useampaa kuin yhtä vankilaa, kyseisten vankiloiden johtajille on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus antaa lausuntonsa ennen tapaamiskiellon antamista.

Jos poistumislupaa haetaan tärkeästä tai erittäin tärkeästä syystä, vangin on annettava riittävä selvitys hakemuksensa tueksi. Vangin on jätettävä hakemuksensa käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen haettavaa poistumisajankohtaa.

Poistumislupahakemukset on käsiteltävä viivytyksettä. Jos poistumisluvasta päättäminen on Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätösvallassa, hakemus on vankilan lausunnon kanssa viipymättä toimitettava keskushallintoyksikköön.

Vangin on jätettävä poistumislupaa koskeva hakemuksensa käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen haettavaa poistumisajankohtaa.

Jos Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää poistumisluvan myöntämisestä, hakemus on vankilan lausunnon kanssa viipymättä toimitettava keskushallintoyksikköön.

Poistumislupaa koskevaan päätökseen merkitään:

Poistumisluvan ehdoissa on määrättävä:

Poistumisluvan matka-aikaa laskettaessa otetaan huomioon poistumisluvan tarkoitus, käytettävät kulkuvälineet ja muut matkan kestoon vaikuttavat seikat.

Matka-ajaksi lasketaan menomatkan kesto poistumisluvan ensimmäiselle oleskelupaikkakunnalle ja paluumatkan kesto poistumisluvan viimeiseltä oleskelupaikkakunnalta vankilaan.

Sen lisäksi, mitä vankeuslain 14 luvun 10 §:ssä säädetään, vangin poistumislupamatkan kustannukset maksetaan valtion varoista, jos lupa on myönnetty toiseen vankilaan matkustamista tai oikeudenkäyntiin osallistumista varten. Perusteltuna syynä poistumislupamatkan kustannusten maksamiseen valtion varoista voidaan pitää myös sitä, että poistumislupa on perusteltu rangaistusajan suunnitelman toteuttamiseksi.

Kustannukset maksetaan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Saattajan kustannukset maksetaan vain, jos saattajana on Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.

Epäillystä järjestysrikkomuksesta on tehtävä ilmoitus turvallisuudesta vastaavalle virkamiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi tiedot ilmoituksen tekijästä, vankilasta, tapahtuma-ajasta ja -paikasta, syylliseksi epäillystä vangista ja tapahtumaan liittyvistä muista henkilöistä sekä selostus tapahtuneesta ja tapahtuman johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

Järjestysrikkomuksen selvittämisestä pidettävään pöytäkirjaan merkitään vangin ja muun kuultavan henkilön henkilötiedot, tapahtuman yksilöintitiedot sekä mistä järjestysrikkomuksesta vankia epäillään, kuulemispaikka ja -aika, kuulemisen toimittaja ja läsnä ollut todistaja sekä syylliseksi epäillyn vangin ja muun kuultavan kertomus ja muu esitetty näyttö. Järjestysrikkomuksesta tehty ilmoitus liitetään pöytäkirjaan. Kuulemisen toimittajan ja läsnä olleen todistajan on allekirjoitettava pöytäkirja. Kuultava allekirjoittaa kuulemisestaan laaditun pöytäkirjan.

Epäillystä järjestysrikkomuksesta on kirjattava ilmoitus. Ilmoitukseen on kirjattava:

Järjestysrikkomuksen selvittämisestä on kirjattava:

Jos vanki on määrätty pidettäväksi erillään järjestysrikkomuksen selvittämisen ajan, erillään pitämisen täytäntöönpanosta on kirjattava:

Kurinpitoasian käsittelystä pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä:

Jos kurinpitorangaistusta ei määrätä, pöytäkirjaan merkitään 1 momentin 1–7 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jos asia siirretään kurinpitorangaistuksen määräämisen sijasta poliisin tutkittavaksi, tästä on tehtävä pöytäkirjaan merkintä.

Kurinpitoasian suullisesta käsittelystä on kirjattava:

Jos asia siirretään kurinpitorangaistuksen määräämisen sijasta poliisin tutkittavaksi, se on kirjattava.

Jos kurinpitorangaistuksena on oikeuksien menetys tai yksinäisyysrangaistus, kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanosta on kirjattava:

Vangin henkilöntarkastusta koskevaan pöytäkirjaan on merkittävä:

Vangin henkilöntarkastuksesta on kirjattava:

Erityistarkastuksen suorittamista koskevaan päätökseen on merkittävä tarkastettava vankila, osasto tai muu tila, tarkastuksen aika, tarkastuksen vastuuhenkilö, erityistarkastuksen peruste sekä päätöksen tekijä.

Erityistarkastuksessa tehdyistä tilan tarkastuksesta ja henkilöntarkastuksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään tarkastukseen osallistuneet virkamiehet, tarkastettujen vankien henkilötiedot, mahdollisesti löydetyt luvattomat esineet ja aineet sekä niiden löytöpaikka. Pöytäkirjaan merkitään lisäksi ajankohta, jolloin erityistarkastuksen peruste on ilmoitettu vangille tai vangeille.

Erityistarkastuksesta on kirjattava:

Erityistarkastuksessa tehdyistä tilan tarkastuksista ja henkilöntarkastuksista on lisäksi kirjattava 53 §:ssä tarkoitetut tiedot.

Henkilönkatsastuksen määräämistä koskevaan päätökseen on merkittävä vangin nimi, henkilönkatsastuksen peruste, henkilönkatsastuksen suorittamispaikka, päätöksen tekijä sekä ajankohta, jolloin henkilönkatsastuksen peruste on ilmoitettu vangille.

Henkilönkatsastuksessa löytyneet aineet ja esineet on kirjattava.

Henkilönkatsastuksesta on kirjattava:

Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumista koskevaan pöytäkirjaan on merkittävä:

Miehittämättömän kulkuneuvon kulkuun puuttumisesta on kirjattava:

Vangin päihteettömyyden valvonnasta on kirjattava:

Tapaajan henkilöntarkastusta koskevaan pöytäkirjaan on merkittävä:

Tapaajan henkilöntarkastuksesta on kirjattava:

Esineiden ja aineiden pois ottamisesta tapaajalta on kirjattava:

Henkilön poistamista vankilan alueelta koskevaan päätökseen on merkittävä vankilan alueelta poistetun henkilön henkilötiedot, poistamisen peruste, poistamisen suorittaneet virkamiehet, toimenpiteen aika ja paikka sekä ajankohta, jolloin poistettavalle on ilmoitettu poistamisen peruste.

Henkilön poistamisesta vankilan alueelta on kirjattava:

Henkilön kiinniottamista koskevaan päätökseen on merkittävä kiinniotetun henkilötiedot, toimenpiteen aika ja paikka, kiinniottamisen peruste, kiinni ottamisen suorittaneet virkamiehet sekä ajankohta, jona peruste on ilmoitettu kiinniotetulle. Päätökseen on lisäksi merkittävä, milloin kiinniottamisesta on ilmoitettu poliisille.

Säilössäpitoa koskevaan päätökseen merkitään säilössäpidettävän henkilötiedot, säilössäpidon aika ja paikka sekä ajankohta, jona päätös säilössäpidosta on ilmoitettu säilössäpidettävälle. Päätökseen merkitään lisäksi poliisin antamat ohjeet.

Säilössäpidon alkamisaika lasketaan kiinniottamisesta.

Henkilön kiinniottamisesta on kirjattava:

Säilössäpidosta on lisäksi kirjattava:

Säilössäpidon alkamisaika lasketaan kiinniottamisesta.

Voimankäyttö- ja sitomisvälineenä käytetään Rikosseuraamuslaitoksen tähän tarkoitukseen varaamia välineitä. Voimankäyttövälineinä käytetään suojakilpeä, patukkaa tai teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta, etälamautinta ja pistoolia.

Sitomiseen tarkoitettuina välineinä käytetään käsirautoja, henkilön sitomiseen tarkoitettua muovista sidettä ja hallintavyötä.

Rikosseuraamuslaitos päättää virkamiesten käytössä olevien voimakäyttö- ja sitomisvälineiden tyypistä, määrästä ja aseissa käytettävistä patruunoista.

Ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut Rikosseuraamuslaitoksen virkamies virantoimituksessa ja aseenkäytön koulutuksessa.

Ampuma-asetta voidaan kantaa kuljetettaessa vankia vankilan ulkopuolella, suljetun vankilan sellirakennusten ulkopuolisessa valvonnassa ja vankilan johtajan erikseen määräämissä virkatehtävissä. Vankien kanssa lähityötä tekevä virkamies ei kuitenkaan saa kantaa ampuma-asetta, ellei tilanteen vaarallisuus sitä yksittäisessä tapauksessa vaadi.

Ampuma-asetta on kannettava lataamattomana turvakotelossa tai muussa aseen kantamiseen tarkoitetussa varusteessa asun alla siten, ettei ase ole näkyvissä, jolleivät tehtävän luonne tai tilanteen vaarallisuus tai olosuhteet poikkeuksellisesti muuta edellytä.

Erityistä huolta on pidettävä siitä, ettei ampuma-ase joudu muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilön haltuun.

Ampuma-aseet ja patruunat on säilytettävä lukitussa paikassa ja niistä tulee pitää vankilakohtaista luetteloa. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen on valvottava ampuma-aseiden säilyttämistä ja käyttöön antamista.

Vangin sitomisen peruste ja kesto on kirjattava. Jos sitominen tapahtuu vankeuslain 18 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, kirjataan myös ajankohta, jona lääkäriä on kuultu.

Vangin sitomisesta on kirjattava:

Voimankäyttövälineen käytöstä on kirjattava:

Tarkkailun aikana vangin oikeuksia voidaan rajoittaa, jos se on välttämätöntä tarkkailun tarkoituksen toteutumiseksi. Vangin oikeuksien rajoituksissa on otettava huomioon tarkkailuun sijoittamisen peruste. Ennen tarkkailuun sijoittamista vangille on tehtävä henkilöntarkastus ja hänen vaatteensa on vaihdettava. Tarkkailun aikana vangin on käytettävä vankilan antamaa vaatetusta.

Tarkkailuun sijoitetulle vangille voidaan antaa haltuun kohtuullinen määrä sellaisia esineitä ja aineita, joiden haltuun antaminen ei vaaranna hänen turvallisuuttaan tai tarkkailun tarkoitusta. Vangille tulee järjestää mahdollisuus tupakointiin, jollei siitä tarkkailun peruste huomioon ottaen aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vangin tai muun henkilön turvallisuudelle.

Vangin ulkoilu ja peseytyminen tapahtuvat erillään muista vangeista. Tapaaminen voidaan järjestää vankeuslain 13 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla erillään muista vangeista.

Tarkkailuun käytettävän huoneen tai sellin ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen on oltava riittävät. Vangin haltuun on annettava vuodevaatteet, jollei niiden antaminen vaaranna hänen turvallisuuttaan.

Tarkkailuun sijoittamisesta on kirjattava:

Jos tarkkailua jatketaan, päätös jatkamisesta ja sen perusteet on kirjattava.

Tarkkailuun sijoittamisesta on kirjattava:

Jos tarkkailua jatketaan yli seitsemän vuorokautta, jatkamisen peruste on kirjattava.

Eristämistarkkailussa vankia on tarkkailtava ja valvottava siten, ettei hän voi kätkeä tai hävittää luvattomia esineitä tai aineita. Vangin oikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan, jos se on välttämätöntä eristämistarkkailun tarkoituksen toteutumiseksi. Oikeuksien rajoituksia arvioitaessa on otettava huomioon, käytetäänkö valvonnassa erityistä tarkkailuvaatetusta, jolla estetään vankia saamasta haltuunsa hänen kehonsa sisällä kuljettamia kiellettyjä aineita tai esineitä.

Ennen eristämistarkkailuun sijoittamista vangille on tehtävä henkilöntarkastus ja hänen vaatetuksensa on vaihdettava. Jollei vangilta edellytetä erityisen tarkkailuvaatetuksen käyttöä, hänen on eristämistarkkailun aikana käytettävä muuta vankilan antamaa vaatetusta.

Eristämistarkkailuun sijoitetulle vangille voidaan antaa haltuun kohtuullinen määrä sellaisia esineitä ja aineita, joiden haltuun antaminen ei vaaranna eristämistarkkailun tarkoitusta. Vangille voidaan antaa haltuun kirjallisuutta, lehtiä, kirjoitustarvikkeita ja elintarvikkeita. Vangille tulee järjestää mahdollisuus tupakointiin. Vangille voidaan antaa myös mahdollisuus radio- ja televisio-ohjelmien seurantaan.

Vangin ulkoilu ja peseytyminen tapahtuvat erillään muista vangeista. Tapaaminen voidaan järjestää vankeuslain 13 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla erillään muista vangeista.

Eristämistarkkailuun käytettävän huoneen tai sellin ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen on oltava riittävät. Vangille tulee antaa haltuun vuodevaatteet.

Tarkkailuvaatetuksen tulee olla kooltaan vangille sopiva. Vaatetus on vaihdettava neljän päivän välein ja aina silloin, kun se on likaantunut. Vangille on annettava tilaisuus peseytymiseen päivittäin ja aina, kun vaatetus on likaantunut.

Eristämistarkkailusta on kirjattava:

Jos eristämistarkkailua jatketaan yli kuusi vuorokautta, päätös ja sen perusteet sekä henkilönkatsastuksessa ilmenneet seikat on kirjattava.

Eristämistarkkailusta on kirjattava:

Jos eristämistarkkailua jatketaan yli kuusi vuorokautta, jatkamisen peruste sekä henkilönkatsastuksessa ilmenneet seikat on kirjattava.

Erillään pidettävän vangin ulkoilu ja peseytyminen tapahtuu erillään muista vangeista. Tapaaminen voidaan järjestää vankeuslain 13 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla erillään muista vangeista.

Erillään pitämistä koskevaan päätökseen on merkittävä:

Jos erillään pitämistä jatketaan, päätöksessä tulee mainita 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Erillään pitämisestä on kirjattava:

Jos erillään pitämistä jatketaan, jatkamisen peruste on kirjattava.

Päätökseen, johon vanki, tuomittu tai vangin tapaaja saa hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimusosoituksessa on mainittava:

Oikaisuvaatimusosoitus annetaan Rikosseuraamuslaitoksen vahvistamalla lomakkeella. Päätöksen ja oikaisuvaatimuksen tiedoksiannossa noudatetaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä:

Jos aluejohtaja oikaisuvaatimuksen tai hallinto-oikeus valituksen perusteella päättää, että vankeuslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanon lykkäystä koskeva muutoksenhaku keskeyttää täytäntöönpanon, aluejohtajan tai hallinto-oikeuden on viipymättä ilmoitettava asiasta rikosseuraamusalueen arviointikeskukselle.

Ennen oikaisuvaatimuksen ratkaisemista päätöksen tehneelle virkamiehelle on annettava tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Jos oikaisua vaaditaan rangaistusaikaa koskevaan päätökseen, lausuntoa ei ole tarpeen pyytää, ellei lausunto asian tulkinnanvaraisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi ole tarpeen.

Oikaisua koskevan päätöksen tiedoksiannossa noudatetaan, mitä hallintolaissa säädetään.

Hyvissä ajoin ennen vangin mahdollista valvottua koevapautta, ehdonalaiseen vapauteen päästämistä tai koko rangaistusta suorittavan päästämistä valvottuun koevapauteen on yhteistyössä vangin kanssa valmisteltava rangaistusajan suunnitelman osana vapauttamis-suunnitelmaa.

Vapauttamissuunnitelmaa valmisteltaessa on selvitettävä niitä tekijöitä, jotka tukevat vapautuvan vangin sijoittumista yhteiskuntaan. Erityisesti on arvioitava vapautuvan vangin asumiseen, toimeentuloon, työhön tai koulutusjärjestelyihin, sosiaalisiin suhteisiin, työkykyyn, terveydenhuoltoon sekä päihdekuntoutukseen ja muuhun psykososiaaliseen kuntoutukseen liittyviä tarpeita.

Yhteistyössä kunnan sekä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa on vangin suostumuksella huolehdittava siitä, että vapauttamissuunnitelma tukee kunnassa mahdollisesti valmisteltavaa hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Jos vapautuva vanki määrätään valvontaan, vapauttamissuunnitelma liitetään ehdonalaisen vapauden valvontasuunnitelmaan.

Vanki on vapautettava vankilassaoloajan viimeisenä päivänä kello 7:n ja 17:n välisenä aikana, jollei tästä liikenneyhteyksien tai muiden vastaavien seikkojen vuoksi ole perusteltua aihetta yksittäistapauksessa poiketa.

Vankilassaoloaikaan luetaan vangin rangaistusaika vapautumiseen saakka vapautumispäivä mukaan lukien. Vankilassaoloajaksi luetaan tuomioistuimen rikoslain (39/1889) 6 luvun 13 §:n nojalla rangaistuksesta tekemä vähennys. Elinkautista rangaistusta suorittavan vankilassaoloajasta sovelletaan, mitä rikoslain 2 c luvun 10 a §:ssä säädetään.

Ehdonalaiseen vapauteen päästetylle on annettava vapauttamisasiakirja, johon merkitään vangin henkilötiedot, täytäntöönpanotiedot, jäännösrangaistuksen pituus, koeajan viimeinen päivä sekä vapauttamispäivää ja valvontaa koskevat tiedot.

Rangaistuksensa kokonaan suorittaneelle vangille on annettava todistus vankilassa suoritetusta vankeusrangaistuksesta.

Jos tuomittu maksaa sakkonsa, hänelle on annettava maksutodistus. Sakon suorittamisesta muuntorangaistuksena on annettava todistus. Arestirangaistuksen suorittamisesta on annettava todistus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan vankeudesta annettu valtioneuvoston asetus (509/2006).