Finlex →17/2017 — Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä

Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 655/2014, jäljempänä asetus, täydentävät säännökset.

Asetuksessa tarkoitettu turvaamismääräystä koskeva hakemus tutkitaan Suomessa Helsingin käräjäoikeudessa.

Velkojalta vaadittavasta vakuudesta päättää tuomioistuin asetuksen 12 artiklan mukaisesti. Tuomioistuimen päätökseen velvollisuudesta asettaa vakuus ei saa erikseen hakea muutosta.

Tuomioistuimen on ilmoitettava ulosottomiehelle vakuuden määrä. Velkojan on asetettava vakuus ulosottomiehelle tuomioistuimen päätöksessä ilmoitetussa määräajassa ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 45 §:n mukaisesti.

Ulosottomiehen on ilmoitettava tuomioistuimelle, kun velkoja on asettanut vakuuden. Ulosottomiehen on ilmoituksen tehdessään otettava kantaa vakuuden hyväksyttävyyteen ja riittävyyteen.

Tuomioistuin ratkaisee turvaamismääräystä koskevan hakemuksen saatuaan ulosottomieheltä tarvittavat tiedot. Jos tuomioistuin katsoo, että se ei velkojan asettaman vakuuden perusteella voi antaa haettua turvaamismääräystä, tuomioistuimen on ennen asian ratkaisemista annettava velkojalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Toimivaltainen viranomainen asetuksen 14 artiklassa tarkoitettujen tilitietojen hankkimiseen on Suomessa ulosottomies.

Pyyntö tilitietojen hankkimisesta toimitetaan Suomessa ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, jonka on toimitettava pyyntö edelleen ulosottomiehelle. Ulosottomiehellä on pyynnön perusteella oikeus saada tilitiedot siten kuin ulosottokaaren 3 luvun 64–68 §:ssä säädetään.

Jos tuomioistuin hylkää hakemuksen kokonaisuudessaan, sen on tehtävä päätös velkojan asettaman vakuuden palauttamisesta ja toimitettava päätös ulosottomiehelle, jonka on huolehdittava vakuuden palauttamisesta päätöksen mukaisesti.

Jos hakemus hylätään kokonaisuudessaan tilitietojen puuttumisen perusteella asetuksen 14 artiklan 7 kohdan nojalla, päätös vakuuden palauttamisesta on tehtävä viipymättä. Jos hakemus hylätään kokonaisuudessaan muulla perusteella, päätös vakuuden palauttamisesta on tehtävä hakemuksen hylkäämistä koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Muussa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuomioistuimen on velkojan vaatimuksesta määrättävä velkojan asettama vakuus palautettavaksi, kun se oikeus tai vaatimus, jonka turvaamiseksi vakuus on annettu, on toteutettu taikka tuomiolla hylätty tai muuten lakannut. Tuomioistuimen on toimitettava päätös ulosottomiehelle, jonka on huolehdittava vakuuden palauttamisesta päätöksen mukaisesti.

Suomessa annetun turvaamismääräyksen täytäntöönpanossa tarvittavien asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamisesta vastaa Helsingin käräjäoikeus.

Asetuksen 3 luvussa tarkoitettu toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen on Suomessa ulosottomies.

Kun pankkitili sijaitsee Suomessa, asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat toimitetaan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, jonka on toimitettava asiakirjat edelleen ulosottomiehelle. Ulosottomiehen on asiakirjat vastaanotettuaan annettava asetuksen 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräys turvaamismääräyksen toteuttamisesta ja toimitettava se pankille.

Pankin on viipymättä ilmoitettava määräyksen antaneelle ulosottomiehelle, onko velallisen tiliä tai tilejä turvattu, ja jos on, missä määrin, sekä minä päivänä määräys on toteutettu. Ulosottomiehen on pankin ilmoituksen vastaanotettuaan annettava asetuksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu  ilmoitus varojen turvaamisesta ja toimitettava se turvaamismääräyksen antaneelle tuomioistuimelle ja velkojalle 25 artiklan mukaisesti.

Velkojan on toimitettava asetuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö liiallisesti turvatun määrän vapauttamisesta Suomessa 25 artiklassa tarkoitetun varojen turvaamista koskevan ilmoituksen antaneelle ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, jonka on toimitettava pyyntö edelleen ulosottomiehelle.

Helsingin käräjäoikeus vastaa Suomessa annetun turvaamismääräyksen tiedoksiantamisen vireille saattamisesta asetuksen 28 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti.

Toisessa jäsenvaltiossa annettu turvaamismääräys annetaan tiedoksi velalliselle, jonka kotipaikka on Suomessa, siten kuin asetuksen 28 artiklassa ja tässä pykälässä säädetään.

Jos jokin turvaamisen kohteena olevista pankkitileistä sijaitsee Suomessa, tiedoksi annettavat asiakirjat toimitetaan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, jonka on toimitettava asiakirjat edelleen ulosottomiehelle. Ulosottomiehen on annettava asiakirjat tiedoksi velalliselle asetuksen 28 artiklan 3 kohdan sekä 11 §:n 2 momentin mukaisesti.

Jos mikään turvaamisen kohteena olevista pankkitileistä ei sijaitse Suomessa, tiedoksi annettavat asiakirjat toimitetaan Helsingin käräjäoikeudelle. Helsingin käräjäoikeuden on annettava asiakirjat tiedoksi velalliselle asetuksen 28 artiklan 3 kohdan sekä 11 §:n 1 momentin mukaisesti.

Helsingin käräjäoikeus toimittaa tiedoksiannon todisteellisesti oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä säädettyä tiedoksiantotapaa noudattaen.

Ulosottomies toimittaa tiedoksiannon todisteellisesti ulosottokaaren 3 luvun 41 §:ssä säädettyä tiedoksiantotapaa noudattaen.

Asetuksen 33 artiklassa tarkoitettua oikeussuojakeinoa koskeva hakemus tutkitaan Suomessa Helsingin käräjäoikeudessa.

Toimivaltainen viranomainen asetuksen 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeussuojakeinoa koskevassa asiassa on ulosottomies.

Asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeussuojakeinoa koskeva hakemus tutkitaan Suomessa Helsingin käräjäoikeudessa.

Ulosottomies on toimivaltainen viranomainen asetuksen 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua oikeussuojakeinoa koskevassa asiassa siltä osin kuin pyyntö koskee turvaamismääräyksen täytäntöönpanon lopettamista tai rajoittamista sekä 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua oikeussuojakeinoa koskevassa asiassa.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettua oikeussuojakeinoa koskeva hakemus voidaan toimittaa myös Valtakunnanvoudinvirastolle, jonka on toimitettava hakemus edelleen ulosottomiehelle.

Asetuksen mukaisessa menettelyssä annettuun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta hovioikeudelta tyytymättömyyttä ilmoittamatta siten kuin asetuksen 21 ja 37 artiklassa säädetään. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään, jollei asetuksessa toisin säädetä.

Asetuksen mukaisessa menettelyssä tehtyyn ulosottomiehen päätökseen haetaan muutosta käräjäoikeudelta siten kuin asetuksen 37 artiklassa säädetään. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä ulosottokaaren 11 luvussa säädetään, jollei asetuksessa toisin säädetä.

Velallisen oikeuteen asettaa vakuus asetuksen 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla sovelletaan 3 §:ssä tarkoitettua menettelyä.

Tuomioistuimen on velallisen vaatimuksesta määrättävä velallisen asetuksen 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla asettama vakuus palautettavaksi, kun se oikeus tai vaatimus, jonka turvaamiseksi vakuus on annettu, on toteutettu taikka tuomiolla hylätty tai muuten lakannut. Tuomioistuimen on toimitettava päätös ulosottomiehelle, jonka on huolehdittava vakuuden palauttamisesta päätöksen mukaisesti.

Ulosottomies on toimivaltainen viranomainen asetuksen 38 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa vakuuden asettamista koskevassa asiassa.

Turvaamismääräystä koskevan hakemuksen käsittelystä tuomioistuimessa peritään samansuuruinen maksu kuin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimiasian käsittelystä. Maksusta säädetään tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015).

Tuomioistuimelle, Valtakunnanvoudinvirastolle tai ulosottomiehelle asetuksen 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti osoitettaviin asiakirjoihin on liitettävä käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Asetuksen mukaisessa menettelyssä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään turvaamistoimista ja mitä ulosottokaaressa säädetään turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanosta, jollei asetuksessa tai tässä laissa toisin säädetä.

Tämä laki tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta 2017.