Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 175/2018 | 2018-03-19 | muutt. 3 ja 4 §:ää | 2 |
| 616/2023 | 2023-04-06 | muutt. 1, 3 ja 4 §:ää sekä 5–10 § | 52 |
| 967/2025 | 2026-01-01 | muutt. 1 § | 10 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään nuorisolain (1285/2016) nojalla:
1 §
Nuorisotyön ja -politiikan alueellisesti hoidettavat valtionhallinnon tehtävätLupa- ja valvontaviraston tehtävänä on:
valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan alueellinen toimeenpano ja kehittäminen;
valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan alueellinen toimeenpano ja kehittäminen;
valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten käytön valvonta ja vaikutusten arviointi;
valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten vaikutusten arviointi;
valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten käytön valvonta ja vaikutusten arviointi;
informaatio-ohjauksen antaminen toimialalle;
informaatio-ohjauksen antaminen toimialalle;
nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien tietojen kokoaminen;
nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien tietojen kokoaminen;
nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyden, laadukkuuden ja saavutettavuuden arviointi;
nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyden, laadukkuuden ja saavutettavuuden arviointi;
kansainvälinen yhteistyö;
kansainvälinen yhteistyö;
muut opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamat tehtävät.
muut opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamat tehtävät.
Aluehallintoviraston tehtävänä on:
valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan alueellinen toimeenpano ja kehittäminen;
valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten vaikutusten arviointi;
informaatio-ohjauksen antaminen toimialalle;
nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien tietojen kokoaminen;
nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyden, laadukkuuden ja saavutettavuuden arviointi;
kansainvälinen yhteistyö;
muut opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamat tehtävät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa valtiohallinnon alueellisen nuorisotoimen toimialaohjauksesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa aluehallinnon nuorisotoimen toimialaohjauksesta.
1 §
Nuorisotyön ja -politiikan aluehallinnon tehtävätAluehallintoviraston tehtävänä on:
valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan alueellinen toimeenpano ja kehittäminen;
valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten vaikutusten arviointi;
informaatio-ohjauksen antaminen toimialalle;
nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien tietojen kokoaminen;
nuorille suunnattujen palvelujen riittävyyden, laadukkuuden ja saavutettavuuden arviointi;
kansainvälinen yhteistyö;
muut opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamat tehtävät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa aluehallinnon nuorisotoimen toimialaohjauksesta.
2 §
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaValtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma:
sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain (1285/2016) 2 §:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella;
sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain (1285/2016) 2 §:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella;
sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien painopisteet nuorisolain 19 §:n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja
sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien painopisteet nuorisolain 19 §:n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja
asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle.
asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle.
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma:
sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain (1285/2016) 2 §:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella;
sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien painopisteet nuorisolain 19 §:n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja
asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle.
Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon:
Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset;
Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset;
Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja
Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja
nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret.
nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret.
Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon:
Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset;
Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja
nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret.
2 §
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaValtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma:
sovittaa yhteen nuorten kasvu- ja elinolojen kannalta keskeisten ministeriöiden määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimialallaan edistävät nuorisolain (1285/2016) 2 §:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista ohjelmakaudella;
sisältää nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset, mukaan lukien painopisteet nuorisolain 19 §:n mukaisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle; ja
asettaa kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle.
Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon:
Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja muut nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset;
Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston nuorisopoliittiset tavoitteet; ja
nuorten moninaisuus ja eri vähemmistöihin kuuluvat nuoret.
3 §
Valtion nuorisoneuvostoArvioidessaan valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia valtion nuorisoneuvoston tulee ottaa huomioon valtion talousarviossa nuorten kasvu- ja elinoloihin kohdistetut määrärahat. Neuvosto laatii kerran hallituskaudessa valtioneuvostolle arvioinnin valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toteutumisesta ja tekee esityksiä ohjelman mahdollisista muutostarpeista.
Neuvostossa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja näiden lisäksi enintään 16 jäsentä. Valtioneuvosto asettaa neuvoston kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Neuvostossa on edustettuna nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotoiminnan asiantuntemus. Lisäksi neuvostossa on eduskuntaan valittujen poliittisten puolueiden edustus.
Neuvostossa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja näiden lisäksi enintään 15 jäsentä. Valtioneuvosto kutsuu neuvoston jäsenet kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Neuvostossa on edustettuna nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotoiminnan asiantuntemus. Lisäksi neuvostossa on eduskuntaan valittujen poliittisten puolueiden edustus.
Neuvosto asetetaan eduskunnan vaalikausia vastaavasti kuuden kuukauden kuluessa vaalikauden alusta ja sen toimikausi jatkuu, kunnes seuraava neuvosto on asetettu. Neuvoston jäsenen pyytäessä eroa kesken toimikauden opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Neuvosto päättää itsenäisesti mahdollisten jaostojen asettamisesta sekä niiden kokoonpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämillä edustajilla ja pysyvillä asiantuntijoilla on neuvoston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvostolla voi olla myös muuta henkilöstöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää pääsihteerin ja muun henkilöstön. Pääsihteeri ja muu henkilöstö ovat palvelussuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvostolla voi olla muuta henkilökuntaa. Neuvoston toimistotehtävät hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriö nimeää henkilöstön neuvoston toimikaudeksi.
Neuvoston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille maksettavista kokouspalkkioista ja korvauksista päättää ministeriö.
3 §
Valtion nuorisoneuvostoArvioidessaan valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia valtion nuorisoneuvoston tulee ottaa huomioon valtion talousarviossa nuorten kasvu- ja elinoloihin kohdistetut määrärahat. Neuvosto laatii kerran hallituskaudessa valtioneuvostolle arvioinnin valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toteutumisesta ja tekee esityksiä ohjelman mahdollisista muutostarpeista.
Neuvostossa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja näiden lisäksi enintään 15 jäsentä. Valtioneuvosto kutsuu neuvoston jäsenet kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Neuvostossa on edustettuna nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotoiminnan asiantuntemus. Lisäksi neuvostossa on eduskuntaan valittujen poliittisten puolueiden edustus.
Neuvosto asetetaan eduskunnan vaalikausia vastaavasti kuuden kuukauden kuluessa vaalikauden alusta ja sen toimikausi jatkuu, kunnes seuraava neuvosto on asetettu. Neuvoston jäsenen pyytäessä eroa kesken toimikauden opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Neuvosto päättää itsenäisesti mahdollisten jaostojen asettamisesta sekä niiden kokoonpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämillä edustajilla ja pysyvillä asiantuntijoilla on neuvoston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvostolla voi olla muuta henkilökuntaa. Neuvoston toimistotehtävät hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriö nimeää henkilöstön neuvoston toimikaudeksi.
Neuvoston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille maksettavista kokouspalkkioista ja korvauksista päättää ministeriö.
4 §
Arviointi- ja avustustoimikuntaToteuttaessaan tehtäviään valtionavustusasioissa arviointi- ja avustustoimikunta esittää perustellun näkemyksensä nuorisolaissa säädettyjen edellytysten toteutumisesta.
Arviointi- ja avustustoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja näiden lisäksi enintään kahdeksan jäsentä. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Toimikunnassa on edustettuna perehtyneisyys valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan, nuorisotyöhön ja -politiikkaan sekä nuorisotoimintaan.
Arviointi- ja avustustoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja näiden lisäksi enintään seitsemän jäsentä. Valtioneuvosto kutsuu toimikunnan jäsenet kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Toimikunnassa on edustettuna perehtyneisyys valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan, nuorisotyöhön ja -politiikkaan sekä nuorisotoimintaan.
Toimikunta asetetaan eduskunnan vaalikausia vastaavasti kuuden kuukauden kuluessa vaalikauden alusta ja sen toimikausi jatkuu, kunnes seuraava toimikunta on asetettu. Toimikunnan jäsenen pyytäessä eroa kesken toimikauden opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Toimikunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämillä edustajilla ja pysyvillä asiantuntijoilla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Toimikunnalla on pääsihteeri, jonka lisäksi toimikunnalla voi olla myös muuta henkilöstöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää pääsihteerin ja muun henkilöstön. Pääsihteeri ja muu henkilöstö ovat palvelussuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Toimikunnalla on pääsihteeri, jonka lisäksi toimikunnalla voi olla muuta henkilökuntaa. Toimikunnan toimistotehtävät hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriö nimeää henkilöstön toimikunnan toimikaudeksi.
Toimikunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille maksettavista kokouspalkkioista ja korvauksista päättää ministeriö.
4 §
Arviointi- ja avustustoimikuntaToteuttaessaan tehtäviään valtionavustusasioissa arviointi- ja avustustoimikunta esittää perustellun näkemyksensä nuorisolaissa säädettyjen edellytysten toteutumisesta.
Arviointi- ja avustustoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja näiden lisäksi enintään seitsemän jäsentä. Valtioneuvosto kutsuu toimikunnan jäsenet kuultuaan nuorisotoimialalla toimivia tahoja. Toimikunnassa on edustettuna perehtyneisyys valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan, nuorisotyöhön ja -politiikkaan sekä nuorisotoimintaan.
Toimikunta asetetaan eduskunnan vaalikausia vastaavasti kuuden kuukauden kuluessa vaalikauden alusta ja sen toimikausi jatkuu, kunnes seuraava toimikunta on asetettu. Toimikunnan jäsenen pyytäessä eroa kesken toimikauden opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Toimikunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämillä edustajilla ja pysyvillä asiantuntijoilla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Toimikunnalla on pääsihteeri, jonka lisäksi toimikunnalla voi olla muuta henkilökuntaa. Toimikunnan toimistotehtävät hoidetaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriö nimeää henkilöstön toimikunnan toimikaudeksi.
Toimikunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille ja asiantuntijoille maksettavista kokouspalkkioista ja korvauksista päättää ministeriö.
5 §
Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön hyväksyminen valtionapukelpoiseksiValtakunnalliseksi nuorisoalan järjestöksi haluavan on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 17 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi tehdään järjestön suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Järjestön toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta nuorisotyön ja -toiminnan kannalta arvioitaessa otetaan huomioon, miten tavoitteellista, tuloksellista ja vaikutuksiltaan laajaa järjestön toiminta on nuorisoalalla.
Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan säännöllisyys ja vakiintuneisuus sekä miten järjestön taloutta ja hallintoa on hoidettu. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan saavutettavuus järjestön määrittelemään kohderyhmään nähden. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja -politiikassa sekä järjestön toimialalla. Toiminnan valtakunnallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan alueellinen kattavuus. Järjestön toiminta määritellään valtakunnalliseksi, kun se kattaa vähintään kolme maakuntaa.
Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä sellainen järjestö, jonka:
kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);
toiminnasta ainakin osa on nuorten omaehtoista toimintaa ja nuorilla on tähän toiminnan osaan itsenäinen päätös- ja budjettivalta (nuorisotoimintaa edistävä järjestö);
toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan eritellä järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai
pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).
Toiminnan valtakunnallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus. Järjestön toiminta määritellään valtakunnalliseksi, kun toimintaa järjestetään vähintään seitsemän maakunnan alueella tai järjestön toiminta tavoittaa kohderyhmänsä muutoin maanlaajuisesti.
Edellä 3 momentissa säädetyistä hyväksymisperusteista tai järjestön toiminnan valtakunnallisuusmääritelmästä voidaan poiketa kielellisen tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan järjestön osalta edellyttäen, että järjestön toiminnalla kuitenkin on riittävä kattavuus suhteessa järjestön määrittelemään kohderyhmään.
Nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten niiden edistäminen toteutuu järjestön sisäisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisesti järjestön tavoitteiden ja sen toteuttamien toimenpiteiden kautta sekä kuinka saavutettavaa järjestön toiminta on eri ryhmiin kuuluvien nuorten kannalta.
Järjestön hallinnon ja talouden vastuullista hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, onko järjestön hallinnon ja talouden seuranta ja valvonta järjestetty asianmukaisesti.
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä järjestö, jonka:
kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);
kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);
toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan erottaa järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai
toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan erottaa järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai
pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).
pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä järjestö, jonka:
kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);
toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan erottaa järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai
pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).
Edellä 7 momentissa säädetyistä hyväksymisperusteista tai järjestön toiminnan valtakunnallisuusmääritelmästä voidaan poiketa kieli- tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan järjestön osalta edellyttäen, että järjestön toiminta kuitenkin on riittävän kattavaa suhteessa järjestön määrittelemään kohderyhmään.
5 §
Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön hyväksyminen valtionapukelpoiseksiValtakunnalliseksi nuorisoalan järjestöksi haluavan on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 17 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi tehdään järjestön suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan säännöllisyys ja vakiintuneisuus sekä miten järjestön taloutta ja hallintoa on hoidettu. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan saavutettavuus järjestön määrittelemään kohderyhmään nähden. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja -politiikassa sekä järjestön toimialalla. Toiminnan valtakunnallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan alueellinen kattavuus. Järjestön toiminta määritellään valtakunnalliseksi, kun se kattaa vähintään kolme maakuntaa.
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä sellainen järjestö, jonka:
kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);
toiminnasta ainakin osa on nuorten omaehtoista toimintaa ja nuorilla on tähän toiminnan osaan itsenäinen päätös- ja budjettivalta (nuorisotoimintaa edistävä järjestö);
toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan eritellä järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai
pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).
Edellä 3 momentissa säädetyistä hyväksymisperusteista tai järjestön toiminnan valtakunnallisuusmääritelmästä voidaan poiketa kielellisen tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan järjestön osalta edellyttäen, että järjestön toiminnalla kuitenkin on riittävä kattavuus suhteessa järjestön määrittelemään kohderyhmään.
5 §
Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön hyväksyminen valtionapukelpoiseksiValtakunnalliseksi nuorisoalan järjestöksi haluavan on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 17 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi tehdään järjestön suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Järjestön toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta nuorisotyön ja -toiminnan kannalta arvioitaessa otetaan huomioon, miten tavoitteellista, tuloksellista ja vaikutuksiltaan laajaa järjestön toiminta on nuorisoalalla.
Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.
Toiminnan valtakunnallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus. Järjestön toiminta määritellään valtakunnalliseksi, kun toimintaa järjestetään vähintään seitsemän maakunnan alueella tai järjestön toiminta tavoittaa kohderyhmänsä muutoin maanlaajuisesti.
Nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten niiden edistäminen toteutuu järjestön sisäisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisesti järjestön tavoitteiden ja sen toteuttamien toimenpiteiden kautta sekä kuinka saavutettavaa järjestön toiminta on eri ryhmiin kuuluvien nuorten kannalta.
Järjestön hallinnon ja talouden vastuullista hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, onko järjestön hallinnon ja talouden seuranta ja valvonta järjestetty asianmukaisesti.
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä järjestö, jonka:
kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);
toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan erottaa järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai
pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).
Edellä 7 momentissa säädetyistä hyväksymisperusteista tai järjestön toiminnan valtakunnallisuusmääritelmästä voidaan poiketa kieli- tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan järjestön osalta edellyttäen, että järjestön toiminta kuitenkin on riittävän kattavaa suhteessa järjestön määrittelemään kohderyhmään.
6 §
Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölleValtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionavustusta myönnettäessä opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestön suunniteltua ja toteutunutta toimintaa. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Järjestön toiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan tavoitteellisuus, tavoitteiden saavuttaminen ja oman toiminnan kehittymisen seuraaminen nuorisotyön ja -toiminnan osalta.
Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, kehittyminen, oman toiminnan seuraaminen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan määrä ja monipuolisuus, toimintaan osallistuvien nuorten määrä, toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja -politiikassa sekä järjestön toimialalla.
Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka hyvin järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.
Järjestön taloudenhoitoa arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan kustannukset suhteessa toiminnan valtakunnallisuuteen ja laatuun sekä hallinto- ja henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista.
Järjestön toiminnan laajuutta ja saavutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestetyn toiminnan määrä ja monipuolisuus, avustettavaan toimintaan osallistuvien määrä, järjestön nuorten jäsenten määrä sekä se, miten hyvin järjestö tavoittaa kohderyhmänsä valtakunnallisesti.
Järjestön osallisuuden edistämisen arvioinnissa otetaan huomioon, miten järjestö tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua järjestön päätöksentekoon ja miten järjestö muulla tavoin edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.
Nuorten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omassa toiminnassaan ja yhteiskunnallisesti.
Nuorten osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoret voivat vaikuttaa järjestön toimintaan sekä minkälaista yhteiskunnassa hyödynnettävää osaamista nuoret saavat järjestössä toimiessaan.
Järjestön hallinnon ja talouden hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö on varmistanut, että sen hallintoa ja taloutta hoidetaan vastuullisesti.
6 §
Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölleValtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionavustusta myönnettäessä opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestön suunniteltua ja toteutunutta toimintaa. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, kehittyminen, oman toiminnan seuraaminen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan määrä ja monipuolisuus, toimintaan osallistuvien nuorten määrä, toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja -politiikassa sekä järjestön toimialalla.
Järjestön taloudenhoitoa arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan kustannukset suhteessa toiminnan valtakunnallisuuteen ja laatuun sekä hallinto- ja henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista.
Järjestön osallisuuden edistämisen arvioinnissa otetaan huomioon, miten järjestö tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua järjestön päätöksentekoon ja miten järjestö muulla tavoin edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.
6 §
Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölleValtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionavustusta myönnettäessä opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestön suunniteltua ja toteutunutta toimintaa. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Järjestön toiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan tavoitteellisuus, tavoitteiden saavuttaminen ja oman toiminnan kehittymisen seuraaminen nuorisotyön ja -toiminnan osalta.
Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka hyvin järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.
Järjestön toiminnan laajuutta ja saavutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestetyn toiminnan määrä ja monipuolisuus, avustettavaan toimintaan osallistuvien määrä, järjestön nuorten jäsenten määrä sekä se, miten hyvin järjestö tavoittaa kohderyhmänsä valtakunnallisesti.
Nuorten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omassa toiminnassaan ja yhteiskunnallisesti.
Nuorten osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoret voivat vaikuttaa järjestön toimintaan sekä minkälaista yhteiskunnassa hyödynnettävää osaamista nuoret saavat järjestössä toimiessaan.
Järjestön hallinnon ja talouden hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö on varmistanut, että sen hallintoa ja taloutta hoidetaan vastuullisesti.
7 §
Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksiNuorisoalan osaamiskeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä.
Nuorisoalan osaamiskeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö, tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä.
Nuorisoalan osaamiskeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 19 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Osaamiskeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskusten toiminta ja osaaminen suhteessa valtakunnallisiin nuorisotyön ja -politiikan kehittämistarpeisiin.
Osaamiskeskuksen valtakunnallista merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta nuorisoalalla arvioidaan tarkastelemalla toimintaa, tehtäviä ja osaamista suhteessa voimassa olevaan valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan. Osaamiskeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskusten toiminta ja osaaminen suhteessa valtakunnallisiin nuorisotyön ja -politiikan kehittämistarpeisiin.
7 §
Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksiNuorisoalan osaamiskeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö, tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä.
Nuorisoalan osaamiskeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 19 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Osaamiskeskuksen valtakunnallista merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta nuorisoalalla arvioidaan tarkastelemalla toimintaa, tehtäviä ja osaamista suhteessa voimassa olevaan valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan. Osaamiskeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskusten toiminta ja osaaminen suhteessa valtakunnallisiin nuorisotyön ja -politiikan kehittämistarpeisiin.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 19 §:n 2 momentissa säädetään, osaamiskeskuksen valtionapukelpoiseksi hyväksymisen edellytyksenä on, että:
keskuksen toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
keskus hoitaa talouttaan ja hallintoaan hyvin;
keskuksen henkilöstöllä on tehtävänsä suorittamisen kannalta tarvittava osaaminen;
keskuksella on tehtävänsä suorittamisen kannalta tarkoituksenmukainen yhteistyöverkosto; ja
keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä.
7 §
Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksiNuorisoalan osaamiskeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä.
Nuorisoalan osaamiskeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 19 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Osaamiskeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskusten toiminta ja osaaminen suhteessa valtakunnallisiin nuorisotyön ja -politiikan kehittämistarpeisiin.
8 §
Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselleValtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Osaamiskeskuksen tehtävien ja toiminnan laatua ja laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
palvelukyky ja sen henkilöstön osaaminen suhteessa osaamiskeskuksen tehtäviin;
palvelukyky;
palvelukyky ja sen henkilöstön osaaminen suhteessa osaamiskeskuksen tehtäviin;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten keskuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu.
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten taloutta ja hallintoa on hoidettu;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten keskuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu.
Osaamiskeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
palvelukyky;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten taloutta ja hallintoa on hoidettu;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; ja
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
Osaamiskeskuksen tehtävien ja toiminnan laatua ja laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
palvelukyky ja sen henkilöstön osaaminen suhteessa osaamiskeskuksen tehtäviin;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten keskuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu.
Osaamiskeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
8 §
Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselleValtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Osaamiskeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
palvelukyky;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten taloutta ja hallintoa on hoidettu;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; ja
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
8 §
Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselleValtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Osaamiskeskuksen tehtävien ja toiminnan laatua ja laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
palvelukyky ja sen henkilöstön osaaminen suhteessa osaamiskeskuksen tehtäviin;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten keskuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu.
Osaamiskeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
9 §
Nuorisokeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksiNuorisokeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.
Nuorisokeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 20 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.
Nuorisokeskuksen toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus ja keskuksen valmius kehittää nuorisotyötään. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimintaan osallistuvien nuorten määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen kohderyhmien tavoittaminen sekä keskuksen yhteistyöverkostot ja viestintä. Nuorisokeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kunkin keskuksen koko, maantieteellinen sijainti ja nuorisokeskusten tarjoaman toiminnan monipuolisuus.
Nuorisokeskuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan saavutettavuus ja yhteistyöverkostot sekä valmius kehittää nuorisotyötä. Nuorisokeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kunkin keskuksen koko, keskusten maantieteellinen sijainti ja nuorisokeskusten tarjoaman toiminnan monipuolisuus.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 20 §:n 2 momentissa säädetään, nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuutta hyväksyttäessä edellytetään, että:
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksella on suunnitelmat kestävän kehityksen edistämisestä ja kansainvälisestä toiminnasta ja että keskus noudattaa suunnitelmia toiminnassaan;
keskuksen toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
keskuksella on suunnitelmat kestävän kehityksen edistämisestä ja kansainvälisestä toiminnasta ja että keskus noudattaa suunnitelmia toiminnassaan;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti ja että keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti ja että keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä;
keskus on ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ohjattuun nuorisotyöhön soveltuva;
keskus on sijainniltaan, ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan soveltuva ja keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle;
keskus on ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ohjattuun nuorisotyöhön soveltuva;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta;
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta; ja
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta;
keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle.
keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä.
keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 20 §:n 2 momentissa säädetään, nuorisokeskuksen valtionapukelpoiseksihyväksymisen edellytyksenä on, että:
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksen toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;
keskus on sijainniltaan, ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan soveltuva ja keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta; ja
keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 20 §:n 2 momentissa säädetään, nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuutta hyväksyttäessä edellytetään, että:
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksella on suunnitelmat kestävän kehityksen edistämisestä ja kansainvälisestä toiminnasta ja että keskus noudattaa suunnitelmia toiminnassaan;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti ja että keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä;
keskus on ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ohjattuun nuorisotyöhön soveltuva;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta;
keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle.
9 §
Nuorisokeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksiNuorisokeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.
Nuorisokeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 20 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.
Nuorisokeskuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan saavutettavuus ja yhteistyöverkostot sekä valmius kehittää nuorisotyötä. Nuorisokeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kunkin keskuksen koko, keskusten maantieteellinen sijainti ja nuorisokeskusten tarjoaman toiminnan monipuolisuus.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 20 §:n 2 momentissa säädetään, nuorisokeskuksen valtionapukelpoiseksihyväksymisen edellytyksenä on, että:
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksen toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;
keskus on sijainniltaan, ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan soveltuva ja keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta; ja
keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä.
9 §
Nuorisokeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksiNuorisokeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.
Nuorisokeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 20 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.
Nuorisokeskuksen toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus ja keskuksen valmius kehittää nuorisotyötään. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimintaan osallistuvien nuorten määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen kohderyhmien tavoittaminen sekä keskuksen yhteistyöverkostot ja viestintä. Nuorisokeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kunkin keskuksen koko, maantieteellinen sijainti ja nuorisokeskusten tarjoaman toiminnan monipuolisuus.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 20 §:n 2 momentissa säädetään, nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuutta hyväksyttäessä edellytetään, että:
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksella on suunnitelmat kestävän kehityksen edistämisestä ja kansainvälisestä toiminnasta ja että keskus noudattaa suunnitelmia toiminnassaan;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti ja että keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä;
keskus on ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ohjattuun nuorisotyöhön soveltuva;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta;
keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle.
10 §
Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselleNuorisokeskuksen valtionavustuksen määrää harkittaessa opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi keskuksen suunniteltua ja toteutunutta toimintaa.
Valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja nuorisokeskuksen välisessä tavoiteohjausmenettelyssä sovittuihin tehtäviin.
Nuorisotyön laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, oman toiminnan seuraaminen, tavoitteiden saavuttamisen arviointi sekä henkilöstön ammattitaito ja osaaminen.
Avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon keskuksen taloudellinen tila. Taloudellista tilaa arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen oman toiminnan tuotot, muun kuin nuorisotoiminnan osuus kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuus.
Nuorisotyön laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon ohjattuun toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän majoitusvuorokausiensa määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä.
Nuorisokeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen:
palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;
tavoiteohjausmenettelyssä sovitut, toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;
toimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä ja nuorten osuus siitä;
ohjaukseen osallistuvien nuorten määrä suhteessa muuhun nuorisokäyttöön;
nuorten majoitusvuorokausien määrä ja majoitusvuorokausien kokonaismäärä;
kestävän kehityksen edistäminen; ja
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon yhteistyöverkoston monipuolisuus ja laajuus, viestinnän monipuolisuus, kansainvälinen toiminta sekä kestävän kehityksen edistäminen.
Talouden ja hallinnon hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä keskus on varmistanut, että sen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti.
Nuorisokeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
10 §
Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselleValtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja nuorisokeskuksen välisessä tavoiteohjausmenettelyssä sovittuihin tehtäviin.
Avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon keskuksen taloudellinen tila. Taloudellista tilaa arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen oman toiminnan tuotot, muun kuin nuorisotoiminnan osuus kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuus.
Nuorisokeskuksen tehtäviä, toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen:
palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;
tavoiteohjausmenettelyssä sovitut, toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;
toimintaan osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä ja nuorten osuus siitä;
ohjaukseen osallistuvien nuorten määrä suhteessa muuhun nuorisokäyttöön;
nuorten majoitusvuorokausien määrä ja majoitusvuorokausien kokonaismäärä;
kestävän kehityksen edistäminen; ja
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
10 §
Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselleNuorisokeskuksen valtionavustuksen määrää harkittaessa opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi keskuksen suunniteltua ja toteutunutta toimintaa.
Nuorisotyön laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, oman toiminnan seuraaminen, tavoitteiden saavuttamisen arviointi sekä henkilöstön ammattitaito ja osaaminen.
Nuorisotyön laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon ohjattuun toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän majoitusvuorokausiensa määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä.
Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon yhteistyöverkoston monipuolisuus ja laajuus, viestinnän monipuolisuus, kansainvälinen toiminta sekä kestävän kehityksen edistäminen.
Talouden ja hallinnon hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä keskus on varmistanut, että sen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti.
Nuorisokeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
11 §
Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuuden hyväksyminenNuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.
Nuorten työpajatoiminnan järjestäjäksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 21 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.
Nuorten työpajatoiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoren mahdollisuudet sijoittua koulutukseen, työhön tai muuhun tarvitsemaansa palveluun työpajajakson jälkeen ovat parantuneet.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 21 §:n 2 momentissa säädetään, nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä on, että:
toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;
taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;
nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen;
nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen;
toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan; ja
toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan; ja
työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.
työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 21 §:n 2 momentissa säädetään, nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä on, että:
toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;
nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen;
toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan; ja
työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.
11 §
Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuuden hyväksyminenNuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.
Nuorten työpajatoiminnan järjestäjäksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 21 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.
Nuorten työpajatoiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoren mahdollisuudet sijoittua koulutukseen, työhön tai muuhun tarvitsemaansa palveluun työpajajakson jälkeen ovat parantuneet.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 21 §:n 2 momentissa säädetään, nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksenä on, että:
toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista;
taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin;
nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen;
toiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan; ja
työpajatoiminnan järjestäjällä on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset.
12 §
Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaanValtionavustusta myönnettäessä nuorten työpajatoiminnan laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon työpajan:
palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;
palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;
tiedot toiminnan tuloksellisuudesta;
tiedot toiminnan tuloksellisuudesta;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta ja hallintoa hoidetaan;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta ja hallintoa hoidetaan;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;
toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus;
toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus;
tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja
tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
Valtionavustusta myönnettäessä nuorten työpajatoiminnan laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon työpajan:
palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;
tiedot toiminnan tuloksellisuudesta;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta ja hallintoa hoidetaan;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;
toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus;
tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
12 §
Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaanValtionavustusta myönnettäessä nuorten työpajatoiminnan laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon työpajan:
palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute;
tiedot toiminnan tuloksellisuudesta;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta ja hallintoa hoidetaan;
henkilöstön ammattitaito ja osaaminen;
toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus;
tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja
kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
13 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 13 päivänä huhtikuuta 2017.
13 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 13 päivänä huhtikuuta 2017.
175/2018
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä maaliskuuta 2018.
616/2023
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2023.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa määräajaksi nimitetyn valtion nuorisoneuvoston ja arviointi- ja avustustoimikunnan henkilöstön nimitysten määräaikaa opetus- ja kulttuuriministeriössä jatketaan vuoden 2023 loppuun.
967/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.