Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (1)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1184/2021 | 2022-02-03 | muutt. 2 §:ää | 2 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain (1262/2020) 8 §:n 3 momentin ja 12 §:n 4 momentin nojalla:
1 §
Kunnan maksuosuuden määräytyminenLaajakaistarakentamisen tuesta annetun lain (1262/2020) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan maksuosuuden määrittämiseksi kunnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa seuraavan laskentakaavan mukaisesti: 0,5*Kryhm +0,5*Ktal.
Laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain (1262/2020) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan maksuosuuden määrittämiseksi kunnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa seuraavan laskentakaavan mukaisesti: 0,5*K ryhm +0,5*K tal.
Edellä 1 momentissa mainitussa kaavassa:
K ryhm on kunnan taajama-astetta ja väestön määrää kuvaava tilastollisen kuntaryhmityksen mukainen kerroin; maaseutumaisilla kunnilla kerroin on 1 000, taajaan asutun kunnan kerroin on 500 ja kaupunkimaisen kunnan kerroin on 0;
K ryhm on kunnan taajama-astetta ja väestön määrää kuvaava tilastollisen kuntaryhmityksen mukainen kerroin; maaseutumaisilla kunnilla kerroin on 1 000, taajaan asutun kunnan kerroin on 500 ja kaupunkimaisen kunnan kerroin on 0;
K tal on kunnan taloudellista kantokykyä kuvaava kerroin, joka lasketaan kunnan taseeseen kertyneen asukaskohtaisen jäämän avulla.
K tal on kunnan taloudellista kantokykyä kuvaava kerroin, joka lasketaan kunnan taseeseen kertyneen asukaskohtaisen jäämän avulla.
Edellä 1 momentissa mainitussa kaavassa:
K ryhm on kunnan taajama-astetta ja väestön määrää kuvaava tilastollisen kuntaryhmityksen mukainen kerroin; maaseutumaisilla kunnilla kerroin on 1 000, taajaan asutun kunnan kerroin on 500 ja kaupunkimaisen kunnan kerroin on 0;
K tal on kunnan taloudellista kantokykyä kuvaava kerroin, joka lasketaan kunnan taseeseen kertyneen asukaskohtaisen jäämän avulla.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kerroin lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: 1000–(A kunta –Apienin)/(Asuurin –Apienin)*1000.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kerroin lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: 1000–(A kunta –A pienin)/(A suurin –A pienin)*1000.
Edellä 3 momentissa mainitussa kaavassa:
A kunta on kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä;
A kunta on kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä;
A pienin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista pienin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
A pienin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista pienin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
A suurin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista suurin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
A suurin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista suurin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
Edellä 3 momentissa mainitussa kaavassa:
A kunta on kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä;
A pienin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista pienin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
A suurin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista suurin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
Niiden 40 kunnan maksuosuus, jotka saavat eniten pisteitä 1 momentissa tarkoitetulla kaavalla, on 8 prosenttia. Niiden 60 kunnan maksuosuus, jotka saavat seuraavaksi eniten pisteitä, on 22 prosenttia. Muiden kuntien maksuosuus on 33 prosenttia. Luettelo kuntien maksuosuuksista on liitteessä.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kerroin lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: 1000–(A kunta –A pienin )/(A suurin –A pienin )*1000.
1 §
Kunnan maksuosuuden määräytyminenLaajakaistarakentamisen tuesta annetun lain (1262/2020) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan maksuosuuden määrittämiseksi kunnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa seuraavan laskentakaavan mukaisesti: 0,5*K ryhm +0,5*K tal.
Edellä 1 momentissa mainitussa kaavassa:
K ryhm on kunnan taajama-astetta ja väestön määrää kuvaava tilastollisen kuntaryhmityksen mukainen kerroin; maaseutumaisilla kunnilla kerroin on 1 000, taajaan asutun kunnan kerroin on 500 ja kaupunkimaisen kunnan kerroin on 0;
K tal on kunnan taloudellista kantokykyä kuvaava kerroin, joka lasketaan kunnan taseeseen kertyneen asukaskohtaisen jäämän avulla.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kerroin lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: 1000–(A kunta –A pienin)/(A suurin –A pienin)*1000.
Edellä 3 momentissa mainitussa kaavassa:
A kunta on kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä;
A pienin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista pienin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
A suurin on sellaisen kunnan taseeseen kertynyt asukaskohtainen yli- tai alijäämä, jossa jäämä on kaikista kunnista suurin; jos kyseisen kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää, sijoitetaan se kaavaan negatiivisena;
Niiden 40 kunnan maksuosuus, jotka saavat eniten pisteitä 1 momentissa tarkoitetulla kaavalla, on 8 prosenttia. Niiden 60 kunnan maksuosuus, jotka saavat seuraavaksi eniten pisteitä, on 22 prosenttia. Muiden kuntien maksuosuus on 33 prosenttia. Luettelo kuntien maksuosuuksista on liitteessä.
2 §
Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeusNopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus on saapuvassa liikenteessä 300 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 100 megabittiä sekunnissa.
Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus on saapuvassa liikenteessä 100 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 40 megabittiä sekunnissa.
2 momentti on kumottu A:lla 16.12.2021/1184.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa liikenteessä 70 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 28 megabittiä sekunnissa.
2 §
Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeusNopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus on saapuvassa liikenteessä 100 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 40 megabittiä sekunnissa.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa liikenteessä 70 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 28 megabittiä sekunnissa.
3§
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2021.
3§
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2021.
Kuntalistaus maksuosuusluokittain
8 % maksuosuuden kunnat
Askola, Haapavesi, Hankasalmi, Honkajoki, Humppila, Hyrynsalmi, Iitti, Ilomantsi, Joroinen, Jämijärvi, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kihniö, Kiuruvesi, Kokemäki, Kyyjärvi, Kärkölä, Lapinjärvi, Lapinlahti, Lemi, Nousiainen, Oripää, Paltamo, Pertunmaa, Pielavesi, Rantasalmi, Reisjärvi, Rääkkylä, Sauvo, Säkylä, Taipalsaari, Teuva, Tohmajärvi, Vehmaa, Vesanto, Vesilahti, Veteli, Vimpeli, Ähtäri.
22 % maksuosuuden kunnat
Alavieska, Aura, Enontekiö, Evijärvi, Geta, Hartola, Hausjärvi, Heinävesi, Ikaalinen, Isojoki, Jokioinen, Joutsa, Juva, Karijoki, Karstula, Kaustinen, Konnevesi, Kruunupyy, Kuortane, Kökar, Lappajärvi, Leppävirta, Liperi, Lumijoki, Maalahti, Multia, Muonio, Myrskylä, Pedersören kunta, Pello, Pomarkku, Posio, Pudasjärvi, Pukkila, Puolanka, Pyhtää, Pyhäjärvi, Pyhäranta, Pöytyä, Rautalampi, Ristijärvi, Ruovesi, Saarijärvi, Savitaipale, Sievi, Siikalatva, Simo, Siuntio, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Toivakka, Tyrnävä, Urjala, Uurainen, Uusikaarlepyy, Vaala, Virolahti, Vöyri, Ypäjä.
33 % maksuosuuden kunnat
Akaa, Alajärvi, Alavus, Asikkala, Brändö, Eckerö, Enonkoski, Espoo, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Haapajärvi, Hailuoto, Halsua, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hattula, Heinola, Helsinki, Hirvensalmi, Hollola, Huittinen, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Iisalmi, Ilmajoki, Imatra, Inari, Inkoo, Isokyrö, Janakkala, Joensuu, Jomala, Juuka, Juupajoki, Jyväskylä, Jämsä, Järvenpää, Kaarina, Kajaani, Kalajoki, Kangasala, Kankaanpää, Kannonkoski, Kannus, Karkkila, Karvia, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kemiönsaari, Kempele, Kerava, Keuruu, Kinnula, Kirkkonummi, Kitee, Kittilä, Kivijärvi, Kokkola, Kolari, Kontiolahti, Korsnäs, Koski Tl, Kotka, Kouvola, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Kuhmoinen, Kumlinge, Kuopio, Kurikka, Kustavi, Kuusamo, Kärsämäki, Lahti, Laihia, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lestijärvi, Lieksa, Lieto, Liminka, Lohja, Loimaa, Loppi, Loviisa, Luhanka, Lumparland, Luoto, Luumäki, Maarianhamina, Marttila, Masku, Merijärvi, Merikarvia, Miehikkälä, Mikkeli, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Mäntsälä, Mänttä-Vilppula, Mäntyharju, Naantali, Nakkila, Nivala, Nokia, Nurmes, Nurmijärvi, Närpiö, Orimattila, Orivesi, Oulainen, Oulu, Outokumpu, Padasjoki, Paimio, Parainen, Parikkala, Parkano, Pelkosenniemi, Perho, Petäjävesi, Pieksämäki, Pietarsaari, Pihtipudas, Pirkkala, Polvijärvi, Pori, Pornainen, Porvoo, Punkalaidun, Puumala, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pälkäne, Raahe, Raasepori, Raisio, Ranua, Rauma, Rautavaara, Rautjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Ruokolahti, Rusko, Salla, Salo, Saltvik, Sastamala, Savonlinna, Savukoski, Seinäjoki, Siikainen, Siikajoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sodankylä, Somero, Sotkamo, Sottunga, Sulkava, Sund, Suomussalmi, Suonenjoki, Sysmä, Taivalkoski, Taivassalo, Tammela, Tampere, Tervola, Toholampi, Tornio, Turku, Tuusniemi, Tuusula, Ulvila, Utajärvi, Utsjoki, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa, Varkaus, Vieremä, Vihti, Viitasaari, Virrat, Vårdö, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärvi, Äänekoski.
1184/2021
Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta 2022.
Laajakaistahankkeeseen, jolle Liikenne- ja viestintävirasto on antanut tukipäätöksen ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.