Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 869/2023 | 2023-06-21 | muutt. 7 §:ää | |
| 79/2024 | 2024-02-19 | muutt. 7 §:ää | 1 |
| 586/2024 | 2024-12-01 | muutt. 7 ja 8 §:ää | 1 |
| 932/2025 | 2025-11-01 | muutt. nimike sekä 4, 12 ja 16 § sekä 5, 7, 8, 14 ... | 8 |
| 1139/2025 | 2026-01-01 | muutt. 4 ja 12 § sekä 14 §:ää | 5 |
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n ja valtion talousarviosta annetun lain(423/1988) 7 c §:n nojalla, sellaisena kuin niistä jälkimmäinen on laissa 689/2001:
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään valtion talousarviossa maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaan momentille 30.40.22 (luonnonvara- ja biotalouden edistäminen) vuosittain osoitetun määrärahan käytöstä.
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään valtion talousarviossa maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaan momentille 30.40.22 (luonnonvara- ja biotalouden edistäminen) vuosittain osoitetun määrärahan käytöstä.
2 §
MääritelmäTässä asetuksessa maankäyttösektorilla tarkoitetaan kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariojärjestelmässä käytettävän maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin mukaisia maankäyttöluokkia: metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa sekä muu maa.
Tässä asetuksessa maankäyttösektorilla tarkoitetaan kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariojärjestelmässä käytettävän maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin mukaisia maankäyttöluokkia: metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa sekä muu maa.
2 §
MääritelmäTässä asetuksessa maankäyttösektorilla tarkoitetaan kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariojärjestelmässä käytettävän maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin mukaisia maankäyttöluokkia: metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa sekä muu maa.
3 §
Määrärahan käytön tavoitteetMäärärahalla maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tarkoituksena on tukea Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Sen avulla edistetään kokonaiskestävästi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti seuraavia tavoitteita:
ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä;
vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä;
edistää maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen;
edistää maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen;
tuottaa tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistää kyseisen tiedon käyttöä.
tuottaa tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistää kyseisen tiedon käyttöä.
Määrärahalla maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tarkoituksena on tukea Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Sen avulla edistetään kokonaiskestävästi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti seuraavia tavoitteita:
ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä;
edistää maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen;
tuottaa tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistää kyseisen tiedon käyttöä.
3 §
Määrärahan käytön tavoitteetMäärärahalla maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tarkoituksena on tukea Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Sen avulla edistetään kokonaiskestävästi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti seuraavia tavoitteita:
ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä;
edistää maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen;
tuottaa tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistää kyseisen tiedon käyttöä.
4 §
Määrärahan käyttötavatMaa- ja metsätalousministeriö saa käyttää määrärahaa julkisiin hankintoihin sekä osoittaa määrärahaa valtion virastolle ja laitokselle. Elinvoimakeskus saa käyttää määrärahaa valtionavustuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriö saa käyttää määrärahaa valtionavustuksiin ja julkisiin hankintoihin sekä osoittaa määrärahaa valtion virastolle ja laitokselle.
Maa- ja metsätalousministeriö saa käyttää määrärahaa julkisiin hankintoihin sekä osoittaa määrärahaa valtion virastolle ja laitokselle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus saa käyttää määrärahaa valtionavustuksiin.
4 §
Määrärahan käyttötavatMaa- ja metsätalousministeriö saa käyttää määrärahaa valtionavustuksiin ja julkisiin hankintoihin sekä osoittaa määrärahaa valtion virastolle ja laitokselle.
4 §
Määrärahan käyttötavatMaa- ja metsätalousministeriö saa käyttää määrärahaa julkisiin hankintoihin sekä osoittaa määrärahaa valtion virastolle ja laitokselle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus saa käyttää määrärahaa valtionavustuksiin.
5 §
Määrärahan käytön yleiset edellytyksetValtionavustuksen myöntäminen ja määrärahan osoittaminen perustuvat kokonaisharkintaan ja arviointiin toiminnan tai hankkeen odotetusta vaikuttavuudesta määrärahan käytön tavoitteisiin pääsemiseksi sekä tuettavan hankkeen kustannustehokkuuteen, laatuun ja toteuttamiskelpoisuuteen. Lisäksi edellytyksenä on, että toimintaa tai hanketta koskevasta suunnitelmasta ilmenevät:
toiminnan tai hankkeen vaikutus 3 §:ssä säädettyihin tavoitteisiin sekä hankkeen taloudellinen ja muu yhteiskunnallinen merkitys;
toiminnan tai hankkeen vaikutus hallitusohjelman mukaisiin maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin sekä hankkeen taloudellinen ja muu yhteiskunnallinen merkitys;
toiminnan tai hankkeen vaikutus 3 §:ssä säädettyihin tavoitteisiin sekä hankkeen taloudellinen ja muu yhteiskunnallinen merkitys;
toimintaan tai hankkeeseen osallistuvien henkilöiden asiantuntemus ja muu hankkeen toteutuksen organisointi; sekä
toimintaan tai hankkeeseen osallistuvien henkilöiden asiantuntemus ja muu hankkeen toteutuksen organisointi; sekä
suunnitelma toiminnan tai hankkeen tulosten viemisestä käytäntöön.
suunnitelma toiminnan tai hankkeen tulosten viemisestä käytäntöön.
Valtionavustuksen myöntäminen ja määrärahan osoittaminen perustuvat kokonaisharkintaan ja arviointiin toiminnan tai hankkeen odotetusta vaikuttavuudesta määrärahan käytön tavoitteisiin pääsemiseksi sekä tuettavan hankkeen kustannustehokkuuteen, laatuun ja toteuttamiskelpoisuuteen. Lisäksi edellytyksenä on, että toimintaa tai hanketta koskevasta suunnitelmasta ilmenevät:
toiminnan tai hankkeen vaikutus hallitusohjelman mukaisiin maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin sekä hankkeen taloudellinen ja muu yhteiskunnallinen merkitys;
toimintaan tai hankkeeseen osallistuvien henkilöiden asiantuntemus ja muu hankkeen toteutuksen organisointi; sekä
suunnitelma toiminnan tai hankkeen tulosten viemisestä käytäntöön.
Määrärahalla tehtävissä julkisissa hankinnoissa ostettavan palvelun valinnassa tulee kiinnittää huomiota palvelun vaikuttavuuteen maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kokonaisuuden tavoitteisiin pääsemiseksi sekä kustannustehokkuuteen, laatuun ja toteuttamiskelpoisuuteen.
Määrärahan käyttötarkoitusta toteuttavilla henkilöillä tulee olla rahoitettavaan toimintaan tai hankkeeseen liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta.
Valtionapuviranomaisen on varmistettava, ettei tämän asetuksen nojalla myönnetä valtionavustusta siten, että rahoitus on päällekkäistä muun julkisen rahoituksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön on varmistettava, ettei tämän asetuksen nojalla tehdä julkista hankintaa tai osoiteta valtion virastolle tai laitokselle määrärahaa siten, että rahoitus on päällekkäistä muun julkisen rahoituksen kanssa.
Maa- ja metsätalousministeriön tulee varmistaa, ettei tämän asetuksen nojalla myönnetä valtionavustusta, tehdä julkista hankintaa tai osoiteta valtion virastolle tai laitokselle määrärahaa siten, että rahoitus on päällekkäistä muun julkisen rahoituksen kanssa.
5 §
Määrärahan käytön yleiset edellytyksetValtionavustuksen myöntäminen ja määrärahan osoittaminen perustuvat kokonaisharkintaan ja arviointiin toiminnan tai hankkeen odotetusta vaikuttavuudesta määrärahan käytön tavoitteisiin pääsemiseksi sekä tuettavan hankkeen kustannustehokkuuteen, laatuun ja toteuttamiskelpoisuuteen. Lisäksi edellytyksenä on, että toimintaa tai hanketta koskevasta suunnitelmasta ilmenevät:
toiminnan tai hankkeen vaikutus hallitusohjelman mukaisiin maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin sekä hankkeen taloudellinen ja muu yhteiskunnallinen merkitys;
toimintaan tai hankkeeseen osallistuvien henkilöiden asiantuntemus ja muu hankkeen toteutuksen organisointi; sekä
suunnitelma toiminnan tai hankkeen tulosten viemisestä käytäntöön.
Määrärahalla tehtävissä julkisissa hankinnoissa ostettavan palvelun valinnassa tulee kiinnittää huomiota palvelun vaikuttavuuteen maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kokonaisuuden tavoitteisiin pääsemiseksi sekä kustannustehokkuuteen, laatuun ja toteuttamiskelpoisuuteen.
Määrärahan käyttötarkoitusta toteuttavilla henkilöillä tulee olla rahoitettavaan toimintaan tai hankkeeseen liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta.
Maa- ja metsätalousministeriön tulee varmistaa, ettei tämän asetuksen nojalla myönnetä valtionavustusta, tehdä julkista hankintaa tai osoiteta valtion virastolle tai laitokselle määrärahaa siten, että rahoitus on päällekkäistä muun julkisen rahoituksen kanssa.
6 §
Rahoitettavat toimenpiteetMäärärahaa saa käyttää 3 §:n mukaisiin tavoitteisiin liittyviin seuraaviin toimenpiteisiin:
maankäyttösektorin tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta;
maankäyttösektorin tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta;
maankäyttösektorin tietopohjan vahvistaminen, tietojärjestelmien ja tietotuotteiden kehittäminen;
maankäyttösektorin tietopohjan vahvistaminen, tietojärjestelmien ja tietotuotteiden kehittäminen;
ilmastokestävään maatalouteen liittyvät kehittämistoimet:
ilmastokestävään maatalouteen liittyvät kehittämistoimet:
turvepeltojen käyttö ja hoito,
vesitalouden hallinta, maaperän kasvukunto, viljelyn monipuolistaminen ja viljelykierrot,
maaperän hiilensidonnan ja hiilen varastoinnin edistäminen,
maatalouden ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistäminen;
ilmastokestävään metsätalouteen liittyvät kehittämistoimet:
ilmastokestävään metsätalouteen liittyvät kehittämistoimet:
metsien hiilinielujen ja -varastojen vahvistaminen edistämällä metsien kasvukykyä ja terveyttä (kangas- ja turvemaat) ilmastokestävällä metsien hoidolla ja käytöllä,
pitkäikäisten hiilenvarastoina toimivien puutuotteiden valmistuksen ja käytön edistäminen, tutkimus ja tuotekehitys sekä metsätalouden sivuvirtojen hyödyntäminen (fossiilisten resurssien substituutiovaikutukset),
metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen;
maankäytön muutoksiin liittyvät kehittämistoimet:
maankäytön muutoksiin liittyvät kehittämistoimet:
metsitykseen liittyvät tukitoimet,
metsäkadon ehkäisyyn liittyvät toimet;
toimenpiteet pellonraivaamisen vähentämiseksi;
monitavoitteisten kosteikkojen edistäminen;
monitavoitteisten kosteikkojen edistäminen;
monimuotoisuus- ja ilmastotoimenpiteiden yhteensovittamiseen liittyvät toimet;
monimuotoisuus- ja ilmastotoimenpiteiden yhteensovittamiseen liittyvät toimet;
maankäyttösektorin hiilikorvaus- ja kauppajärjestelmien tutkimus, kokeilut ja tietopohjan parantaminen;
maankäyttösektorin hiilikorvaus- ja kauppajärjestelmien tutkimus, kokeilut ja tietopohjan parantaminen;
maankäyttösektorin politiikkavalmistelu;
maankäyttösektorin politiikkavalmistelu;
päästöjen ja nielujen raportoinnin, laskennan ja tietopohjan luotettavuuden parantaminen;
päästöjen ja nielujen raportoinnin, laskennan ja tietopohjan luotettavuuden parantaminen;
ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (SopS 61/1994), Pariisin sopimuksen (SopS 75–76/2016) ja Euroopan unionin ilmastopolitiikan tavoitteisiin liittyvät tehtävät sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät;
ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (SopS 61/1994), Pariisin sopimuksen (SopS 75–76/2016) ja Euroopan unionin ilmastopolitiikan tavoitteisiin liittyvät tehtävät sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät;
muut vastaavat 3 §:n tavoitteita edistävät toimenpiteet.
muut vastaavat 3 §:n tavoitteita edistävät toimenpiteet.
Määrärahaa saa käyttää 3 §:n mukaisiin tavoitteisiin liittyviin seuraaviin toimenpiteisiin:
maankäyttösektorin tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta;
maankäyttösektorin tietopohjan vahvistaminen, tietojärjestelmien ja tietotuotteiden kehittäminen;
ilmastokestävään maatalouteen liittyvät kehittämistoimet:
turvepeltojen käyttö ja hoito,
vesitalouden hallinta, maaperän kasvukunto, viljelyn monipuolistaminen ja viljelykierrot,
maaperän hiilensidonnan ja hiilen varastoinnin edistäminen,
maatalouden ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistäminen;
ilmastokestävään metsätalouteen liittyvät kehittämistoimet:
metsien hiilinielujen ja -varastojen vahvistaminen edistämällä metsien kasvukykyä ja terveyttä (kangas- ja turvemaat) ilmastokestävällä metsien hoidolla ja käytöllä,
pitkäikäisten hiilenvarastoina toimivien puutuotteiden valmistuksen ja käytön edistäminen, tutkimus ja tuotekehitys sekä metsätalouden sivuvirtojen hyödyntäminen (fossiilisten resurssien substituutiovaikutukset),
metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen;
maankäytön muutoksiin liittyvät kehittämistoimet:
metsitykseen liittyvät tukitoimet,
metsäkadon ehkäisyyn liittyvät toimet;
toimenpiteet pellonraivaamisen vähentämiseksi;
monitavoitteisten kosteikkojen edistäminen;
monimuotoisuus- ja ilmastotoimenpiteiden yhteensovittamiseen liittyvät toimet;
maankäyttösektorin hiilikorvaus- ja kauppajärjestelmien tutkimus, kokeilut ja tietopohjan parantaminen;
maankäyttösektorin politiikkavalmistelu;
päästöjen ja nielujen raportoinnin, laskennan ja tietopohjan luotettavuuden parantaminen;
ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (SopS 61/1994), Pariisin sopimuksen (SopS 75–76/2016) ja Euroopan unionin ilmastopolitiikan tavoitteisiin liittyvät tehtävät sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät;
muut vastaavat 3 §:n tavoitteita edistävät toimenpiteet.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää 1 momentissa lueteltuihin toimenpiteisiin liittyvään koordinaatioon, viestintään ja vuorovaikutukseen, tietämyksen siirtoon, neuvontaan ja koulutukseen.
6 §
Rahoitettavat toimenpiteetMäärärahaa saa käyttää 3 §:n mukaisiin tavoitteisiin liittyviin seuraaviin toimenpiteisiin:
maankäyttösektorin tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta;
maankäyttösektorin tietopohjan vahvistaminen, tietojärjestelmien ja tietotuotteiden kehittäminen;
ilmastokestävään maatalouteen liittyvät kehittämistoimet:
turvepeltojen käyttö ja hoito,
vesitalouden hallinta, maaperän kasvukunto, viljelyn monipuolistaminen ja viljelykierrot,
maaperän hiilensidonnan ja hiilen varastoinnin edistäminen,
maatalouden ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistäminen;
ilmastokestävään metsätalouteen liittyvät kehittämistoimet:
metsien hiilinielujen ja -varastojen vahvistaminen edistämällä metsien kasvukykyä ja terveyttä (kangas- ja turvemaat) ilmastokestävällä metsien hoidolla ja käytöllä,
pitkäikäisten hiilenvarastoina toimivien puutuotteiden valmistuksen ja käytön edistäminen, tutkimus ja tuotekehitys sekä metsätalouden sivuvirtojen hyödyntäminen (fossiilisten resurssien substituutiovaikutukset),
metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen;
maankäytön muutoksiin liittyvät kehittämistoimet:
metsitykseen liittyvät tukitoimet,
metsäkadon ehkäisyyn liittyvät toimet;
toimenpiteet pellonraivaamisen vähentämiseksi;
monitavoitteisten kosteikkojen edistäminen;
monimuotoisuus- ja ilmastotoimenpiteiden yhteensovittamiseen liittyvät toimet;
maankäyttösektorin hiilikorvaus- ja kauppajärjestelmien tutkimus, kokeilut ja tietopohjan parantaminen;
maankäyttösektorin politiikkavalmistelu;
päästöjen ja nielujen raportoinnin, laskennan ja tietopohjan luotettavuuden parantaminen;
ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (SopS 61/1994), Pariisin sopimuksen (SopS 75–76/2016) ja Euroopan unionin ilmastopolitiikan tavoitteisiin liittyvät tehtävät sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät;
muut vastaavat 3 §:n tavoitteita edistävät toimenpiteet.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää 1 momentissa lueteltuihin toimenpiteisiin liittyvään koordinaatioon, viestintään ja vuorovaikutukseen, tietämyksen siirtoon, neuvontaan ja koulutukseen.
7 §
Valtionavustus taloudelliseen toimintaanValtionavustusta ei saa myöntää taloudelliseen toimintaan, ellei avustus ole Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen. Valtiontukena myönnettävän avustuksen oikeusperustana tulee olla:
tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus;
tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus;
tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) 2022/2472, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus;
tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 702/2014, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus; tai
tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 2022/2472, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus; tai
tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) 2022/2472, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus;
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) 2023/2831, jäljempänä yleinen de minimis -asetus.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) N:o 1407/2013, jäljempänä yleinen de minimis -asetus.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) 2023/2831, jäljempänä yleinen de minimis -asetus.
4 kohta on kumottu A:lla 23.10.2025/932.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annettu komission asetus (EU) 1408/2013, jäljempänä maatalouden de minimis -asetus.
4 kohta on kumottu A:lla 23.10.2025/932.
Valtionavustusta ei saa myöntää taloudelliseen toimintaan, ellei avustus ole Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen. Valtiontukena myönnettävän avustuksen oikeusperustana tulee olla:
tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus;
tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 702/2014, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus; tai
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) N:o 1407/2013, jäljempänä yleinen de minimis -asetus.
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tai maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla valtionavustusta voidaan myöntää seuraaviin tukimuotoihin:
tutkimus- ja kehittämishankkeet;
tutkimus- ja kehittämishankkeet;
pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki;
pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki;
koulutustuki;
koulutustuki;
tuki neuvontapalveluihin;
tuki neuvontapalveluihin;
tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin tarkoitettu tuki.
tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin tarkoitettu tuki.
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tai maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla valtionavustusta voidaan myöntää seuraaviin tukimuotoihin:
tutkimus- ja kehittämishankkeet;
pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki;
koulutustuki;
tuki neuvontapalveluihin;
tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin tarkoitettu tuki.
Jos valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää mainitun asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Jos valtionavustuksen oikeusperustana on maatalouden ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää mainitun asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Jos valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen de minimis -asetus, avustuksen tulee täyttää mainitussa asetuksessa säädetyt edellytykset.
Silloin, kun valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää kyseisen asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Silloin, kun valtionavustuksen oikeusperustana on maatalouden ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää kyseisen asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Silloin, kun valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen de minimis -asetus, avustuksen tulee täyttää kyseisessä asetuksessa säädetyt edellytykset.
Jos valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää mainitun asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Jos valtionavustuksen oikeusperustana on maatalouden ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää mainitun asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Jos valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen de minimis -asetus, avustuksen tulee täyttää mainitussa asetuksessa säädetyt edellytykset. Jos valtionavustuksen oikeusperustana on maatalouden de minimis -asetus, avustuksen tulee täyttää mainitussa asetuksessa säädetyt edellytykset.
7 §
Valtionavustus taloudelliseen toimintaanValtionavustusta ei saa myöntää taloudelliseen toimintaan, ellei avustus ole Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen. Valtiontukena myönnettävän avustuksen oikeusperustana tulee olla:
tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus;
tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EU) N:o 702/2014, jäljempänä maatalouden ryhmäpoikkeusasetus; tai
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) N:o 1407/2013, jäljempänä yleinen de minimis -asetus.
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tai maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla valtionavustusta voidaan myöntää seuraaviin tukimuotoihin:
tutkimus- ja kehittämishankkeet;
pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki;
koulutustuki;
tuki neuvontapalveluihin;
tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin tarkoitettu tuki.
Silloin, kun valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää kyseisen asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Silloin, kun valtionavustuksen oikeusperustana on maatalouden ryhmäpoikkeusasetus, avustuksen tulee täyttää kyseisen asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset. Silloin, kun valtionavustuksen oikeusperustana on yleinen de minimis -asetus, avustuksen tulee täyttää kyseisessä asetuksessa säädetyt edellytykset.
8 §
Taloudelliseen toimintaan myönnettävän valtionavustuksen enimmäismääräYleisen de minimis -asetuksen nojalla myönnettävän valtionavustuksen enimmäismäärä on 90 prosenttia toiminnan tai hankkeen kustannuksista.
Yleisen de minimis -asetuksen nojalla myönnettävän valtionavustuksen enimmäismäärä on 90 prosenttia toiminnan tai hankkeen kustannuksista. Maatalouden de minimis -asetuksen nojalla myönnettävän avustuksen enimmäismäärä on 100 prosenttia toiminnan tai hankkeen kustannuksista.
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettävän valtionavustuksen enimmäismäärästä säädetään mainituissa komission asetuksissa.
8 §
Taloudelliseen toimintaan myönnettävän valtionavustuksen enimmäismääräYleisen de minimis -asetuksen nojalla myönnettävän valtionavustuksen enimmäismäärä on 90 prosenttia toiminnan tai hankkeen kustannuksista.
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettävän valtionavustuksen enimmäismäärästä säädetään mainituissa komission asetuksissa.
9 §
Valtionavustus muuhun kuin taloudelliseen toimintaanValtionavustusta voidaan myöntää muuhun kuin taloudelliseen toimintaan. Jos valtionavustuksen saajana on kunta tai maakuntien liitto, avustusta voidaan myöntää tämän asetuksen tarkoitukseen liittyvään lakisääteiseen tai muuhun tehtävään. Avustuksen enimmäismäärä on 90 prosenttia toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista. Jos valtionavustuksen saaja on Suomen metsäkeskus, avustusta voidaan myöntää keskuksen tämän asetuksen tarkoitukseen liittyvän julkisen hallintotehtävän hoitamiseen. Metsäkeskukselle myönnettävä avustus voi kattaa toiminnan tai hankkeen kustannukset kokonaisuudessaan.
9 §
Valtionavustus muuhun kuin taloudelliseen toimintaanValtionavustusta voidaan myöntää muuhun kuin taloudelliseen toimintaan. Jos valtionavustuksen saajana on kunta tai maakuntien liitto, avustusta voidaan myöntää tämän asetuksen tarkoitukseen liittyvään lakisääteiseen tai muuhun tehtävään. Avustuksen enimmäismäärä on 90 prosenttia toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista. Jos valtionavustuksen saaja on Suomen metsäkeskus, avustusta voidaan myöntää keskuksen tämän asetuksen tarkoitukseen liittyvän julkisen hallintotehtävän hoitamiseen. Metsäkeskukselle myönnettävä avustus voi kattaa toiminnan tai hankkeen kustannukset kokonaisuudessaan.
10 §
Hyväksyttävät kustannuksetHyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan avustettavan toiminnan tai hankkeen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset. Toiminnan tai hankkeen toteuttamisessa avustuksen saajalle syntyneet tulot vähennetään toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista.
Hyväksyttävinä kustannuksina otetaan huomioon ne kustannukset, jotka kirjanpitolain (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksen(1339/1997) sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava avustuksen käyttöajalle kuluksi. Avustusten hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön yleis- ja erityisavustuksia koskevia ohjeita. Jos avustus myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tai maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena avustuksena, hyväksyttävät kustannukset määräytyvät kuitenkin ensisijaisesti sen mukaan, mitä kyseisen tukimuodon hyväksyttävistä kustannuksista säädetään.
Hyväksyttävinä kustannuksina otetaan huomioon ne kustannukset, jotka kirjanpitolain (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksen (1339/1997) sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava avustuksen käyttöajalle kuluksi. Avustusten hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön yleis- ja erityisavustuksia koskevia ohjeita. Jos avustus myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tai maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena avustuksena, hyväksyttävät kustannukset määräytyvät kuitenkin ensisijaisesti sen mukaan, mitä kyseisen tukimuodon hyväksyttävistä kustannuksista säädetään.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat ohjeet hyväksyttävistä kustannuksista osoitettaessa määrärahaa valtion virastolle tai laitokselle.
10 §
Hyväksyttävät kustannuksetHyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan avustettavan toiminnan tai hankkeen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset. Toiminnan tai hankkeen toteuttamisessa avustuksen saajalle syntyneet tulot vähennetään toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista.
Hyväksyttävinä kustannuksina otetaan huomioon ne kustannukset, jotka kirjanpitolain (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksen (1339/1997) sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava avustuksen käyttöajalle kuluksi. Avustusten hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön yleis- ja erityisavustuksia koskevia ohjeita. Jos avustus myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tai maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena avustuksena, hyväksyttävät kustannukset määräytyvät kuitenkin ensisijaisesti sen mukaan, mitä kyseisen tukimuodon hyväksyttävistä kustannuksista säädetään.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat ohjeet hyväksyttävistä kustannuksista osoitettaessa määrärahaa valtion virastolle tai laitokselle.
11 §
Riippumaton tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä yhteistyöMäärärahaa saa käyttää riippumattoman tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittamiseen tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi yhteistyöhön perustuva tutkimus- ja kehittämistoiminta mukaan luettuna edellyttäen, että toiminta järjestetään tutkimus- sekä kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen puitteista annetun komission tiedonannon (2014/C 198/01) 2.2.2 luvun mukaisesti.
11 §
Riippumaton tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä yhteistyöMäärärahaa saa käyttää riippumattoman tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittamiseen tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi yhteistyöhön perustuva tutkimus- ja kehittämistoiminta mukaan luettuna edellyttäen, että toiminta järjestetään tutkimus- sekä kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen puitteista annetun komission tiedonannon (2014/C 198/01) 2.2.2 luvun mukaisesti.
12 §
ValtionapuviranomainenElinvoimakeskus toimii tässä asetuksessa tarkoitettujen valtionavustusten osalta val-tion-apuviranomaisena.
Maa- ja metsätalousministeriö toimii tässä asetuksessa tarkoitettujen valtionavustusten osalta valtionapuviranomaisena.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii tässä asetuksessa tarkoitettujen valtion-avustusten osalta valtionapuviranomaisena.
12 §
ValtionapuviranomainenMaa- ja metsätalousministeriö toimii tässä asetuksessa tarkoitettujen valtionavustusten osalta valtionapuviranomaisena.
12 §
ValtionapuviranomainenElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii tässä asetuksessa tarkoitettujen valtion-avustusten osalta valtionapuviranomaisena.
13 §
Rahoituksen saajaAvustusta voidaan myöntää julkis- tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle.
Määrärahaa voidaan myöntää valtion virastolle ja laitokselle.
13 §
Rahoituksen saajaAvustusta voidaan myöntää julkis- tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle.
Määrärahaa voidaan myöntää valtion virastolle ja laitokselle.
14 §
Rahoituksen hakeminenValtionavustusta haetaan elinvoimakeskukselta tätä tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Avustusta on haettava ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista.
Valtionavustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä tätä tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee hakuilmoitukset ja hakuohjeet internetsivuillaan. Avustusta on haettava ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista.
Valtionavustusta haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tätä tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Avustusta on haettava ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista.
Määrärahaa haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä. Ministeriö antaa tarkemmat ohjeet määrärahan hakemisesta.
14 §
Rahoituksen hakeminenValtionavustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä tätä tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee hakuilmoitukset ja hakuohjeet internetsivuillaan. Avustusta on haettava ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista.
Määrärahaa haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä. Ministeriö antaa tarkemmat ohjeet määrärahan hakemisesta.
15 §
Selvitys rahoituksen käytöstäValtionavustuksen saajan on annettava valtionapuviranomaiselle selvitys avustuksen käytöstä kolmen kuukauden kuluessa avustettavan toiminnan tai hankkeen päättymisestä.
Valtionavustuksen saajan on annettava maa- ja metsätalousministeriölle selvitys avustuksen käytöstä kolmen kuukauden kuluessa avustettavan toiminnan tai hankkeen päättymisestä. Selvitys annetaan käyttäen maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaa lomaketta.
Määrärahan käytöstä annetaan selvitys käyttäen maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaa lomaketta.
15 §
Selvitys rahoituksen käytöstäValtionavustuksen saajan on annettava maa- ja metsätalousministeriölle selvitys avustuksen käytöstä kolmen kuukauden kuluessa avustettavan toiminnan tai hankkeen päättymisestä. Selvitys annetaan käyttäen maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaa lomaketta.
Määrärahan käytöstä annetaan selvitys käyttäen maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaa lomaketta.
16 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 13 päivänä tammikuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027.
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä tammikuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025.
16 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 13 päivänä tammikuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025.
16 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 13 päivänä tammikuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027.
869/2023
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä kesäkuuta 2023.
79/2024
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2024.
586/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2024.
932/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2025.
1139/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.