Finlex →128/2023 — Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta

Tässä asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 73 artiklan mukaisen ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen, jäljempänä investointikorvaus, toimeenpanosta. Investointikorvaus on osa Euroopan komission hyväksymää Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaa vuosille 2023–2027. Investointikorvausta voidaan myöntää ja maksaa strategiasuunnitelman voimassaoloaikana valtion talousarviossa osoitettujen varojen rajoissa.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Investointikorvausta voidaan myöntää kosteikkojen, pienten kosteikkojen ketjujen, kaksitasouomien, kosteikkomaisten tulva-alueiden ja tulvatasanteiden luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaiseen perustamiseen ja uoman luonnontilan parantamiseen. Investointikorvausta voidaan myöntää myös viljelyksessä olevien turvepeltojen muuttamiseen kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi. Edellä mainittujen turvepeltojen on oltava eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen (77/2023) 14 §:ssä tarkoitettua korvauskelpoista alaa. Kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi muutettavan korvauskelpoisen turvepellon alaan voidaan hyväksyä veden pinnan nostamisen kannalta tarkoituksenmukaiset korvauskelvottomat reuna-alueet.

Investointikorvausta ei myönnetä investointihankkeisiin, joissa pääasiallisena tarkoituksena on:

Investointikorvauksen kohteena oleva kosteikko ja tulva-alue on perustettava luontaisesti sopiviin paikkoihin pellolle, pellon reuna-alueelle, metsä- tai joutomaalle, jossa kosteikon tai tulva-alueen yläpuolisella valuma-alueella on peltoa yli kymmenen prosenttia. Kosteikko ja tulva-alue on lisäksi perustettava niin, että ne pidättävät mahdollisimman tehokkaasti valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä luovat monipuolisia elinympäristöjä.

Edellä 1 momentista poiketen maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävän kosteikon, kaksitasouoman, tulvatasanteen, turvepellolle ilmastonmuutoksen torjumiseksi perustettavan kosteikon ja uoman, jonka luonnontilaa parannetaan, yläpuolisella valuma-alueella peltoa voi olla alle kymmenen prosenttia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kosteikko on perustettava patoamalla, jos se on mahdollista. Pellolle perustettavassa kosteikossa veden alle pysyvästi jäävältä kosteikon osalta on poistettava sellainen peltomaa, jonka fosforin viljavuusluokka on hyvä, korkea tai erittäin korkea. Edellä mainittu poistaminen ei kuitenkaan koske turvepeltoja. Toimenpiteestä ei saa aiheutua olennaista haittaa kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatukselle, alapuolisen alueen veden riittävyydelle tai muulle maankäytölle. Kosteikko on perustettava siten, että kiintoainesta laskeuttava vesialue on voitava tyhjentää sinne kertyneestä lietteestä. Kosteikosta poistettavan lietteen levitysmäärässä ja -paikassa on otettava huomioon lietteen hyvä fosforinpidätyskyky. Kosteikkohankkeeseen voidaan yhdistää myös fosforin saostus erilaisilla kemiallisilla aineilla.

Turvepeltoa koskevassa kosteikkohankkeessa kohteen vesitaloutta on muutettava siten, että pohjaveden pinta nousee pysyvästi tasolle, joka tehokkaasti ehkäisee turpeen hajoamista.

Kosteikkohankkeeseen saadaan lukea myös sen hoidon kannalta tarpeelliset alueet. Kosteikon rannat ja uoma saadaan suojata eroosiolta ja sortumilta nurmettamalla, kiveämällä tai istutuksin.

Kosteikkohankkeen aikana tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Kosteikkohankkeen valmistuttua investointikorvauksen kohteena oleva ala ei ole enää eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettua maatalousmaata.

Investointikorvauksen kohteena olevan 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun kosteikon pinta-alan, tulva-alueet mukaan lukien, on oltava vähintään yksi prosentti yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Yläpuoliselle valuma-alueelle samaan aikaan perustettavat tai siellä jo olevat kosteikot saadaan laskea mukaan edellä mainittuun vähimmäisalaan. Kosteikkohankkeen kokonaisalaan lasketaan vesi- ja tulva-alueiden lisäksi penkereet ja kosteikon hoidon kannalta tarpeelliset reuna-alueet.

Investointikorvauksen kohteena olevan kosteikkohankkeen pinta-ala saa olla 4 §:n 1 momentissa ja 5 §:ssä tarkoitettua pinta-alaa pienempi, jos:

Investointikorvauksen kohteena oleva uoman kunnostamista koskeva hanke saadaan toteuttaa:

Edellä 1 momentissa tarkoitettu uoma on kunnostettava luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaisesti. Uoman kunnostamishankkeeseen on sisällytettävä uoman hoidon kannalta riittävät reuna-alueet.

Investointikorvauksen kohteena olevasta investointihankkeesta on laadittava asianmukainen suunnitelma, joka tukee hankkeen päätavoitteena olevaa vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuuden edistämistä tai ilmastonmuutoksen hillintää. Suunnitelmassa on oltava:

Kosteikon perustamista koskevaan suunnitelmassa tulee lisäksi olla selvitys:

Investointihankkeeseen sisältyvästä toimenpiteestä aiheutuva kustannus voidaan korvata, jos toimenpide on perusteltu hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös hankkeen kohtuulliset suunnittelukustannukset voidaan korvata. Jos alueen käytöstä saadaan taloudellista hyötyä sadonkorjuun tai muun hyötykäytön perusteella, hyöty on otettava huomioon metsätaloudesta saatavaa hyötyä lukuun ottamatta korvausta vähentävänä tekijänä.

Kosteikon perustamisesta voidaan myöntää korvausta 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi tarpeellisista kohtuullisista kustannuksista, jotka aiheutuvat:

Korvattavien kustannusten on oltava korvauksen hakijan maksamia, lopullisia, kohtuullisia ja todennettavissa. Korvattava kustannus on lopullinen, jos korvauksen hakija ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta.

Kustannukset korvataan vain liitteen mukaisiin enimmäiskustannuksiin asti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kuitenkin yksittäisen toimenpiteen osalta poiketa enimmäiskustannuksista. Edellytyksenä on, että:

Vastikkeetta investointihankkeen hyväksi tehtävä työ voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi.

Investointikorvausta ei myönnetä:

Niistä toimenpiteistä, joista jo maksetaan muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea, ei myönnetä investointikorvausta. Investointikorvausta ei myönnetä hankkeesta aiheutuvista tulonmenetyksistä.

Investointikorvausta ei myönnetä:

Niistä toimenpiteistä, joista jo maksetaan muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea, ei myönnetä investointikorvausta. Investointikorvausta ei myönnetä hankkeesta aiheutuvista tulonmenetyksistä.

Investointikorvausta maksetaan hyväksyttyjen toteutuneiden kustannusten mukaan kohden enintään:

Investointikorvausta uoman luonnontilan parantamisesta ja kaksitasouomista maksetaan hyväksyttyjen toteutuneiden kustannusten mukaan enintään 21 euroa metriltä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioi hakemuksessa esitetyt kustannukset ja vahvistaa päätöksellään korvauksen hankekohtaisen enimmäismäärän.

Investointikorvauksella rahoitettavien kohteiden valinnassa käytetään valintakriteereitä, joiden avulla arvioidaan investointihankkeen merkitystä ympäristölle. Arvioitaessa hankkeen merkitystä ympäristölle investointikorvausta myönnettäessä otetaan huomioon:

Investointihanketta ei saa aloittaa ennen kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen korvauksen myöntämisestä. Hanke on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun päätös korvauksen myöntämisestä on tehty. Erityisestä syystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää hankkeen toteuttamiseen enintään kaksi vuotta lisäaikaa.

Investointihankkeen valmistuttua ja viimeistään valmistumista seuraavana vuonna hankkeen toteuttajan on tehtävä ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (78/2023) 48 §:ssä tarkoitettu sopimus kohteen hoidosta.

Jos korvauksen saaja poikkeaa investointihankkeen aloittamisen jälkeen merkittävästi korvauksen myöntämistä koskevalla päätöksellä hyväksytystä suunnitelmasta ja sen mukaisista toimenpiteistä, korvauspäätökseen on haettava muutosta. Hankkeen kustannukset voidaan hyväksyä korvauskelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät. Korvauspäätöstä voidaan vain erityisen perustellusta syystä muuttaa niin, että hankkeen hyväksyttävät kustannukset kasvavat.

Jos rahoitus toteutuu korvauspäätöksestä poikkeavalla tavalla tai investointihankkeeseen saadaan korvauspäätöksestä poikkeavaa muuta julkista rahoitusta, korvauspäätökseen on haettava muutosta rahoituksen osalta.

Korvaus maksetaan erissä toteutuneiden kulujen mukaisesti erillisen hakemuksen perusteella. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavan kustannuksen perusteena oleva toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva kustannus on maksettu. Ennen korvauksen viimeisen erän hakemista kaikkien investoinnista aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina ja hankkeen on oltava valmis.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavista kustannuksista on yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu julkinen tai muu hankinta. Korvausta ei makseta ennen kuin meno on kirjattu kirjanpitoon taikka muistiinpanoihin sellaisen verovelvollisen osalta, joka ei ole kirjanpitovelvollinen.

Jos maksuun haettavan korvauksen määrä on yli 10 prosenttia suurempi kuin hakemuksen perusteella hyväksytyn maksettavan korvauksen määrä, maksettavaa korvausta on vähennettävä. Vähennyksen on oltava yhtä suuri kuin kyseisten kahden määrän välinen erotus, mutta ei kuitenkaan peruutettavaa korvausta suurempi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos korvauksensaaja pystyy osoittamaan, että korvaukseen oikeuttamattomien kustannusten ilmoittaminen johtuu korvauspäätöksen tai sovellettavien säännösten tulkinnanvaraisuudesta. Vähennystä voidaan kohtuullistaa, jos vähennyksen tekeminen täysimääräisenä olisi olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuutena tarkasteltuna kohtuutonta.

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä tammikuuta 2023.