Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1065/2023 | 2024-01-01 | muutt. 2, 24, 39 ja 52 §:ää sekä 7, 10, 21 ja 25 § | 4 |
| 106/2024 | 2024-04-01 | kum. 12 § ja sen edellä oleva väliotsikko sekä 13 ... | 9 |
| 647/2024 | 2025-02-01 | 118 | |
| 470/2026 | 2026-07-01 | muutt. 3, 4, 6, 10, 11, 14, 15, 38, 39, 44 ja 52 §... | 26 |
Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:
1 luku
Ministeriön johtaminen ja ohjaus
1 §
Ohjaus- ja johtamisperiaatteetMinisteriön johtamisessa toteutetaan ministeriön arvoja sekä yhdessä henkilöstön kanssa sovittuja toimintalinjoja.
Ministeriön hallinnonalalla sovelletaan tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.
Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä.
1 §
Ohjaus- ja johtamisperiaatteetMinisteriön johtamisessa toteutetaan ministeriön arvoja sekä yhdessä henkilöstön kanssa sovittuja toimintalinjoja.
Ministeriön hallinnonalalla sovelletaan tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.
Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä.
2 §
Johtavat virkamiehetKansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003).
Kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003).
Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Yksikön päällikkönä on yksikön johtaja.
Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Ministeriön viestinnän päällikkönä on viestintäjohtaja, kansainvälisten asioiden yksikön päällikkönä on kansainvälisten asioiden johtaja, henkilöstökehitysyksikön päällikkönä on henkilöstöjohtaja, talous- ja hallintoyksikön päällikkönä on talous- ja hallintojohtaja ja valmius- ja varautumisyksikön päällikkönä on valmiusjohtaja.
Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Ministeriön viestinnän päällikkönä on viestintäjohtaja, kansainvälisten asioiden yksikön päällikkönä on kansainvälisten asioiden johtaja, henkilöstökehitysyksikön päällikkönä on henkilöstöjohtaja, talous- ja hallintoyksikön päällikkönä on talous- ja hallintojohtaja ja valmius- ja varautumisyksikön päällikkönä on valmiusjohtaja. Yksikön päällikkönä on yksikön johtaja.
Yksikön johtajan määrää ministeri enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Yksikön päällikkönä on yksikön johtaja. Yksiköiden ja toimintayksiköiden johtajat määrää ministeri.
Yksiköiden ja kansainvälisten asioiden yksikön johtajan määrää ministeri enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
2 §
Johtavat virkamiehetKansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003).
Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Ministeriön viestinnän päällikkönä on viestintäjohtaja, kansainvälisten asioiden yksikön päällikkönä on kansainvälisten asioiden johtaja, henkilöstökehitysyksikön päällikkönä on henkilöstöjohtaja, talous- ja hallintoyksikön päällikkönä on talous- ja hallintojohtaja ja valmius- ja varautumisyksikön päällikkönä on valmiusjohtaja.
Yksikön päällikkönä on yksikön johtaja. Yksiköiden ja toimintayksiköiden johtajat määrää ministeri.
3 §
Ministeriön johtoryhmäMinisteriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten on ministeriön johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on ministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö ja osastopäälliköt.
Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten on ministeriön johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on ministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja. Talousasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu talous- ja hallintojohtaja.
Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten on ministeriön johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on ministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, osastopäälliköt ja viestintäyksikön johtaja.
Ministerin valtiosihteerillä ja ministerin erityisavustajilla on oikeus olla läsnä ministeriön johtoryhmän kokouksissa.
Ministeri ja kansliapäällikkö voivat kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.
Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.
3 §
Ministeriön johtoryhmäMinisteriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten on ministeriön johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on ministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja. Talousasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu talous- ja hallintojohtaja.
Ministerin valtiosihteerillä ja ministerin erityisavustajilla on oikeus olla läsnä ministeriön johtoryhmän kokouksissa.
Ministeri ja kansliapäällikkö voivat kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.
Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.
4 §
VirkajohtoryhmäMinisterille esiteltävien asioiden ja ministeriön hallintoasioiden virkavalmistelun yhteensovittamista varten on virkajohtoryhmä. Virkajohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö ja muina jäseninä osastopäälliköt.
Ministerille esiteltävien asioiden ja ministeriön hallintoasioiden virkavalmistelun yhteensovittamista varten on virkajohtoryhmä. Virkajohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö ja muina jäseninä osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja. Talousasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu talous- ja hallintojohtaja. Henkilöstöasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu henkilöstöjohtaja.
Ministerille esiteltävien asioiden ja ministeriön hallintoasioiden virkavalmistelun yhteensovittamista varten on virkajohtoryhmä. Virkajohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö sekä muina jäseninä osastopäälliköt ja viestintäyksikön johtaja.
Virkajohtoryhmä käsittelee asiat, jotka koskevat:
johtoryhmässä ministerille esitettäviä asioita;
johtoryhmässä ministerille esitettäviä asioita;
ministerin päätösten ja ohjeiden täytäntöönpanoa ja seurantaa;
ministerin päätösten ja ohjeiden täytäntöönpanoa ja seurantaa;
ministeriön säädösvalmistelu- ja ohjausprosessia sekä virkavalmistelun, erityisesti säädösvalmistelun laatua;
ministeriön säädösvalmistelu- ja ohjausprosessia sekä virkavalmistelun, erityisesti säädösvalmistelun laatua;
osastojen ja toimintayksiköiden toiminnan yhteensovittamista;
osastojen ja toimintayksiköiden toiminnan yhteensovittamista;
ministeriötä työnantajana;
ministeriötä työnantajana;
muita kuin 1–5 kohdassa tarkoitettuja jäsenten esiin tuomia asioita.
muita kuin 1–5 kohdassa tarkoitettuja jäsenten esiin tuomia asioita.
Virkajohtoryhmä käsittelee asiat, jotka koskevat:
johtoryhmässä ministerille esitettäviä asioita;
ministerin päätösten ja ohjeiden täytäntöönpanoa ja seurantaa;
ministeriön säädösvalmistelu- ja ohjausprosessia sekä virkavalmistelun, erityisesti säädösvalmistelun laatua;
osastojen ja toimintayksiköiden toiminnan yhteensovittamista;
ministeriötä työnantajana;
muita kuin 1–5 kohdassa tarkoitettuja jäsenten esiin tuomia asioita.
Kansliapäällikkö voi kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.
Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.
4 §
VirkajohtoryhmäMinisterille esiteltävien asioiden ja ministeriön hallintoasioiden virkavalmistelun yhteensovittamista varten on virkajohtoryhmä. Virkajohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö ja muina jäseninä osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja. Talousasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu talous- ja hallintojohtaja. Henkilöstöasioita käsiteltäessä johtoryhmään osallistuu henkilöstöjohtaja.
Virkajohtoryhmä käsittelee asiat, jotka koskevat:
johtoryhmässä ministerille esitettäviä asioita;
ministerin päätösten ja ohjeiden täytäntöönpanoa ja seurantaa;
ministeriön säädösvalmistelu- ja ohjausprosessia sekä virkavalmistelun, erityisesti säädösvalmistelun laatua;
osastojen ja toimintayksiköiden toiminnan yhteensovittamista;
ministeriötä työnantajana;
muita kuin 1–5 kohdassa tarkoitettuja jäsenten esiin tuomia asioita.
Kansliapäällikkö voi kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.
Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.
5 §
Osaston ja toimintayksikön johtoryhmäOsastolla ja toimintayksiköllä voi olla osaston tai toimintayksikön tehtäviä koskevien asioiden suunnittelua ja valmistelua varten johtoryhmä.
5 §
Osaston ja toimintayksikön johtoryhmäOsastolla ja toimintayksiköllä voi olla osaston tai toimintayksikön tehtäviä koskevien asioiden suunnittelua ja valmistelua varten johtoryhmä.
6 §
Hallinnonalan johtoryhmäHallinnonalan johtoryhmässä käsitellään hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua, strategisia kysymyksiä ja lainsäädäntösuunnitelmia sekä sovitetaan yhteen hallinnonalan toimintaa sekä käsitellään johtamista ja työnantajapolitiikkaa.
Hallinnonalan johtoryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö. Muut jäsenet ovat ministeriön osastopäälliköt sekä Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtajat.
Hallinnonalan johtoryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö. Muut jäsenet ovat ministeriön osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja sekä Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtajat.
Hallinnonalan johtoryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö. Muut jäsenet ovat ministeriön osastopäälliköt, viestintäyksikön johtaja sekä Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtajat.
Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.
Kansliapäällikkö voi kutsua liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 2 §:ssä tarkoitettuja ministeriön toimialan edustajia sekä muita asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.
Kansliapäällikkö voi kutsua liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 2 §:ssä tarkoitettuja ministeriön toimialan edustajia sekä muita asiantuntijoita johtoryhmän kokouksiin.
6 §
Hallinnonalan johtoryhmäHallinnonalan johtoryhmässä käsitellään hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua, strategisia kysymyksiä ja lainsäädäntösuunnitelmia sekä sovitetaan yhteen hallinnonalan toimintaa sekä käsitellään johtamista ja työnantajapolitiikkaa.
Hallinnonalan johtoryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö. Muut jäsenet ovat ministeriön osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja kansainvälisten asioiden johtaja sekä Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtajat.
Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.
2 luku
Ministeriön organisaatio
7 §
Ministeriön osastot ja muut toimintayksikötLiikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniosasto, tieto- ja turvallisuusosasto sekä verkko- ja palveluosasto. Lisäksi ministeriössä on valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto osastoihin kuulumattomana toimintayksikkönä.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniohjausosasto, palveluosasto, tieto- ja turvallisuusosasto ja verkko-osasto. Kansliapäällikön alaisuudessa on osastoihin kuulumattomia toimintayksiköitä, joita ovat ministeriön viestintä, kansainvälisten asioiden yksikkö, kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto ja valtion kyberturvallisuusjohtajan toiminto.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniohjausosasto, palveluosasto, tieto- ja turvallisuusosasto ja verkko-osasto. Osastoihin kuulumattomia toimintayksiköitä ovat ministeriön viestintä, kansainvälisten asioiden yksikkö, kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto ja valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniohjausosasto, tieto- ja turvallisuusosasto ja verkko- ja palveluosasto. Osastoihin kuulumattomia toimintayksiköitä ovat ministeriön viestintä, kansainvälisten asioiden yksikkö, kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto ja valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto.
7 §
Ministeriön osastot ja muut toimintayksikötLiikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniohjausosasto, palveluosasto, tieto- ja turvallisuusosasto ja verkko-osasto. Kansliapäällikön alaisuudessa on osastoihin kuulumattomia toimintayksiköitä, joita ovat ministeriön viestintä, kansainvälisten asioiden yksikkö, kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto ja valtion kyberturvallisuusjohtajan toiminto.
7 §
Ministeriön osastot ja muut toimintayksikötLiikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniohjausosasto, palveluosasto, tieto- ja turvallisuusosasto ja verkko-osasto. Osastoihin kuulumattomia toimintayksiköitä ovat ministeriön viestintä, kansainvälisten asioiden yksikkö, kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto ja valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto.
7 §
Ministeriön osastot ja muut toimintayksikötLiikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniohjausosasto, tieto- ja turvallisuusosasto ja verkko- ja palveluosasto. Osastoihin kuulumattomia toimintayksiköitä ovat ministeriön viestintä, kansainvälisten asioiden yksikkö, kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto ja valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto.
7 §
Ministeriön osastot ja muut toimintayksikötLiikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ovat konserniosasto, tieto- ja turvallisuusosasto sekä verkko- ja palveluosasto. Lisäksi ministeriössä on valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto osastoihin kuulumattomana toimintayksikkönä.
8 §
Yleistä osastojen ja toimintayksiköiden tehtävistäKukin osasto ja toimintayksikkö vastaa omalla toimialallaan ja yhteistyössä muiden osastojen ja toimintayksiköiden kanssa:
ministeriölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta;
ministeriölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta;
osastolle ja toimintayksiköille osoitettujen määrärahojen käytöstä;
osastolle ja toimintayksiköille osoitettujen määrärahojen käytöstä;
lainsäädännön kehittämisestä;
lainsäädännön kehittämisestä;
Euroopan unionia ja Pohjois-Atlantin liittoa (Nato) koskevista asioista, muusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja kansainvälisistä sopimuksista;
Euroopan unionia ja Pohjois-Atlantin liittoa (Nato) koskevista asioista, muusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja kansainvälisistä sopimuksista;
tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnasta.
tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnasta.
Kukin osasto ja toimintayksikkö vastaa omalla toimialallaan ja yhteistyössä muiden osastojen ja toimintayksiköiden kanssa:
ministeriölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta;
osastolle ja toimintayksiköille osoitettujen määrärahojen käytöstä;
lainsäädännön kehittämisestä;
Euroopan unionia ja Pohjois-Atlantin liittoa (Nato) koskevista asioista, muusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja kansainvälisistä sopimuksista;
tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnasta.
Osastot ja toimintayksiköt osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnitteluun, talousarvioesityksen ja tulostavoitteiden valmisteluun sekä hallinnonalan ohjaukseen.
Osastot ja toimintayksiköt tukevat ja avustavat ministeriön johtoa varautumisasioissa sekä valmistelevat asiat, jotka koskevat ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan jatkuvuuden turvaamista osaston toimialalla.
8 §
Yleistä osastojen ja toimintayksiköiden tehtävistäKukin osasto ja toimintayksikkö vastaa omalla toimialallaan ja yhteistyössä muiden osastojen ja toimintayksiköiden kanssa:
ministeriölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta;
osastolle ja toimintayksiköille osoitettujen määrärahojen käytöstä;
lainsäädännön kehittämisestä;
Euroopan unionia ja Pohjois-Atlantin liittoa (Nato) koskevista asioista, muusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja kansainvälisistä sopimuksista;
tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnasta.
Osastot ja toimintayksiköt osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnitteluun, talousarvioesityksen ja tulostavoitteiden valmisteluun sekä hallinnonalan ohjaukseen.
Osastot ja toimintayksiköt tukevat ja avustavat ministeriön johtoa varautumisasioissa sekä valmistelevat asiat, jotka koskevat ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan jatkuvuuden turvaamista osaston toimialalla.
9 §
Henkilöstön sijoittaminen osastoihin, yksiköihin ja toimintayksiköihinMinisteriön virkojen ja henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja toimintayksiköihin määrää kansliapäällikkö.
Osastopäälliköt määräävät osaston virkojen sijoittamisesta yksiköihin ja antavat tarkemmat määräykset osaston virkamiesten työnjaosta ja tehtävistä.
9 §
Henkilöstön sijoittaminen osastoihin, yksiköihin ja toimintayksiköihinMinisteriön virkojen ja henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja toimintayksiköihin määrää kansliapäällikkö.
Osastopäälliköt määräävät osaston virkojen sijoittamisesta yksiköihin ja antavat tarkemmat määräykset osaston virkamiesten työnjaosta ja tehtävistä.
10 §
Konserniosaston tehtävätKonserniosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
talous- ja henkilöstöresursseja;
talous- ja henkilöstöresursseja;
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja sekä liiketoiminnan kehittämistä ja yhtiöoikeudellisia järjestelyjä;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja sekä liiketoiminnan kehittämistä ja yhtiöoikeudellisia järjestelyjä;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
valtion aluehallintoon liittyvää ohjausta ja yhteistyötä;
säädösten ja niiden valmistelun laadun valvontaa;
säädösten ja niiden valmistelun laadun valvontaa;
valtion aluehallintoon liittyvää ohjausta ja yhteistyötä;
strategiatyötä ja ennakointia;
ministeriön ja hallinnonalan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden valvontaa;
ministeriön ja hallinnonalan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden valvontaa;
strategiatyötä ja ennakointia;
sisäisen valvonnan toimivuuden arviointia ja sisäisen tarkastuksen järjestämistä;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia;
sisäisen valvonnan toimivuuden arviointia ja sisäisen tarkastuksen järjestämistä;
riskienhallinnan yhteensovittamista ja kehittämistä;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja ja liiketoiminnan kehittämistä;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja ja liiketoiminnan kehittämistä;
riskienhallinnan yhteensovittamista ja kehittämistä;
talous- ja henkilöstöresursseja sekä talous- ja henkilöstöasioihin liittyvää yhteistyötä valtioneuvostossa;
vaikutusarvioita;
vaikutusarvioita;
talous- ja henkilöstöresursseja sekä talous- ja henkilöstöasioihin liittyvää yhteistyötä valtioneuvostossa;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
henkilöstöpolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä;
henkilöstöpolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
henkilöstön, toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämistä;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietohallintoa;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietohallintoa;
henkilöstön, toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämistä;
työsuojelua, työhyvinvointia sekä yhteistoimintaa ministeriössä ja hallinnonalalla;
tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
työsuojelua, työhyvinvointia sekä yhteistoimintaa ministeriössä ja hallinnonalalla;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietosuojaa;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietosuojaa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä;
osastoille ja hallinnonalan virastoille ja laitoksille annettavia asiantuntijapalveluita taloudellisesti merkittävissä asioissa;
osastoille ja hallinnonalan virastoille ja laitoksille annettavia asiantuntijapalveluita taloudellisesti merkittävissä asioissa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä;
vaikutusarvioita;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä yhteistyössä kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminnon kanssa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä yhteistyössä kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminnon kanssa;
vaikutusarvioita;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia sekä julkisia hankintoja;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle tai yksikölle;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle tai yksikölle;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia sekä julkisia hankintoja;
säädösvalmistelun tukea ja laadun varmistusta;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
säädösvalmistelun tukea ja laadun varmistusta;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
muita kuin 1–16 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
muita kuin 1–16 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista ministeriössä ja hallinnonalalla;
ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista ministeriössä ja hallinnonalalla;
tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle;
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle;
tietohallintoa;
tietohallintoa;
EU-, Nato- ja kansainvälisten asioiden yhteensovittamista ja kehittämistä ministeriössä ja hallinnonalalla siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle;
EU-, Nato- ja kansainvälisten asioiden yhteensovittamista ja kehittämistä ministeriössä ja hallinnonalalla siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle;
24 kohta on kumottu A:lla 3.6.2026/470.
ministeriön ulkoista viestintää ja työyhteisöviestintää sekä viestintäyhteistyötä valtioneuvostossa ja hallinnonalalla;
muita kuin 1–24 kohdassa tarkoitettuja kansliapäällikön osoittamia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita;
muita kuin 1–24 kohdassa tarkoitettuja kansliapäällikön osoittamia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita;
muita kuin 1–25 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
muita kuin 1–25 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
Konserniohjausosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
talous- ja henkilöstöresursseja;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
säädösten ja niiden valmistelun laadun valvontaa;
ministeriön ja hallinnonalan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden valvontaa;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja ja liiketoiminnan kehittämistä;
vaikutusarvioita;
henkilöstöpolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietohallintoa;
tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
osastoille ja hallinnonalan virastoille ja laitoksille annettavia asiantuntijapalveluita taloudellisesti merkittävissä asioissa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä yhteistyössä kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminnon kanssa;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle tai yksikölle;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
muita kuin 1–16 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
Konserniohjausosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
talous- ja henkilöstöresursseja;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
säädösten ja niiden valmistelun laadun valvontaa;
ministeriön ja hallinnonalan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden valvontaa;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja ja liiketoiminnan kehittämistä;
vaikutusarvioita;
henkilöstöpolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietohallintoa;
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
osastoille ja hallinnonalan virastoille ja laitoksille annettavia asiantuntijapalveluita taloudellisesti merkittävissä asioissa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä yhteistyössä kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminnon kanssa;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle tai yksikölle;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
muita kuin 1–16 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
Konserniosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja sekä liiketoiminnan kehittämistä ja yhtiöoikeudellisia järjestelyjä;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
valtion aluehallintoon liittyvää ohjausta ja yhteistyötä;
strategiatyötä ja ennakointia;
sisäisen valvonnan toimivuuden arviointia ja sisäisen tarkastuksen järjestämistä;
riskienhallinnan yhteensovittamista ja kehittämistä;
talous- ja henkilöstöresursseja sekä talous- ja henkilöstöasioihin liittyvää yhteistyötä valtioneuvostossa;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
henkilöstön, toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämistä;
työsuojelua, työhyvinvointia sekä yhteistoimintaa ministeriössä ja hallinnonalalla;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietosuojaa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä;
vaikutusarvioita;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia sekä julkisia hankintoja;
säädösvalmistelun tukea ja laadun varmistusta;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista ministeriössä ja hallinnonalalla;
tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle;
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle;
tietohallintoa;
EU-, Nato- ja kansainvälisten asioiden yhteensovittamista ja kehittämistä ministeriössä ja hallinnonalalla siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle;
ministeriön ulkoista viestintää ja työyhteisöviestintää sekä viestintäyhteistyötä valtioneuvostossa ja hallinnonalalla;
muita kuin 1–24 kohdassa tarkoitettuja kansliapäällikön osoittamia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita;
muita kuin 1–25 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut asiat ovat suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.
10 §
Konserniohjausosaston tehtävätKonserniohjausosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
talous- ja henkilöstöresursseja;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
säädösten ja niiden valmistelun laadun valvontaa;
ministeriön ja hallinnonalan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden valvontaa;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja ja liiketoiminnan kehittämistä;
vaikutusarvioita;
henkilöstöpolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietohallintoa;
tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
osastoille ja hallinnonalan virastoille ja laitoksille annettavia asiantuntijapalveluita taloudellisesti merkittävissä asioissa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä yhteistyössä kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminnon kanssa;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle tai yksikölle;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
muita kuin 1–16 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
10 §
Konserniohjausosaston tehtävätKonserniohjausosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
talous- ja henkilöstöresursseja;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
säädösten ja niiden valmistelun laadun valvontaa;
ministeriön ja hallinnonalan toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden valvontaa;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja ja liiketoiminnan kehittämistä;
vaikutusarvioita;
henkilöstöpolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietohallintoa;
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
osastoille ja hallinnonalan virastoille ja laitoksille annettavia asiantuntijapalveluita taloudellisesti merkittävissä asioissa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä yhteistyössä kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminnon kanssa;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle tai yksikölle;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
muita kuin 1–16 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
10 §
Konserniosaston tehtävätKonserniosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
ministeriön tulosjohtamista, hallinnonalan tulosohjausta, tulostavoitteita ja niiden seurantaa;
valtionyhtiöiden omistajaohjausta, rahastoja sekä liiketoiminnan kehittämistä ja yhtiöoikeudellisia järjestelyjä;
ministeriön ja hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien laadun valvontaa sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien tietojen arvioimista;
valtion aluehallintoon liittyvää ohjausta ja yhteistyötä;
strategiatyötä ja ennakointia;
sisäisen valvonnan toimivuuden arviointia ja sisäisen tarkastuksen järjestämistä;
riskienhallinnan yhteensovittamista ja kehittämistä;
talous- ja henkilöstöresursseja sekä talous- ja henkilöstöasioihin liittyvää yhteistyötä valtioneuvostossa;
talousarviota ja toiminnan suunnittelua;
henkilöstön, toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämistä;
työsuojelua, työhyvinvointia sekä yhteistoimintaa ministeriössä ja hallinnonalalla;
yleisiä hallinto- ja oikeusasioita sekä tietosuojaa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) säädettyjä tehtäviä;
vaikutusarvioita;
veroja ja maksuja, hinnoittelujärjestelmiä ja valtionavustuksia sekä julkisia hankintoja;
säädösvalmistelun tukea ja laadun varmistusta;
yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla;
ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista ministeriössä ja hallinnonalalla;
tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle;
tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan yhteensovittamista ja hankintoja;
toimialan valmiuden ja varautumisen ohjausta ja yhteensovittamista siltä osin kuin ne eivät kuuluu muulle osastolle;
tietohallintoa;
EU-, Nato- ja kansainvälisten asioiden yhteensovittamista ja kehittämistä ministeriössä ja hallinnonalalla siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle;
ministeriön ulkoista viestintää ja työyhteisöviestintää sekä viestintäyhteistyötä valtioneuvostossa ja hallinnonalalla;
muita kuin 1–24 kohdassa tarkoitettuja kansliapäällikön osoittamia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita;
muita kuin 1–25 kohdassa tarkoitettuja asioita, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut asiat ovat suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.
11 §
Konserniosaston yksiköt ja niiden vastuutStrategia- ja ohjausyksikkö vastaa siitä, että ministeriötä, hallinnonalan virastoja ja yhtiöitä johdetaan ja ohjataan strategisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti. Yksikkö vastaa siitä, että ennakoinnilla, riskienhallinnalla, strategisella suunnittelulla ja seurannalla ministeriön laadukas työ toteutuu sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksikkö vastaa siitä, että ministeriön tavoitteiden saavuttamista edistetään julkisissa hankinnoissa, valtionavustuksissa ja erillishankkeissa.
Talous- ja hallintoyksikkö vastaa siitä, että ministeriön ja koko hallinnonalan toiminta on taloudellista ja taloudenpito suunniteltua, sekä siitä, että ministeriössä ja hallinnonalalla noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ja hallinto toimii laillisesti ja tehokkaasti. Lisäksi yksikkö vastaa ministeriön tiedonhallintaa, tietoturvaa ja tietosuojaa koskevista asioista.
Henkilöstö- ja talousyksikkö vastaa siitä, että hyvä hallinto, taloushallinto ja henkilöstöpolitiikka toteutuvat ministeriössä ja hallinnonalalla. Yksikkö vastaa siitä, että strategisella henkilöstösuunnittelulla sekä toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämisellä varmistetaan ministeriön tavoitteiden saavuttaminen sekä henkilöstön muutoskyvykkyys, resilienssi ja hyvinvointi. Yksikkö vastaa siitä, että hallinnonalan talousarviovalmistelu on tietopohjaista ja koko konsernin tavoitteita tukevaa.
Henkilöstökehitysyksikkö vastaa siitä, että ministeriön ja koko hallinnonalan henkilöstöpolitiikka on hyvää sekä toimintaa ja työhyvinvointia tukevaa.
Tietopohja- ja kehittämisyksikkö vastaa siitä, että hallinnonalan säädösvalmistelu ja vaikutusarviointi on laadukasta. Yksikkö vastaa ministeriön hinnoitteluasioiden ja rahoitusmallien kehittämisestä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämisestä. Yksikkö vastaa siitä, että hallinnonalalla edistetään energiatehokasta, vähäpäästöistä ja ympäristöä vähän kuormittavaa liikennettä ja viestintää.
Ohjausyksikkö vastaa siitä, että ministeriötä ja sen hallinnonalaa voidaan johtaa strategisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti.
Valmius- ja tietohallintoyksikkö vastaa siitä, että ministeriön johdolla on oikea-aikainen tilannekuva toimialan turvallisuudesta, varautumisesta ja huoltovarmuudesta sekä tähän tarvittava tuki. Yksikkö vastaa toimialan varautumisen yhteensovittamisesta sekä hallinnonalan osallistumisesta valtioneuvoston varautumis-, huoltovarmuus- ja Nato-yhteistyöhön. Yksikkö vastaa ministeriön tietohallinnosta ja tietoturvasta sekä hallinnonalan tietohallinnon yhteensovittamisesta.
Vaikutusarviointi- ja kehitysyksikön tehtävänä on laatia, tukea ja kehittää vaikutusarviointeja. Lisäksi yksikkö vastaa ministeriön hinnoitteluasioiden ja rahoitusmallien kehittämisestä. Yksikkö tukee ja kehittää säädösvalmistelua sekä edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa ministeriön hallinnonalan EU- ja kansainvälisten asioiden valmistelun ja vaikuttamisen yhteensovittamisesta ja kehittämisestä Suomen tavoitteiden mukaisesti.
Valmius- ja varautumisyksikkö vastaa kansliapäällikön avustamisesta ministeriön ja sen hallinnonalan yhteisen varautumisen, huoltovarmuuden ja valmiussuunnittelun yleisessä ohjauksessa ja yhteensovittamisessa sekä valvonnassa ja kehittämisessä siltä osin kuin kyseessä ei ole muun osaston, yksikön tai toimintayksikön tehtävä sekä osallistumisesta valtioneuvoston varautumis- ja huoltovarmuusyhteistyöhön. Yksikkö vastaa Natoa koskevien asioiden yhteensovittamisesta siltä osin kuin kyseessä ei ole muun osaston, yksikön, toimintayksikön tai virkamiehen tehtävä.
6 momentti on kumottu A:lla 3.6.2026/470.
Viestintäyksikkö vastaa siitä, että avoimella ja läpinäkyvällä viestinnällä kerrotaan, mitä ministeriössä tehdään, minkälaisia vaikutuksia ministeriön toimilla on sekä neuvotaan, miten valmisteluun voi vaikuttaa. Yksikkö vastaa siitä, että viestinnällä edistetään ministeriön tavoitteiden saavuttamista ja lisätään luottamusta ministeriön toimintaan ja että työyhteisöviestinnällä tuetaan työssä onnistumista ja työssä viihtymistä.
11 §
Konserniohjausosaston yksiköt ja niiden vastuutTalous- ja hallintoyksikkö vastaa siitä, että ministeriön ja koko hallinnonalan toiminta on taloudellista ja taloudenpito suunniteltua, sekä siitä, että ministeriössä ja hallinnonalalla noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ja hallinto toimii laillisesti ja tehokkaasti. Lisäksi yksikkö vastaa ministeriön tiedonhallintaa, tietoturvaa ja tietosuojaa koskevista asioista.
Henkilöstökehitysyksikkö vastaa siitä, että ministeriön ja koko hallinnonalan henkilöstöpolitiikka on hyvää sekä toimintaa ja työhyvinvointia tukevaa.
Ohjausyksikkö vastaa siitä, että ministeriötä ja sen hallinnonalaa voidaan johtaa strategisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti.
Vaikutusarviointi- ja kehitysyksikön tehtävänä on laatia, tukea ja kehittää vaikutusarviointeja. Lisäksi yksikkö vastaa ministeriön hinnoitteluasioiden ja rahoitusmallien kehittämisestä. Yksikkö tukee ja kehittää säädösvalmistelua sekä edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Valmius- ja varautumisyksikkö vastaa kansliapäällikön avustamisesta ministeriön ja sen hallinnonalan yhteisen varautumisen, huoltovarmuuden ja valmiussuunnittelun yleisessä ohjauksessa ja yhteensovittamisessa sekä valvonnassa ja kehittämisessä siltä osin kuin kyseessä ei ole muun osaston, yksikön tai toimintayksikön tehtävä sekä osallistumisesta valtioneuvoston varautumis- ja huoltovarmuusyhteistyöhön. Yksikkö vastaa Natoa koskevien asioiden yhteensovittamisesta siltä osin kuin kyseessä ei ole muun osaston, yksikön, toimintayksikön tai virkamiehen tehtävä.
11 §
Konserniosaston yksiköt ja niiden vastuutStrategia- ja ohjausyksikkö vastaa siitä, että ministeriötä, hallinnonalan virastoja ja yhtiöitä johdetaan ja ohjataan strategisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti. Yksikkö vastaa siitä, että ennakoinnilla, riskienhallinnalla, strategisella suunnittelulla ja seurannalla ministeriön laadukas työ toteutuu sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yksikkö vastaa siitä, että ministeriön tavoitteiden saavuttamista edistetään julkisissa hankinnoissa, valtionavustuksissa ja erillishankkeissa.
Henkilöstö- ja talousyksikkö vastaa siitä, että hyvä hallinto, taloushallinto ja henkilöstöpolitiikka toteutuvat ministeriössä ja hallinnonalalla. Yksikkö vastaa siitä, että strategisella henkilöstösuunnittelulla sekä toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämisellä varmistetaan ministeriön tavoitteiden saavuttaminen sekä henkilöstön muutoskyvykkyys, resilienssi ja hyvinvointi. Yksikkö vastaa siitä, että hallinnonalan talousarviovalmistelu on tietopohjaista ja koko konsernin tavoitteita tukevaa.
Tietopohja- ja kehittämisyksikkö vastaa siitä, että hallinnonalan säädösvalmistelu ja vaikutusarviointi on laadukasta. Yksikkö vastaa ministeriön hinnoitteluasioiden ja rahoitusmallien kehittämisestä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämisestä. Yksikkö vastaa siitä, että hallinnonalalla edistetään energiatehokasta, vähäpäästöistä ja ympäristöä vähän kuormittavaa liikennettä ja viestintää.
Valmius- ja tietohallintoyksikkö vastaa siitä, että ministeriön johdolla on oikea-aikainen tilannekuva toimialan turvallisuudesta, varautumisesta ja huoltovarmuudesta sekä tähän tarvittava tuki. Yksikkö vastaa toimialan varautumisen yhteensovittamisesta sekä hallinnonalan osallistumisesta valtioneuvoston varautumis-, huoltovarmuus- ja Nato-yhteistyöhön. Yksikkö vastaa ministeriön tietohallinnosta ja tietoturvasta sekä hallinnonalan tietohallinnon yhteensovittamisesta.
Kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa ministeriön hallinnonalan EU- ja kansainvälisten asioiden valmistelun ja vaikuttamisen yhteensovittamisesta ja kehittämisestä Suomen tavoitteiden mukaisesti.
Viestintäyksikkö vastaa siitä, että avoimella ja läpinäkyvällä viestinnällä kerrotaan, mitä ministeriössä tehdään, minkälaisia vaikutuksia ministeriön toimilla on sekä neuvotaan, miten valmisteluun voi vaikuttaa. Yksikkö vastaa siitä, että viestinnällä edistetään ministeriön tavoitteiden saavuttamista ja lisätään luottamusta ministeriön toimintaan ja että työyhteisöviestinnällä tuetaan työssä onnistumista ja työssä viihtymistä.
12 §
Palveluosaston tehtävätPalveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
palveluita ja palvelumarkkinoita;
yleispalvelua, julkista palvelua sekä palveluiden käyttäjien oikeuksia ja kuluttajansuojaa;
elinkeinopolitiikkaa palvelutoiminnassa ja sisämarkkinoiden kehittämistä;
sähköistä kaupankäyntiä;
palveluiden käyttämiseen tarvittavia välineitä ja laitteita;
koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
talousarvion mukaisia joukkoliikenteen palveluiden ostoja.
13 §
Palveluosaston yksiköt ja niiden vastuutMarkkinayksikkö vastaa siitä, että liikennepalveluiden markkinat voivat toimia kilpaillusti ja luoda myönteistä toimintaympäristöä palveluiden käyttäjille ja tuottajille.
Kuljetus- ja pätevyysyksikkö vastaa siitä, että kuljetusketjut ovat laadukkaita ja sujuvia ja että kuljetuksia tuetaan koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevalla sääntelyllä.
Kuluttajapalveluyksikkö vastaa siitä, että kuluttajille on tarjolla laadukkaita, edullisia, esteettömiä ja saavutettavia liikenteen ja viestinnän palveluita.
14 §
Tieto- ja turvallisuusosaston tehtävätTieto- ja turvallisuusosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
datan yhteentoimivuutta ja kestävää hyödyntämistä liiketoiminnassa sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista;
digitalisaatiota ja tietovarantoja;
datan yhteentoimivuutta ja kestävää hyödyntämistä liiketoiminnassa sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista;
toimialan tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisen yhteensovittamista;
tiedon käyttöä liiketoiminnassa, tiedon yhteentoimivuutta ja oikeutta tietoon;
toimialan tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisen yhteensovittamista;
viestinnän ja sähköisten alustojen kuluttajapalveluita ja esteettömyyttä;
palveluiden käyttäjän turvallisuutta, käyttäytymisen sääntelyä ja sanktioita sekä yksityisyydensuojaa ja palveluiden luottamuksellisuutta;
viestinnän ja sähköisten alustojen kuluttajapalveluita ja esteettömyyttä;
sähköistä kaupankäyntiä;
kyberturvallisuutta;
sähköistä kaupankäyntiä;
media-asioiden yhteensovittamista ja yleisradiotoimintaa;
palveluiden käyttäjän sananvapautta;
media-asioiden yhteensovittamista ja yleisradiotoimintaa;
postitoimintaa;
identiteetin hallintaa ja sähköistä tunnistamista;
postitoimintaa;
viestintäverkkojen ja -palveluiden turvallisuutta;
automaatiota ja robotisaatiota;
viestintäverkkojen ja -palveluiden turvallisuutta;
liikennejärjestelmän kyberturvallisuuden yhteensovittamista;
ajoneuvojen tekniikkaa;
liikennejärjestelmän kyberturvallisuuden yhteensovittamista;
yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä;
vaarallisten aineiden kuljetusta.
vaarallisten aineiden kuljetusta;
yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä;
identiteetin hallintaa ja sähköistä tunnistamista;
viestinnän kuluttajapalveluita;
identiteetin hallintaa ja sähköistä tunnistamista;
tieliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta sekä liikenneturvallisuusasioiden yhteensovittamista;
yleispalvelua, julkista palvelua sekä palveluiden käyttäjien oikeuksia ja kuluttajansuojaa;
tieliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta sekä liikenneturvallisuusasioiden yhteensovittamista;
tieliikenteen tavaraliikenteen markkinoita, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
sähköistä kaupankäyntiä;
tieliikenteen tavaraliikenteen markkinoita, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
ajokortteja;
palveluiden käyttämiseen tarvittavia välineitä ja laitteita.
ajokortteja;
tieliikenteen ja kuljetusten automaatiokehitystä;
tieliikenteen ja kuljetusten automaatiokehitystä;
ajoneuvoteknologiaa ja ajoneuvojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia;
vaarallisten aineiden kuljetusta.
vaarallisten aineiden kuljetusta.
Tieto- ja turvallisuusosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
digitalisaatiota ja tietovarantoja;
tiedon käyttöä liiketoiminnassa, tiedon yhteentoimivuutta ja oikeutta tietoon;
palveluiden käyttäjän turvallisuutta, käyttäytymisen sääntelyä ja sanktioita sekä yksityisyydensuojaa ja palveluiden luottamuksellisuutta;
kyberturvallisuutta;
palveluiden käyttäjän sananvapautta;
identiteetin hallintaa ja sähköistä tunnistamista;
automaatiota ja robotisaatiota;
ajoneuvojen tekniikkaa;
vaarallisten aineiden kuljetusta.
Tieto- ja turvallisuusosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
datan yhteentoimivuutta ja kestävää hyödyntämistä liiketoiminnassa sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista;
toimialan tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisen yhteensovittamista;
viestinnän ja sähköisten alustojen kuluttajapalveluita ja esteettömyyttä;
sähköistä kaupankäyntiä;
media-asioiden yhteensovittamista ja yleisradiotoimintaa;
postitoimintaa;
viestintäverkkojen ja -palveluiden turvallisuutta;
liikennejärjestelmän kyberturvallisuuden yhteensovittamista;
yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä;
identiteetin hallintaa ja sähköistä tunnistamista;
tieliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta sekä liikenneturvallisuusasioiden yhteensovittamista;
tieliikenteen tavaraliikenteen markkinoita, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
ajokortteja;
tieliikenteen ja kuljetusten automaatiokehitystä;
ajoneuvoteknologiaa ja ajoneuvojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia;
vaarallisten aineiden kuljetusta.
14 §
Tieto- ja turvallisuusosaston tehtävätTieto- ja turvallisuusosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
digitalisaatiota ja tietovarantoja;
tiedon käyttöä liiketoiminnassa, tiedon yhteentoimivuutta ja oikeutta tietoon;
palveluiden käyttäjän turvallisuutta, käyttäytymisen sääntelyä ja sanktioita sekä yksityisyydensuojaa ja palveluiden luottamuksellisuutta;
kyberturvallisuutta;
palveluiden käyttäjän sananvapautta;
identiteetin hallintaa ja sähköistä tunnistamista;
automaatiota ja robotisaatiota;
ajoneuvojen tekniikkaa;
vaarallisten aineiden kuljetusta.
14 §
Tieto- ja turvallisuusosaston tehtävätTieto- ja turvallisuusosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
datan yhteentoimivuutta ja kestävää hyödyntämistä liiketoiminnassa sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöasioiden yhteensovittamista;
toimialan tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisen yhteensovittamista;
viestinnän ja sähköisten alustojen kuluttajapalveluita ja esteettömyyttä;
sähköistä kaupankäyntiä;
media-asioiden yhteensovittamista ja yleisradiotoimintaa;
postitoimintaa;
viestintäverkkojen ja -palveluiden turvallisuutta;
liikennejärjestelmän kyberturvallisuuden yhteensovittamista;
yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä;
identiteetin hallintaa ja sähköistä tunnistamista;
tieliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta sekä liikenneturvallisuusasioiden yhteensovittamista;
tieliikenteen tavaraliikenteen markkinoita, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
ajokortteja;
tieliikenteen ja kuljetusten automaatiokehitystä;
ajoneuvoteknologiaa ja ajoneuvojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia;
vaarallisten aineiden kuljetusta.
15 §
Tieto- ja turvallisuusosaston yksiköt ja niiden vastuutDatatalous- ja mediayksikkö vastaa siitä, että datan saatavuus, yhteentoimivuus ja kestävä hyödyntäminen yli sektorirajojen mahdollistaa datatalouden kasvun sekä siitä, että digitalisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään toimialalla laajasti. Yksikkö vastaa siitä, että varmistetaan toimintaedellytykset toimivalle viestintäpalvelumarkkinalle ja riippumattomalle medialle sananvapauden ja palveluiden käyttäjien edun toteutumiseksi.
Tietoliiketoimintayksikkö vastaa siitä, että tietoa voidaan hyödyntää laajasti liiketoiminnassa.
Digitaalinen luottamus -yksikkö vastaa siitä, että viestintäverkot ja niihin kytkeytyvät digitaaliset palvelut ja tuotteet ovat luotettavia ja turvallisia ja että ne suojaavat käyttäjien tietojen ja viestinnän yksityisyyttä. Yksikkö vastaa siitä, että julkisen ja yksityisen sektorin kanssa yhteistoiminnassa vahvistetaan yhteiskunnan kykyä ennakoida ja sietää kyberhäiriöitä sekä palautua niistä. Yksikkö vastaa siitä, että uudet teknologiat otetaan käyttöön riskit halliten ja mahdollisuudet hyödyntäen.
Turvallisuusyksikkö vastaa siitä, että liikenteen ja viestinnän palvelut ja verkot ovat käyttäjille ja liiketoiminnan harjoittajille turvallisia.
Tieliikenne ja kuljetusketjut -yksikkö vastaa siitä, että tieliikenteen sekä logististen ketjujen turvallisuus, kestävyys ja tehokkuus sekä kuljetusmarkkinan toimivuus paranevat. Yksikkö vastaa siitä, että edellytykset ovat hyvät tieliikenteen ja kuljetusten tulevaisuuden teknologioiden sekä digitalisaation ja automaation tehokkaalle ja ihmislähtöiselle hyödyntämiselle.
Automaatioyksikkö vastaa siitä, että liikenteen automaatio ja teknologia kehittyvät kestävästi ja turvallisesti tietoa hyödyntäen.
Tieliikenne ja kuljetusketjut -yksikkö vastaa siitä, että tieliikenteen sekä logististen ketjujen turvallisuus, kestävyys ja tehokkuus sekä kuljetusmarkkinan toimivuus paranevat. Yksikkö vastaa siitä, että edellytykset ovat hyvät tieliikenteen ja kuljetusten tulevaisuuden teknologioiden sekä digitalisaation ja automaation tehokkaalle ja ihmislähtöiselle hyödyntämiselle. Yksikkö vastaa siitä, että ajoneuvojen haitalliset ilmasto- ja ympäristövaikutukset vähentyvät.
15 §
Tieto- ja turvallisuusosaston yksiköt ja niiden vastuutTietoliiketoimintayksikkö vastaa siitä, että tietoa voidaan hyödyntää laajasti liiketoiminnassa.
Turvallisuusyksikkö vastaa siitä, että liikenteen ja viestinnän palvelut ja verkot ovat käyttäjille ja liiketoiminnan harjoittajille turvallisia.
Automaatioyksikkö vastaa siitä, että liikenteen automaatio ja teknologia kehittyvät kestävästi ja turvallisesti tietoa hyödyntäen.
15 §
Tieto- ja turvallisuusosaston yksiköt ja niiden vastuutDatatalous- ja mediayksikkö vastaa siitä, että datan saatavuus, yhteentoimivuus ja kestävä hyödyntäminen yli sektorirajojen mahdollistaa datatalouden kasvun sekä siitä, että digitalisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään toimialalla laajasti. Yksikkö vastaa siitä, että varmistetaan toimintaedellytykset toimivalle viestintäpalvelumarkkinalle ja riippumattomalle medialle sananvapauden ja palveluiden käyttäjien edun toteutumiseksi.
Digitaalinen luottamus -yksikkö vastaa siitä, että viestintäverkot ja niihin kytkeytyvät digitaaliset palvelut ja tuotteet ovat luotettavia ja turvallisia ja että ne suojaavat käyttäjien tietojen ja viestinnän yksityisyyttä. Yksikkö vastaa siitä, että julkisen ja yksityisen sektorin kanssa yhteistoiminnassa vahvistetaan yhteiskunnan kykyä ennakoida ja sietää kyberhäiriöitä sekä palautua niistä. Yksikkö vastaa siitä, että uudet teknologiat otetaan käyttöön riskit halliten ja mahdollisuudet hyödyntäen.
Tieliikenne ja kuljetusketjut -yksikkö vastaa siitä, että tieliikenteen sekä logististen ketjujen turvallisuus, kestävyys ja tehokkuus sekä kuljetusmarkkinan toimivuus paranevat. Yksikkö vastaa siitä, että edellytykset ovat hyvät tieliikenteen ja kuljetusten tulevaisuuden teknologioiden sekä digitalisaation ja automaation tehokkaalle ja ihmislähtöiselle hyödyntämiselle. Yksikkö vastaa siitä, että ajoneuvojen haitalliset ilmasto- ja ympäristövaikutukset vähentyvät.
16 §
Verkko- ja palveluosaston tehtävätVerkko- ja palveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
liikennejärjestelmäsuunnittelua ja siihen liittyvää yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla sekä kansainvälisesti;
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä verkkoja ja väyliä sekä verkkomarkkinoita;
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä verkkoja ja väyliä sekä verkkomarkkinoita;
liikennejärjestelmäsuunnittelua ja siihen liittyvää yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla sekä kansainvälisesti;
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä liikenteen ja viestinnän verkkoja sekä niiden kansainvälistä rahoitusta;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä liikenteen ja viestinnän verkkoja sekä niiden kansainvälistä rahoitusta;
liikenteen palveluita ja palvelumarkkinoita;
ympäristöasioita ja ilmastopolitiikkaa;
ympäristöasioita ja ilmastopolitiikkaa;
liikenteen palveluita ja palvelumarkkinoita;
joukkoliikenteen palveluiden ostoja;
energiakysymyksiä ja käyttövoimaa;
energiakysymyksiä ja käyttövoimaa;
joukkoliikenteen palveluiden ostoja;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen ympäristö- ja ilmastoasioita;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen ympäristö- ja ilmastoasioita;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
taajuuspolitiikkaa;
taajuuspolitiikkaa;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen turvallisuutta, automaatiota ja tietosääntelyä;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen turvallisuutta, automaatiota ja tietosääntelyä;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
internetin hallintoa;
internetin hallintoa;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
avaruusasioita.
avaruusasioita;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
taajuusasioita;
liikenteen palveluita ja palvelumarkkinoita;
taajuusasioita;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
telemarkkinasääntelyä ja verkkomarkkinoita;
talousarvion mukaisia joukkoliikenteen palveluiden ostoja.
telemarkkinasääntelyä ja verkkomarkkinoita;
satelliittijärjestelmiä ja satelliittiperusteisia järjestelmiä sekä muita avaruusasioita;
satelliittijärjestelmiä ja satelliittiperusteisia järjestelmiä sekä muita avaruusasioita;
internetin hallintoa;
internetin hallintoa;
Saimaan kanavaa.
Saimaan kanavaa.
Verkko-osaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä verkkoja ja väyliä sekä verkkomarkkinoita;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
ympäristöasioita ja ilmastopolitiikkaa;
energiakysymyksiä ja käyttövoimaa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
taajuuspolitiikkaa;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
internetin hallintoa;
avaruusasioita.
Verkko- ja palveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä verkkoja ja väyliä sekä verkkomarkkinoita;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
ympäristöasioita ja ilmastopolitiikkaa;
energiakysymyksiä ja käyttövoimaa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
taajuuspolitiikkaa;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
internetin hallintoa;
avaruusasioita;
liikenteen palveluita ja palvelumarkkinoita;
koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
talousarvion mukaisia joukkoliikenteen palveluiden ostoja.
Verkko- ja palveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
liikennejärjestelmäsuunnittelua ja siihen liittyvää yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla sekä kansainvälisesti;
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä liikenteen ja viestinnän verkkoja sekä niiden kansainvälistä rahoitusta;
liikenteen palveluita ja palvelumarkkinoita;
joukkoliikenteen palveluiden ostoja;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen ympäristö- ja ilmastoasioita;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen turvallisuutta, automaatiota ja tietosääntelyä;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
taajuusasioita;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
telemarkkinasääntelyä ja verkkomarkkinoita;
satelliittijärjestelmiä ja satelliittiperusteisia järjestelmiä sekä muita avaruusasioita;
internetin hallintoa;
Saimaan kanavaa.
16 §
Verkko-osaston tehtävätVerkko-osaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä verkkoja ja väyliä sekä verkkomarkkinoita;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
ympäristöasioita ja ilmastopolitiikkaa;
energiakysymyksiä ja käyttövoimaa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
taajuuspolitiikkaa;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
internetin hallintoa;
avaruusasioita.
16 §
Verkko- ja palveluosaston tehtävätVerkko- ja palveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä verkkoja ja väyliä sekä verkkomarkkinoita;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
ympäristöasioita ja ilmastopolitiikkaa;
energiakysymyksiä ja käyttövoimaa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
taajuuspolitiikkaa;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
internetin hallintoa;
avaruusasioita;
liikenteen palveluita ja palvelumarkkinoita;
koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
talousarvion mukaisia joukkoliikenteen palveluiden ostoja.
16 §
Verkko- ja palveluosaston tehtävätVerkko- ja palveluosaston toimialaan kuuluvat ministeriön toimialan asiat, jotka koskevat:
liikennejärjestelmäsuunnittelua ja siihen liittyvää yhteensovittamista ministeriössä ja sen hallinnonalalla sekä kansainvälisesti;
ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja tiedon siirtämiseen käytettäviä liikenteen ja viestinnän verkkoja sekä niiden kansainvälistä rahoitusta;
liikenteen palveluita ja palvelumarkkinoita;
joukkoliikenteen palveluiden ostoja;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen ympäristö- ja ilmastoasioita;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä;
meri-, rautatie- ja lentoliikenteen turvallisuutta, automaatiota ja tietosääntelyä;
liikenteen yhteensovittamista maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa;
verkkojen käytön ohjausta ja ilmatilanhallintaa;
taajuusasioita;
toimilupia rakentaa ja käyttää verkkoja;
telemarkkinasääntelyä ja verkkomarkkinoita;
satelliittijärjestelmiä ja satelliittiperusteisia järjestelmiä sekä muita avaruusasioita;
internetin hallintoa;
Saimaan kanavaa.
17 §
Verkko- ja palveluosaston yksiköt ja niiden vastuutLiikennejärjestelmäyksikkö vastaa siitä, että liikennejärjestelmää kehitetään tietopohjaisesti toimivammaksi, turvallisemmaksi ja kestävämmäksi sekä siitä, että teknologioita ja digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan liikennejärjestelmän kokonaistehokkuutta ja luodaan edellytyksiä yhteiskunnan toimivuudelle ja kehittymiselle. Yksikkö vastaa siitä, että liikenneverkon ylläpidolla ja kehittämisellä vastataan kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Kehittämisyksikkö vastaa siitä, että laadukkaat verkot tarjoavat kestävän alustan palveluille.
Verkkojen hallinta- ja avaruusyksikkö vastaa siitä, että viestintäverkot ovat kattavat, toimintavarmat ja vastaavat yhteiskunnan kehittyviin tarpeisiin sekä siitä, että telemarkkina on toimiva ja kilpailtu. Yksikkö vastaa siitä, että radiotaajuuksien ja ilmatilan käyttö sekä lennonvarmistus on turvallista ja tehokasta. Yksikkö vastaa siitä, että satelliittijärjestelmät ja satelliittiperusteiset järjestelmät mahdollistavat sujuvan ja turvallisen arjen yhteiskunnassa.
Verkkojen hallinta- ja paikannusyksikkö vastaa siitä, että verkkoja säännellään, ohjataan ja hallitaan tehokkaasti ja verkkomarkkinoita kehittäen.
Ilmailu- ja meriliikenneyksikkö vastaa siitä, että Suomen kansalliset ja kansainväliset vesi- ja lentoliikenneyhteydet ovat toimivia, turvallisia, kilpailukykyisiä ja että ne kehittyvät markkinalähtöisesti. Yksikkö vastaa siitä, että vesi- ja lentoliikenteen tulevaisuuden teknologioille sekä digitalisaation ja automaation tehokkaalle hyödyntämiselle on hyvät edellytykset ja että vesi- ja lentoliikenteen haitalliset ilmasto- ja ympäristövaikutukset vähentyvät.
Ilmasto- ja ympäristöyksikkö vastaa siitä, että liikenne ja viestintä ovat mahdollisimman energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ympäristöä vähän kuormittavia.
Liikennepalveluyksikkö vastaa siitä, että julkisen henkilöliikenteen palvelut ja niiden rahoitus on järjestetty tehokkaasti ja tietoon perustuen sekä siitä, että liikennepalvelumarkkinan kilpailullisuutta lisätään ja sitä säännellään tasapuolisesti, esteettömyys turvaten. Yksikkö vastaa siitä, että toimiva ja houkutteleva markkina turvaa Suomen saavutettavuutta.
Markkinayksikkö vastaa siitä, että liikennepalveluiden markkinat voivat toimia kilpaillusti ja luoda myönteistä toimintaympäristöä palveluiden käyttäjille ja tuottajille.
17 §
Verkko-osaston yksiköt ja niiden vastuutKehittämisyksikkö vastaa siitä, että laadukkaat verkot tarjoavat kestävän alustan palveluille.
Verkkojen hallinta- ja paikannusyksikkö vastaa siitä, että verkkoja säännellään, ohjataan ja hallitaan tehokkaasti ja verkkomarkkinoita kehittäen.
Ilmasto- ja ympäristöyksikkö vastaa siitä, että liikenne ja viestintä ovat mahdollisimman energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ympäristöä vähän kuormittavia.
17 §
Verkko- ja palveluosaston yksiköt ja niiden vastuutLiikennejärjestelmäyksikkö vastaa siitä, että liikennejärjestelmää kehitetään tietopohjaisesti toimivammaksi, turvallisemmaksi ja kestävämmäksi sekä siitä, että teknologioita ja digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan liikennejärjestelmän kokonaistehokkuutta ja luodaan edellytyksiä yhteiskunnan toimivuudelle ja kehittymiselle. Yksikkö vastaa siitä, että liikenneverkon ylläpidolla ja kehittämisellä vastataan kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Verkkojen hallinta- ja avaruusyksikkö vastaa siitä, että viestintäverkot ovat kattavat, toimintavarmat ja vastaavat yhteiskunnan kehittyviin tarpeisiin sekä siitä, että telemarkkina on toimiva ja kilpailtu. Yksikkö vastaa siitä, että radiotaajuuksien ja ilmatilan käyttö sekä lennonvarmistus on turvallista ja tehokasta. Yksikkö vastaa siitä, että satelliittijärjestelmät ja satelliittiperusteiset järjestelmät mahdollistavat sujuvan ja turvallisen arjen yhteiskunnassa.
Ilmailu- ja meriliikenneyksikkö vastaa siitä, että Suomen kansalliset ja kansainväliset vesi- ja lentoliikenneyhteydet ovat toimivia, turvallisia, kilpailukykyisiä ja että ne kehittyvät markkinalähtöisesti. Yksikkö vastaa siitä, että vesi- ja lentoliikenteen tulevaisuuden teknologioille sekä digitalisaation ja automaation tehokkaalle hyödyntämiselle on hyvät edellytykset ja että vesi- ja lentoliikenteen haitalliset ilmasto- ja ympäristövaikutukset vähentyvät.
Liikennepalveluyksikkö vastaa siitä, että julkisen henkilöliikenteen palvelut ja niiden rahoitus on järjestetty tehokkaasti ja tietoon perustuen sekä siitä, että liikennepalvelumarkkinan kilpailullisuutta lisätään ja sitä säännellään tasapuolisesti, esteettömyys turvaten. Yksikkö vastaa siitä, että toimiva ja houkutteleva markkina turvaa Suomen saavutettavuutta.
18 §
Ministeriön viestintäMinisteriön viestintä koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa ministeriön viestintää. Viestinnän toteuttamista ohjaavat ministeriössä sovitut käytännöt.
Ministeriön viestintä vastaa seuraavista tehtävistä:
ministeriön ulkoinen viestintä;
ministeriön työyhteisöviestintä;
verkkoviestintä ja sosiaalisen median viestintäkanavat;
viestintäyhteistyö valtioneuvoston piirissä ja ministeriön hallinnonalalla;
visuaalinen viestintä;
ministeriön johdon tukeminen sidosryhmätoiminnassa;
ministeriön viestintäkoulutus;
yhteiskunnallinen kampanjointi.
19 §
Kansainvälisten asioiden yksikköYksikön tehtäviin kuuluu kansainvälisten asioiden ja Euroopan unionia koskevien asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen. Lisäksi kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa Ahvenanmaan kanssa tehtävän yhteistyön koordinoinnista.
Kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa siitä, että 1 momentissa tarkoitettujen asioiden hoito on ministeriössä laadukasta ja tuloksellista.
20 §
Kansliapäällikön esikunnan strategiatoimintoKansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto vastaa liikenne- ja viestintäpolitiikan kansallisesta ja kansainvälisestä pitkän aikavälin ennakoinnista ja suunnittelusta. Strategiatoiminto vastaa lisäksi hallitusohjelman toimeenpanon seurannasta, ministeriön tulevaisuustyöstä, muiden kuin politiikkastrategioiden valmistelusta sekä osallistumisesta valtioneuvoston strategia- ja ennakointiyhteistyöhön. Strategiatoiminto varmistaa ministeriön strategiatyön laadun myös tukemalla ministeriön politiikkastrategioiden valmistelutyötä.
Lisäksi strategiatoiminnossa käsitellään asioita, jotka koskevat:
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistä;
sisäisen valvonnan toimivuuden arviointia ja sisäisen tarkastuksen järjestämistä;
raportointijärjestelmien laadunvarmistusta.
Strategiatoimintoa johtaa kansliapäällikkö.
21 §
Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimistoValtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto vastaa kansallisesti kyberturvallisuuden kehittämisen, suunnittelun, varautumisen ja kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinaatiosta ja yhteensovittamisesta strategisella tasolla.
Valtion kyberturvallisuusjohtajan toiminto vastaa kansallisesti kyberturvallisuuden kehittämisen, suunnittelun, varautumisen ja kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinaatiosta ja yhteensovittamisesta.
Toimiston päällikkönä on valtion kyberturvallisuusjohtaja.
Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimintoa johtaa kansliapäällikkö.
21 §
Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimintoValtion kyberturvallisuusjohtajan toiminto vastaa kansallisesti kyberturvallisuuden kehittämisen, suunnittelun, varautumisen ja kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinaatiosta ja yhteensovittamisesta.
Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimintoa johtaa kansliapäällikkö.
21 §
Valtion kyberturvallisuusjohtajan toimistoValtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto vastaa kansallisesti kyberturvallisuuden kehittämisen, suunnittelun, varautumisen ja kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinaatiosta ja yhteensovittamisesta strategisella tasolla.
Toimiston päällikkönä on valtion kyberturvallisuusjohtaja.
3 luku
Eräiden virkamiesten tehtävät
22 §
OsastopäällikköOsastopäällikkö:
osallistuu ministeriön ja hallinnonalan johtamiseen ja johtaa osastonsa toimintaa siten, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
osallistuu ministeriön ja hallinnonalan johtamiseen ja johtaa osastonsa toimintaa siten, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
vastaa osaston toiminnan suunnittelusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioehdotuksen valmistelusta konserniosastolle;
vastaa osaston toiminnan suunnittelusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioehdotuksen valmistelusta konserniohjausosastolle;
vastaa osaston toiminnan suunnittelusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioehdotuksen valmistelusta konserniosastolle;
vastaa lainsäädännön valmistelun laadusta ja säädösvalmistelun ohjauksesta osastolla;
vastaa lainsäädännön valmistelun laadusta ja säädösvalmistelun ohjauksesta osastolla;
avustaa ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
avustaa ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
huolehtii henkilöstönsä kehittämisestä;
huolehtii henkilöstönsä kehittämisestä;
tekee tarvittaessa aloitteita osaston toimialan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi;
tekee tarvittaessa aloitteita osaston toimialan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi;
vastaa osastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastolle myönnettyjen määrärahojen käytöstä.
vastaa osastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastolle myönnettyjen määrärahojen käytöstä.
Osastopäällikkö:
osallistuu ministeriön ja hallinnonalan johtamiseen ja johtaa osastonsa toimintaa siten, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
vastaa osaston toiminnan suunnittelusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioehdotuksen valmistelusta konserniohjausosastolle;
vastaa lainsäädännön valmistelun laadusta ja säädösvalmistelun ohjauksesta osastolla;
avustaa ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
huolehtii henkilöstönsä kehittämisestä;
tekee tarvittaessa aloitteita osaston toimialan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi;
vastaa osastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastolle myönnettyjen määrärahojen käytöstä.
Toimintayksikön johtajan tehtävistä on voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään osastopäällikön tehtävistä.
22 §
OsastopäällikköOsastopäällikkö:
osallistuu ministeriön ja hallinnonalan johtamiseen ja johtaa osastonsa toimintaa siten, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
vastaa osaston toiminnan suunnittelusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioehdotuksen valmistelusta konserniohjausosastolle;
vastaa lainsäädännön valmistelun laadusta ja säädösvalmistelun ohjauksesta osastolla;
avustaa ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
huolehtii henkilöstönsä kehittämisestä;
tekee tarvittaessa aloitteita osaston toimialan lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi;
vastaa osastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastolle myönnettyjen määrärahojen käytöstä.
Toimintayksikön johtajan tehtävistä on voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään osastopäällikön tehtävistä.
23 §
Yksikön johtajaYksikön johtaja:
osallistuu osaston johtamiseen sekä johtaa, valvoo ja kehittää yksikkönsä toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;
osallistuu osaston johtamiseen sekä johtaa, valvoo ja kehittää yksikkönsä toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;
huolehtii yksikön ja sen vastuualueeseen kuuluvien hallinnonalan organisaatioiden toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelusta osastolle ja seuraa niiden toteutumista;
huolehtii yksikön ja sen vastuualueeseen kuuluvien hallinnonalan organisaatioiden toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelusta osastolle ja seuraa niiden toteutumista;
vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta sekä lainsäädännön ja muun valmistelun laadusta yksikössä.
vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta sekä lainsäädännön ja muun valmistelun laadusta yksikössä.
Yksikön johtaja:
osallistuu osaston johtamiseen sekä johtaa, valvoo ja kehittää yksikkönsä toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;
huolehtii yksikön ja sen vastuualueeseen kuuluvien hallinnonalan organisaatioiden toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelusta osastolle ja seuraa niiden toteutumista;
vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta sekä lainsäädännön ja muun valmistelun laadusta yksikössä.
Mitä tässä pykälässä säädetään yksikön johtajasta, koskee myös toimintayksikön johtajaa.
23 §
Yksikön johtajaYksikön johtaja:
osallistuu osaston johtamiseen sekä johtaa, valvoo ja kehittää yksikkönsä toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;
huolehtii yksikön ja sen vastuualueeseen kuuluvien hallinnonalan organisaatioiden toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelusta osastolle ja seuraa niiden toteutumista;
vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta sekä lainsäädännön ja muun valmistelun laadusta yksikössä.
Mitä tässä pykälässä säädetään yksikön johtajasta, koskee myös toimintayksikön johtajaa.
24 §
Valtion kyberturvallisuusjohtajaValtion kyberturvallisuusjohtaja koordinoi ja sovittaa yhteen kansallista kyberturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua ja varautumista sekä toimii valtionjohdon neuvonantajana kyberturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
2 momentti on kumottu A:lla 30.11.2023/1065.
Valtion kyberturvallisuusjohtaja toimii kansliapäällikön alaisuudessa.
2 momentti on kumottu A:lla 30.11.2023/1065.
24 §
Valtion kyberturvallisuusjohtajaValtion kyberturvallisuusjohtaja koordinoi ja sovittaa yhteen kansallista kyberturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua ja varautumista sekä toimii valtionjohdon neuvonantajana kyberturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Valtion kyberturvallisuusjohtaja toimii kansliapäällikön alaisuudessa.
25 §
Lainsäädäntöjohtaja ja strategiajohtajaMinisteriön säädösvalmistelun laadun valvontaa ja säädösvalmisteluprosessia johtaa lainsäädäntöjohtaja.
Ministeriön strategiatyön laadun valvontaa ja strategiavalmisteluprosessia johtaa strategiajohtaja.
Lainsäädäntöjohtajan ja strategiajohtajan määrää kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö määrää lainsäädäntöjohtajan ja strategiajohtajan tarkemmista tehtävistä.
25 §
Lainsäädäntöjohtaja ja strategiajohtajaMinisteriön säädösvalmistelun laadun valvontaa ja säädösvalmisteluprosessia johtaa lainsäädäntöjohtaja.
Ministeriön strategiatyön laadun valvontaa ja strategiavalmisteluprosessia johtaa strategiajohtaja.
Lainsäädäntöjohtajan ja strategiajohtajan määrää kansliapäällikkö enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kansliapäällikkö määrää lainsäädäntöjohtajan ja strategiajohtajan tarkemmista tehtävistä.
4 luku
Asioiden valmistelu
26 §
TiedottaminenKansliapäällikölle on tiedotettava esille tulleista ja vireillä olevista ministeriön toiminnan kannalta merkittävistä asioista.
Mitä edellä säädetään kansliapäälliköstä, koskee myös osastopäällikköä osastonsa asioissa sekä yksikön johtajaa ja toimintayksikön johtajaa.
26 §
TiedottaminenKansliapäällikölle on tiedotettava esille tulleista ja vireillä olevista ministeriön toiminnan kannalta merkittävistä asioista.
Mitä edellä säädetään kansliapäälliköstä, koskee myös osastopäällikköä osastonsa asioissa sekä yksikön johtajaa ja toimintayksikön johtajaa.
27 §
Osastojen, yksiköiden ja toimintayksiköiden valmistelun yhteensovittaminenAsiat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kaikkien niiden osastojen, yksiköiden ja toimintayksiköiden kesken, joiden tehtäviä ne koskevat.
Yksikön ja toimintayksikön tulee toimittaa käsittelemistään asioista annetut päätökset ja lausunnot tiedoksi niille muille osastoille, yksiköille ja toimintayksikölle, joita asia koskee.
27 §
Osastojen, yksiköiden ja toimintayksiköiden valmistelun yhteensovittaminenAsiat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kaikkien niiden osastojen, yksiköiden ja toimintayksiköiden kesken, joiden tehtäviä ne koskevat.
Yksikön ja toimintayksikön tulee toimittaa käsittelemistään asioista annetut päätökset ja lausunnot tiedoksi niille muille osastoille, yksiköille ja toimintayksikölle, joita asia koskee.
28 §
Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminenVahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri tai kansliapäällikkö taikka asianomaisen osaston osastopäällikkö, yksikön johtaja tai toimintayksikön johtaja määrää.
Kansliapäällikkö ratkaisee sen, minkä osaston tai toimintayksikön käsiteltäväksi asia kuuluu, jos kysymys valmisteluvastuusta on epäselvä tai harkinnanvarainen. Osastopäällikkö tai asianomaisen yksikön tai toimintayksikön johtaja ratkaisee sen, kenen käsiteltäväksi asia osastolla, yksikössä tai toimintayksikössä kuuluu.
28 §
Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminenVahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri tai kansliapäällikkö taikka asianomaisen osaston osastopäällikkö, yksikön johtaja tai toimintayksikön johtaja määrää.
Kansliapäällikkö ratkaisee sen, minkä osaston tai toimintayksikön käsiteltäväksi asia kuuluu, jos kysymys valmisteluvastuusta on epäselvä tai harkinnanvarainen. Osastopäällikkö tai asianomaisen yksikön tai toimintayksikön johtaja ratkaisee sen, kenen käsiteltäväksi asia osastolla, yksikössä tai toimintayksikössä kuuluu.
29 §
Ministeriön esittelijätLiikenne- ja viestintäministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi suunnittelijat, ylitarkastajat, erityisasiantuntijat, näitä virka-asemaltaan vastaavat ja ylemmät virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.
29 §
Ministeriön esittelijätLiikenne- ja viestintäministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi suunnittelijat, ylitarkastajat, erityisasiantuntijat, näitä virka-asemaltaan vastaavat ja ylemmät virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.
30 §
Asian esittelyEnnen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus lähimpänä esihenkilönään olevan yksikön johtajan ja osastopäällikön taikka toimintayksikön johtajan hyväksyttäväksi.
Jos asian ratkaisee osastopäällikkö, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus lähimpänä esihenkilönään olevan yksikön johtajan hyväksyttäväksi ennen kuin asia esitellään osastopäällikölle.
Osastopäällikkö, yksikön johtaja ja toimintayksikön johtaja voi erityisestä syystä määrätä, että tietyt asiat voidaan esitellä tai ottaa esittelylistalle niitä heille nähtäväksi toimittamatta tai selostamatta.
30 §
Asian esittelyEnnen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus lähimpänä esihenkilönään olevan yksikön johtajan ja osastopäällikön taikka toimintayksikön johtajan hyväksyttäväksi.
Jos asian ratkaisee osastopäällikkö, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus lähimpänä esihenkilönään olevan yksikön johtajan hyväksyttäväksi ennen kuin asia esitellään osastopäällikölle.
Osastopäällikkö, yksikön johtaja ja toimintayksikön johtaja voi erityisestä syystä määrätä, että tietyt asiat voidaan esitellä tai ottaa esittelylistalle niitä heille nähtäväksi toimittamatta tai selostamatta.
31 §
Lupa esittelylistan jakamiseenTasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, ellei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.
31 §
Lupa esittelylistan jakamiseenTasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, ellei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.
32 §
Eduskunnassa kuuleminenJos ministeriön virkamies kutsutaan asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan tai valiokunta pyytää häneltä kirjallisen lausunnon, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta ministerille ja yksikkönsä tai toimintayksikkönsä johtajalle.
Kuulemisesta on laadittava raportti, joka toimitetaan ministerille, virkajohtoryhmän jäsenille ja yksikön tai toimintayksikön johtajalle.
32 §
Eduskunnassa kuuleminenJos ministeriön virkamies kutsutaan asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan tai valiokunta pyytää häneltä kirjallisen lausunnon, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta ministerille ja yksikkönsä tai toimintayksikkönsä johtajalle.
Kuulemisesta on laadittava raportti, joka toimitetaan ministerille, virkajohtoryhmän jäsenille ja yksikön tai toimintayksikön johtajalle.
5 luku
Asioiden ratkaiseminen
33 §
Ministerin ratkaisuvaltaMinisteri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille.
33 §
Ministerin ratkaisuvaltaMinisteri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille.
34 §
Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä asiaMinisteri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos asia on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
Ministeri päättää, onko asia 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä. Esittelijän on ennen tällaisen asian ministerille esittelyä neuvoteltava asiasta asianomaisen yksikön johtajan sekä osastopäällikön tai toimintayksikön johtajan kanssa.
34 §
Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä asiaMinisteri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos asia on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
Ministeri päättää, onko asia 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä. Esittelijän on ennen tällaisen asian ministerille esittelyä neuvoteltava asiasta asianomaisen yksikön johtajan sekä osastopäällikön tai toimintayksikön johtajan kanssa.
35 §
Osaston kannalta merkittävä asiaOsastopäällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän asetuksen mukaan saisi ratkaista, jos se on osaston toiminnan kannalta tai muutoin merkittävä.
35 §
Osaston kannalta merkittävä asiaOsastopäällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän asetuksen mukaan saisi ratkaista, jos se on osaston toiminnan kannalta tai muutoin merkittävä.
36 §
Ministerin ja eräiden virkamiesten päätösvallan pidätysoikeusMinisterin ja eräiden virkamiesten oikeudesta pidättää itselleen ratkaisuvalta asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa.
Päätösvallan pidätysoikeuden käyttämisestä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.
36 §
Ministerin ja eräiden virkamiesten päätösvallan pidätysoikeusMinisterin ja eräiden virkamiesten oikeudesta pidättää itselleen ratkaisuvalta asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa.
Päätösvallan pidätysoikeuden käyttämisestä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.
37 §
Virkavapauden myöntäminen, keskeyttäminen ja peruuttaminenVirkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää asianomaisen virkamiehen esihenkilö. Kansliapäällikölle tällaisen virkavapauden myöntää henkilöstö- ja talousyksikön johtaja.
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää asianomaisen virkamiehen esihenkilö. Kansliapäällikölle tällaisen virkavapauden myöntää henkilöstöjohtaja.
Muun virkavapauden myöntää:
kansliapäällikölle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri;
kansliapäällikölle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri;
valtioneuvoston yleisistunnon nimittäneelle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi kansliapäällikkö;
valtioneuvoston yleisistunnon nimittäneelle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi kansliapäällikkö;
muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle pidemmäksi ajaksi kuin 30 päiväksi kansliapäällikkö ja enintään 30 päiväksi henkilöstö- ja talousyksikön johtaja.
muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle pidemmäksi ajaksi kuin 30 päiväksi kansliapäällikkö ja enintään 30 päiväksi henkilöstöjohtaja.
muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle pidemmäksi ajaksi kuin 30 päiväksi kansliapäällikkö ja enintään 30 päiväksi henkilöstö- ja talousyksikön johtaja.
Muun virkavapauden myöntää:
kansliapäällikölle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri;
valtioneuvoston yleisistunnon nimittäneelle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi kansliapäällikkö;
muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle pidemmäksi ajaksi kuin 30 päiväksi kansliapäällikkö ja enintään 30 päiväksi henkilöstöjohtaja.
Virkavapauden myöntämisestä yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston yleisistunnon nimittäneelle virkamiehelle, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Virkamiehelle myönnetyn virkavapauden voi virkamiehen pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa se taho, joka virkavapauden on myöntänyt. Valtioneuvoston yleisistunnon myöntämän virkavapauden voi virkamiehen pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa kansliapäällikkö. Kansliapäällikölle myönnetyn virkavapauden voi kansliapäällikön pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa ministeri.
37 §
Virkavapauden myöntäminen, keskeyttäminen ja peruuttaminenVirkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää asianomaisen virkamiehen esihenkilö. Kansliapäällikölle tällaisen virkavapauden myöntää henkilöstöjohtaja.
Muun virkavapauden myöntää:
kansliapäällikölle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri;
valtioneuvoston yleisistunnon nimittäneelle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi kansliapäällikkö;
muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle pidemmäksi ajaksi kuin 30 päiväksi kansliapäällikkö ja enintään 30 päiväksi henkilöstöjohtaja.
Virkavapauden myöntämisestä yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston yleisistunnon nimittäneelle virkamiehelle, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Virkamiehelle myönnetyn virkavapauden voi virkamiehen pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa se taho, joka virkavapauden on myöntänyt. Valtioneuvoston yleisistunnon myöntämän virkavapauden voi virkamiehen pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa kansliapäällikkö. Kansliapäällikölle myönnetyn virkavapauden voi kansliapäällikön pyynnöstä keskeyttää tai peruuttaa ministeri.
38 §
Virkamatkamääräys ja matkalaskun hyväksyntä (3.6.2026/470)Ministeri antaa valtiosihteerille, erityisavustajille ja kansliapäällikölle virkamatkamääräyksen.
Kansliapäällikkö antaa ministerille sekä osastopäällikölle ja muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen.
Kansliapäällikkö antaa ministerille, osastopäällikölle, viestintäjohtajalle, kansainvälisten asioiden johtajalle sekä muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen.
Kansliapäällikkö antaa ministerille, osastopäällikölle, valtion kyberturvallisuusjohtajalle sekä muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen.
Osastopäällikkö antaa yksikön johtajalle ja muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen. Kansliapäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee kaikkia osastopäällikköjä, yksiköiden johtajia ja muita osastopäällikön välittömiä alaisia.
Osastopäällikkö antaa yksikön johtajalle ja muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen. Viestintäjohtaja antaa virkamatkamääräyksen ministeriön viestinnän virkamiehelle. Kansliapäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee kaikkia osastopäällikköjä, yksiköiden johtajia ja muita osastopäällikön välittömiä alaisia.
Konserniosaston osastopäällikkö antaa virkamatkamääräyksen ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle.
Konserniohjausosaston osastopäällikkö antaa virkamatkamääräyksen ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle.
Muulle virkamiehelle matkamääräyksen antaa toimintayksikön tai yksikön johtaja. Osastopäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee koko osastoa.
Muulle virkamiehelle matkamääräyksen antaa yksikön johtaja. Osastopäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee koko osastoa.
Muulle kuin ministeriön virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa sen osaston päällikkö tai toimintayksikön tai yksikön johtaja, jonka määrärahoista matkakustannukset korvataan.
Muulle kuin ministeriön virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa sen osaston päällikkö tai yksikön johtaja, jonka määrärahoista matkakustannukset korvataan.
Konserniosaston osastopäällikkö hyväksyy ministerin, valtiosihteerin, erityisavustajan, kansliapäällikön sekä kansliapäällikön välittömien alaisten matkalaskun.
Osastopäällikkö hyväksyy yksikön johtajan ja muiden välittömien alaistensa sekä toisen osastopäällikön matkalaskun.
Toimintayksikön ja yksikön johtaja hyväksyy välittömän alaisensa matkalaskun.
Muun kuin ministeriön virkamiehen matkalaskun hyväksyy sen osaston päällikkö tai toimintayksikön tai yksikön johtaja, jonka määrärahoista matkakustannukset korvataan.
Jos virkamatka maksetaan muun kuin matkustajan oman osaston, toimintayksikön tai yksikön määrärahoista, matkamääräyksen antaa ja matkalaskun hyväksyy sen osaston päällikkö tai toimintayksikön tai yksikön johtaja, jonka määrärahoista matkakustannukset korvataan.
38 §
VirkamatkamääräysMinisteri antaa valtiosihteerille, erityisavustajille ja kansliapäällikölle virkamatkamääräyksen.
Kansliapäällikkö antaa ministerille, osastopäällikölle, viestintäjohtajalle, kansainvälisten asioiden johtajalle sekä muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen.
Osastopäällikkö antaa yksikön johtajalle ja muille välittömille alaisilleen virkamatkamääräyksen. Viestintäjohtaja antaa virkamatkamääräyksen ministeriön viestinnän virkamiehelle. Kansliapäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee kaikkia osastopäällikköjä, yksiköiden johtajia ja muita osastopäällikön välittömiä alaisia.
Konserniohjausosaston osastopäällikkö antaa virkamatkamääräyksen ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle.
Muulle virkamiehelle matkamääräyksen antaa yksikön johtaja. Osastopäällikkö antaa kuitenkin matkamääräyksen, jos matkamääräys koskee koko osastoa.
Muulle kuin ministeriön virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa sen osaston päällikkö tai yksikön johtaja, jonka määrärahoista matkakustannukset korvataan.
39 §
Kansliapäällikön vastuu ja ratkaisuvaltaMinisteriön ylimpänä virkamiehenä toimintaa johtaa ja siitä vastaa kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö vastaa varautumisen johtamisesta, valvomisesta ja yhteensovittamisesta ministeriön toimialalla.
Kansliapäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvan lausunnon antamista muulle viranomaiselle;
ministeriön käyttöön osoitettujen määrärahojen sisäistä jakoa;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;
ministeriön viran perustamista, muuttamista ja lakkauttamista;
sivutoimilupaa ja sivutoimen kieltämistä ministeriön virkamiehille ja ministeriön alaisen viraston päällikölle;
nimittämistä virkaan, virkasuhteeseen tai ottamista työsopimussuhteeseen silloin, kun nimittäminen tai tehtävään ottaminen ei kuulu valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan;
muun kuin yksikön johtajan tehtävään määräämistä;
valtion virkamieslain (750/1994) 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamista;
ministeriön virkamiehen palkkausta;
ministeriön edustajan esittämistä toisen viranomaisen asettamaan työryhmään tai muuhun valmisteluelimeen, jos valmisteltava asia koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa tai hallinnonalaa yleisesti;
valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitettua virkamiehen määräaikaista siirtoa;
valtion virkamieslain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua viran siirtoa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden ja tarvittavien asiantuntijoiden nimeämistä.
Kansliapäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvan lausunnon antamista muulle viranomaiselle;
useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvan lausunnon antamista muulle viranomaiselle;
ministeriön käyttöön osoitettujen määrärahojen sisäistä jakoa;
ministeriön käyttöön osoitettujen määrärahojen sisäistä jakoa;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;
ministeriön viran perustamista, muuttamista ja lakkauttamista;
ministeriön viran perustamista, muuttamista ja lakkauttamista;
sivutoimilupaa ja sivutoimen kieltämistä ministeriön virkamiehille ja ministeriön alaisen viraston päällikölle;
sivutoimilupaa ja sivutoimen kieltämistä ministeriön virkamiehille ja ministeriön alaisen viraston päällikölle;
nimittämistä virkaan, virkasuhteeseen tai ottamista työsopimussuhteeseen silloin, kun nimittäminen tai tehtävään ottaminen ei kuulu valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan;
nimittämistä virkaan, virkasuhteeseen tai ottamista työsopimussuhteeseen silloin, kun nimittäminen tai tehtävään ottaminen ei kuulu valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan;
tehtävään määräämistä, josta ei ole säädetty 2 §:n 3 momentissa;
tehtävään määräämistä, josta ei ole säädetty 2 §:n 3 momentissa;
valtion virkamieslain (750/1994) 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamista;
ministeriön virkamiehen palkkausta;
ministeriön virkamiehen palkkausta;
virantoimituksesta pidättämistä sekä ministeriön nimittämän virkamiehen irtisanomista ja virkasuhteen purkamista;
virantoimituksesta pidättämistä sekä ministeriön nimittämän virkamiehen irtisanomista ja virkasuhteen purkamista;
ministeriön edustajan esittämistä toisen viranomaisen asettamaan työryhmään tai muuhun valmisteluelimeen, jos valmisteltava asia koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa tai hallinnonalaa yleisesti;
ministeriön edustajan esittämistä toisen viranomaisen asettamaan työryhmään tai muuhun valmisteluelimeen, jos valmisteltava asia koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa tai hallinnonalaa yleisesti;
valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitettua virkamiehen määräaikaista siirtoa;
valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitettua virkamiehen määräaikaista siirtoa;
valtion virkamieslain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua viran siirtoa;
valtion virkamieslain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua viran siirtoa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden ja tarvittavien asiantuntijoiden nimeämistä;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden ja tarvittavien asiantuntijoiden nimeämistä.
Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu määräys tehtävään voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Kansliapäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvan lausunnon antamista muulle viranomaiselle;
ministeriön käyttöön osoitettujen määrärahojen sisäistä jakoa;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;
ministeriön viran perustamista, muuttamista ja lakkauttamista;
sivutoimilupaa ja sivutoimen kieltämistä ministeriön virkamiehille ja ministeriön alaisen viraston päällikölle;
nimittämistä virkaan, virkasuhteeseen tai ottamista työsopimussuhteeseen silloin, kun nimittäminen tai tehtävään ottaminen ei kuulu valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan;
tehtävään määräämistä, josta ei ole säädetty 2 §:n 3 momentissa;
valtion virkamieslain (750/1994) 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamista;
ministeriön virkamiehen palkkausta;
virantoimituksesta pidättämistä sekä ministeriön nimittämän virkamiehen irtisanomista ja virkasuhteen purkamista;
ministeriön edustajan esittämistä toisen viranomaisen asettamaan työryhmään tai muuhun valmisteluelimeen, jos valmisteltava asia koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa tai hallinnonalaa yleisesti;
valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitettua virkamiehen määräaikaista siirtoa;
valtion virkamieslain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua viran siirtoa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden ja tarvittavien asiantuntijoiden nimeämistä.
Edellä 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettu määräys tehtävään voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
39 §
Kansliapäällikön ratkaisuvaltaKansliapäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvan lausunnon antamista muulle viranomaiselle;
ministeriön käyttöön osoitettujen määrärahojen sisäistä jakoa;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;
ministeriön viran perustamista, muuttamista ja lakkauttamista;
sivutoimilupaa ja sivutoimen kieltämistä ministeriön virkamiehille ja ministeriön alaisen viraston päällikölle;
nimittämistä virkaan, virkasuhteeseen tai ottamista työsopimussuhteeseen silloin, kun nimittäminen tai tehtävään ottaminen ei kuulu valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan;
muun kuin yksikön johtajan tehtävään määräämistä;
valtion virkamieslain (750/1994) 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamista;
ministeriön virkamiehen palkkausta;
ministeriön edustajan esittämistä toisen viranomaisen asettamaan työryhmään tai muuhun valmisteluelimeen, jos valmisteltava asia koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa tai hallinnonalaa yleisesti;
valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitettua virkamiehen määräaikaista siirtoa;
valtion virkamieslain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua viran siirtoa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden ja tarvittavien asiantuntijoiden nimeämistä.
39 §
Kansliapäällikön vastuu ja ratkaisuvaltaMinisteriön ylimpänä virkamiehenä toimintaa johtaa ja siitä vastaa kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö vastaa varautumisen johtamisesta, valvomisesta ja yhteensovittamisesta ministeriön toimialalla.
Kansliapäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvan lausunnon antamista muulle viranomaiselle;
ministeriön käyttöön osoitettujen määrärahojen sisäistä jakoa;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;
ministeriön viran perustamista, muuttamista ja lakkauttamista;
sivutoimilupaa ja sivutoimen kieltämistä ministeriön virkamiehille ja ministeriön alaisen viraston päällikölle;
nimittämistä virkaan, virkasuhteeseen tai ottamista työsopimussuhteeseen silloin, kun nimittäminen tai tehtävään ottaminen ei kuulu valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan;
tehtävään määräämistä, josta ei ole säädetty 2 §:n 3 momentissa;
valtion virkamieslain (750/1994) 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamista;
ministeriön virkamiehen palkkausta;
virantoimituksesta pidättämistä sekä ministeriön nimittämän virkamiehen irtisanomista ja virkasuhteen purkamista;
ministeriön edustajan esittämistä toisen viranomaisen asettamaan työryhmään tai muuhun valmisteluelimeen, jos valmisteltava asia koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa tai hallinnonalaa yleisesti;
valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitettua virkamiehen määräaikaista siirtoa;
valtion virkamieslain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua viran siirtoa;
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden ja tarvittavien asiantuntijoiden nimeämistä.
Edellä 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettu määräys tehtävään voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
40 §
Osastopäällikön ratkaisuvaltaOsastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvassa asiassa;
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvassa asiassa;
hallintokantelua osaston toimialaan kuuluvissa yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa;
hallintokantelua osaston toimialaan kuuluvissa yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa;
osaston käyttöön osoitettujen määrärahojen käyttämistä tai jakamista yksikön käyttöön;
osaston käyttöön osoitettujen määrärahojen käyttämistä tai jakamista yksikön käyttöön;
ministeriön edustajan esittämistä muiden viranomaisten asettamiin työryhmiin tai muihin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu 39 §:n nojalla kansliapäällikön ratkaisuvaltaan.
ministeriön edustajan esittämistä muiden viranomaisten asettamiin työryhmiin tai muihin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu 39 §:n nojalla kansliapäällikön ratkaisuvaltaan.
Osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvassa asiassa;
hallintokantelua osaston toimialaan kuuluvissa yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa;
osaston käyttöön osoitettujen määrärahojen käyttämistä tai jakamista yksikön käyttöön;
ministeriön edustajan esittämistä muiden viranomaisten asettamiin työryhmiin tai muihin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu 39 §:n nojalla kansliapäällikön ratkaisuvaltaan.
40 §
Osastopäällikön ratkaisuvaltaOsastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvassa asiassa;
hallintokantelua osaston toimialaan kuuluvissa yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa;
osaston käyttöön osoitettujen määrärahojen käyttämistä tai jakamista yksikön käyttöön;
ministeriön edustajan esittämistä muiden viranomaisten asettamiin työryhmiin tai muihin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu 39 §:n nojalla kansliapäällikön ratkaisuvaltaan.
41 §
Palveluosaston osastopäällikön ratkaisuvaltaPalveluosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
joukkoliikenteen palveluostoja;
poikkeuksen myöntämistä merilain (674/1994) 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta laivanisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta.
42 §
Verkko- ja palveluosaston osastopäällikön ratkaisuvaltaVerkko- ja palveluosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;
liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten yleis- ja tiesuunnitelmien sekä ratalain(110/2007) mukaisten yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymistä, jos kyse on yleiseltä merkitykseltään vähäisestä asiasta;
liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten yleis- ja tiesuunnitelmien sekä ratalain (110/2007) mukaisten yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymistä, jos kyse on yleiseltä merkitykseltään vähäisestä asiasta.
liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten yleis- ja tiesuunnitelmien sekä ratalain (110/2007) mukaisten yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymistä, jos kyse on yleiseltä merkitykseltään vähäisestä asiasta;
joukkoliikenteen palveluostoja;
joukkoliikenteen palveluostoja;
poikkeuksen myöntämistä merilain (674/1994) 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta laivanisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta.
poikkeuksen myöntämistä merilain (674/1994) 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta laivanisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta.
Verkko-osaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;
liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten yleis- ja tiesuunnitelmien sekä ratalain (110/2007) mukaisten yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymistä, jos kyse on yleiseltä merkitykseltään vähäisestä asiasta.
Verkko- ja palveluosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;
liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten yleis- ja tiesuunnitelmien sekä ratalain (110/2007) mukaisten yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymistä, jos kyse on yleiseltä merkitykseltään vähäisestä asiasta;
joukkoliikenteen palveluostoja;
poikkeuksen myöntämistä merilain (674/1994) 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta laivanisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta.
42 §
Verkko-osaston osastopäällikön ratkaisuvaltaVerkko-osaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;
liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten yleis- ja tiesuunnitelmien sekä ratalain (110/2007) mukaisten yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymistä, jos kyse on yleiseltä merkitykseltään vähäisestä asiasta.
42 §
Verkko- ja palveluosaston osastopäällikön ratkaisuvaltaVerkko- ja palveluosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, asiat, jotka koskevat:
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;
liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten yleis- ja tiesuunnitelmien sekä ratalain (110/2007) mukaisten yleis- ja ratasuunnitelmien hyväksymistä, jos kyse on yleiseltä merkitykseltään vähäisestä asiasta;
joukkoliikenteen palveluostoja;
poikkeuksen myöntämistä merilain (674/1994) 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta laivanisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta.
43 §
Konserniosaston osastopäällikön ratkaisuvaltaKonserniosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, osastojen esityksestä asiat, jotka koskevat valtionapuja.
Konserniohjausosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, osastojen esityksestä asiat, jotka koskevat valtionapuja.
43 §
Konserniohjausosaston osastopäällikön ratkaisuvaltaKonserniohjausosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, osastojen esityksestä asiat, jotka koskevat valtionapuja.
43 §
Konserniosaston osastopäällikön ratkaisuvaltaKonserniosaston osastopäällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä osastopäällikön ratkaisuvallasta tässä asetuksessa säädetään, osastojen esityksestä asiat, jotka koskevat valtionapuja.
44 §
Henkilöstö- ja talousyksikön johtajan ratkaisuvaltaHenkilöstö- ja talousyksikön johtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, siten kuin tässä asetuksessa erikseen säädetään;
virkavapautta, siten kuin tässä asetuksessa erikseen säädetään;
virkavapautta, siten kuin tässä asetuksessa erikseen säädetään;
ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
todistuksen antamista irtisanomisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
kansliapäällikön vuosilomien myöntämistä sekä vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia;
kansliapäällikön vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä ja muita vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia.
kansliapäällikön vuosilomien myöntämistä sekä vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia.
omaehtoista opiskelua varten virkamiehelle myönnettävää palkallista virkavapaata;
ministeriön virkamiesten määräämistä valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Henkilöstöjohtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, siten kuin tässä asetuksessa erikseen säädetään;
ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
todistuksen antamista irtisanomisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
kansliapäällikön vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä ja muita vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia.
Henkilöstö- ja talousyksikön johtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, siten kuin tässä asetuksessa erikseen säädetään;
ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
kansliapäällikön vuosilomien myöntämistä sekä vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia.
Henkilöstö- ja talousyksikön johtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee valtion talousarvion toimeenpanoon ja muuhun taloudenhoitoon kuuluvat asiat, jotka koskevat tilijaottelua ja sen muutoksia.
44 §
Henkilöstöjohtajan ratkaisuvaltaHenkilöstöjohtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, siten kuin tässä asetuksessa erikseen säädetään;
ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
todistuksen antamista irtisanomisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
kansliapäällikön vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä ja muita vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia.
44 §
Henkilöstö- ja talousyksikön johtajan ratkaisuvaltaHenkilöstö- ja talousyksikön johtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, siten kuin tässä asetuksessa erikseen säädetään;
ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
kansliapäällikön vuosilomien myöntämistä sekä vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia.
Henkilöstö- ja talousyksikön johtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee valtion talousarvion toimeenpanoon ja muuhun taloudenhoitoon kuuluvat asiat, jotka koskevat tilijaottelua ja sen muutoksia.
45 §
Talous- ja hallintojohtajan ratkaisuvaltaTalous- ja hallintojohtaja tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies ratkaisee valtion talousarvion toimeenpanoon ja muuhun taloudenhoitoon kuuluvat asiat, jotka koskevat tilijaottelua ja sen muutoksia.
46 §
Yksikön johtajan ratkaisuvaltaYksikön johtaja ratkaisee, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:
yksikölle käytettäväksi asetettujen määrärahojen käyttöä ja määrärahojen myöntämistä;
yksikölle käytettäväksi asetettujen määrärahojen käyttöä ja määrärahojen myöntämistä;
selvityksen ja päätöksen antamista yksikön vastuualueelle kuuluvissa asioissa, jollei asialla ole osaston toiminnan kannalta periaatteellista merkitystä.
selvityksen ja päätöksen antamista yksikön vastuualueelle kuuluvissa asioissa, jollei asialla ole osaston toiminnan kannalta periaatteellista merkitystä.
Yksikön johtaja ratkaisee, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:
yksikölle käytettäväksi asetettujen määrärahojen käyttöä ja määrärahojen myöntämistä;
selvityksen ja päätöksen antamista yksikön vastuualueelle kuuluvissa asioissa, jollei asialla ole osaston toiminnan kannalta periaatteellista merkitystä.
Mitä 1 momentissa säädetään yksikön johtajan ratkaisuvallasta, koskee myös toimintayksikön johtajaa.
46 §
Yksikön johtajan ratkaisuvaltaYksikön johtaja ratkaisee, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:
yksikölle käytettäväksi asetettujen määrärahojen käyttöä ja määrärahojen myöntämistä;
selvityksen ja päätöksen antamista yksikön vastuualueelle kuuluvissa asioissa, jollei asialla ole osaston toiminnan kannalta periaatteellista merkitystä.
Mitä 1 momentissa säädetään yksikön johtajan ratkaisuvallasta, koskee myös toimintayksikön johtajaa.
47 §
Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöä koskevissa asioissaVirkamiehen lähin esihenkilö ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
työajan hyväksymistä;
työajan hyväksymistä;
ylityömääräyksen antamista ja työaikakorvausta;
ylityömääräyksen antamista ja työaikakorvausta;
etätyötä;
etätyötä;
saldovapaata ja työaikapankin käyttämistä;
saldovapaata ja työaikapankin käyttämistä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä ja muita vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä ja muita vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia;
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;
työtodistuksen antamista;
työtodistuksen antamista;
huomautuksen antamista.
huomautuksen antamista.
Virkamiehen lähin esihenkilö ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
työajan hyväksymistä;
ylityömääräyksen antamista ja työaikakorvausta;
etätyötä;
saldovapaata ja työaikapankin käyttämistä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä ja muita vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia;
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;
työtodistuksen antamista;
huomautuksen antamista.
Virkamiehen 1 momentissa tarkoitettuna lähimpänä esihenkilönä voi toimia kansliapäällikkö, osastopäällikkö, yksikön johtaja tai toimintayksikön johtaja.
47 §
Ratkaisuvalta eräissä henkilöstöä koskevissa asioissaVirkamiehen lähin esihenkilö ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
työajan hyväksymistä;
ylityömääräyksen antamista ja työaikakorvausta;
etätyötä;
saldovapaata ja työaikapankin käyttämistä;
vuosilomien myöntämistä, säästämistä ja siirtämistä ja muita vuosilomista ja lomarahoista tehtäviä sopimuksia;
virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;
työtodistuksen antamista;
huomautuksen antamista.
Virkamiehen 1 momentissa tarkoitettuna lähimpänä esihenkilönä voi toimia kansliapäällikkö, osastopäällikkö, yksikön johtaja tai toimintayksikön johtaja.
6 luku
Erinäiset säännökset
48 §
VuosilomatMinisteri vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman.
Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden ja valtion kyberturvallisuusjohtajan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat.
Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden, viestintäjohtajan ja kansainvälisten asioiden johtajan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat.
Yksiköiden johtajien vuosilomajärjestyksen vahvistaa asianomainen osastopäällikkö.
Muiden virkamiesten vuosilomat vahvistaa asianomainen yksikön johtaja tai muu vastaava esihenkilö.
48 §
VuosilomatMinisteri vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman.
Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden, viestintäjohtajan ja kansainvälisten asioiden johtajan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat.
Yksiköiden johtajien vuosilomajärjestyksen vahvistaa asianomainen osastopäällikkö.
Muiden virkamiesten vuosilomat vahvistaa asianomainen yksikön johtaja tai muu vastaava esihenkilö.
49 §
Komitea- ja työryhmätyöskentelyMinisteriön edustajan ministeriön ulkopuoliseen komiteaan, toimikuntaan tai muuhun valmistelevaan toimielimeen määrää kansliapäällikkö tai osastopäällikkö 39 ja 40 §:n mukaisesti.
Virkamiehen tulee valmistelevan toimielimen puheenjohtajana tai jäsenenä toimia ministeriön edustajana. Hänen tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannan määrittelyistä yksikön johtajalle ja osastopäällikölle tai toimintayksikön johtajalle, ja jos nämä katsovat asian liikenne- ja viestintäministeriön kannalta 34§:ssä tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, myös ministerille ja kansliapäällikölle.
Jos valmisteluelimessä käsiteltävät asiat koskevat myös muun kuin virkamiehen oman osaston tai toimintayksikön toimialaa, virkamiehen tulee olla yhteydessä myös asianomaiseen osastoon tai toimintayksikköön.
Jos valmisteluelimessä on useita virkamiehiä liikenne- ja viestintäministeriöstä, heidän tulee pyrkiä yksimielisyyteen kannanmäärittelyissään. Mahdolliset erimielisyydet on tarvittaessa käsiteltävä virkajohtoryhmässä.
Työryhmätyöskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:
työryhmän puheenjohtajan tulee esitellä työryhmämuistio asian laadun mukaan ministerille, kansliapäällikölle tai osastopäällikölle;
työryhmän puheenjohtajan tulee esitellä työryhmämuistio asian laadun mukaan ministerille, kansliapäällikölle tai osastopäällikölle;
toimiessaan ministeriön edustajana ulkopuolisessa työryhmässä virkamies on velvollinen esittelemään esihenkilölleen työryhmän keskeisimmät suositukset ja kannanotot, ennen kuin allekirjoittaa työryhmämuistion.
toimiessaan ministeriön edustajana ulkopuolisessa työryhmässä virkamies on velvollinen esittelemään esihenkilölleen työryhmän keskeisimmät suositukset ja kannanotot, ennen kuin allekirjoittaa työryhmämuistion.
Työryhmätyöskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:
työryhmän puheenjohtajan tulee esitellä työryhmämuistio asian laadun mukaan ministerille, kansliapäällikölle tai osastopäällikölle;
toimiessaan ministeriön edustajana ulkopuolisessa työryhmässä virkamies on velvollinen esittelemään esihenkilölleen työryhmän keskeisimmät suositukset ja kannanotot, ennen kuin allekirjoittaa työryhmämuistion.
49 §
Komitea- ja työryhmätyöskentelyMinisteriön edustajan ministeriön ulkopuoliseen komiteaan, toimikuntaan tai muuhun valmistelevaan toimielimeen määrää kansliapäällikkö tai osastopäällikkö 39 ja 40 §:n mukaisesti.
Virkamiehen tulee valmistelevan toimielimen puheenjohtajana tai jäsenenä toimia ministeriön edustajana. Hänen tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannan määrittelyistä yksikön johtajalle ja osastopäällikölle tai toimintayksikön johtajalle, ja jos nämä katsovat asian liikenne- ja viestintäministeriön kannalta 34§:ssä tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, myös ministerille ja kansliapäällikölle.
Jos valmisteluelimessä käsiteltävät asiat koskevat myös muun kuin virkamiehen oman osaston tai toimintayksikön toimialaa, virkamiehen tulee olla yhteydessä myös asianomaiseen osastoon tai toimintayksikköön.
Jos valmisteluelimessä on useita virkamiehiä liikenne- ja viestintäministeriöstä, heidän tulee pyrkiä yksimielisyyteen kannanmäärittelyissään. Mahdolliset erimielisyydet on tarvittaessa käsiteltävä virkajohtoryhmässä.
Työryhmätyöskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:
työryhmän puheenjohtajan tulee esitellä työryhmämuistio asian laadun mukaan ministerille, kansliapäällikölle tai osastopäällikölle;
toimiessaan ministeriön edustajana ulkopuolisessa työryhmässä virkamies on velvollinen esittelemään esihenkilölleen työryhmän keskeisimmät suositukset ja kannanotot, ennen kuin allekirjoittaa työryhmämuistion.
50 §
Valmius- ja varautumisasiatKansliapäällikkö vastaa ministeriön valmiuden ja varautumisen asioista ja toimialan varautumisen yhteensovittamisesta.
Kansliapäällikön apuna toimii valmius- ja varautumisyksikkö, joka 11 §:n 5 momentissa tarkoitettujen tehtävien lisäksi:
osallistuu valtioneuvoston varautumisyhteistyöhön;
huolehtii muista kansliapäällikön määräämistä valmiuden ja varautumisen asioista.
Valmiusjohtaja raportoi 11 §:n 5 momentissa ja tässä pykälässä tarkoitetusta toiminnasta kansliapäällikölle.
Valmius- ja varautumisyksikön virkamiesten sijaiset määrää kansliapäällikkö.
51 §
Ministeriön taloussääntö ja sisäinen tarkastusToiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä sekä sisäisestä valvonnasta määrätään ministeriön taloussäännössä.
Sisäisestä tarkastuksesta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
51 §
Ministeriön taloussääntö ja sisäinen tarkastusToiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikkötehtävistä sekä sisäisestä valvonnasta määrätään ministeriön taloussäännössä.
Sisäisestä tarkastuksesta määrätään ministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
52 §
SijaisuudetKansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies.
Kansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu valtioneuvoston nimittämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies.
Osastopäällikön ja toimintayksikön johtajan sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa osastopäällikön ja toimintayksikön johtajan sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.
Osastopäällikön sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa osastopäällikön sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.
3 momentti on kumottu A:lla 3.6.2026/470.
Viestintäjohtajan sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa viestintäjohtajan sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.
Viestintäjohtajan, kansainvälisten asioiden johtajan ja valtion kyberturvallisuusjohtajan sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa viestintäjohtajan, kansainvälisten asioiden johtajan ja valtion kyberturvallisuusjohtajan sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.
Valtion kyberturvallisuusjohtajan sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa valtion kyberturvallisuusjohtajan sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.
Yksiköiden johtajien sijaiset kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa määrää kansliapäällikkö ministeriön esihenkilötehtävissä toimivista virkamiehistä. Muissa asioissa yksikön johtajan sijaisena voi toimia muu osastopäällikön määräämä virkamies.
Yksiköiden johtajien sijaiset kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa määrää osastopäällikkö ministeriön esihenkilötehtävissä toimivista virkamiehistä osastonsa osalta ja kansliapäällikkö kansainvälisten asioiden yksikön osalta. Muissa asioissa yksikön johtajan sijaisena voi toimia muu osastopäällikön tai kansliapäällikön määräämä virkamies.
Yksiköiden johtajien sijaiset kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa määrää osastopäällikkö ministeriön esihenkilötehtävissä toimivista virkamiehistä osastonsa osalta. Muissa asioissa yksikön johtajan sijaisena voi toimia muu osastopäällikön määräämä virkamies.
Henkilöstö- ja talousyksikön johtajan sijaisena työnantaja-asioissa ja 44 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa voi kuitenkin toimia vain henkilöstö- ja talousyksikköön kuuluva työnantajavirkamies.
Henkilöstöjohtajan sijaisena työnantaja-asioissa voi kuitenkin toimia muukin kuin esihenkilötehtävässä toimiva työnantajavirkamies.
52 §
SijaisuudetKansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu valtioneuvoston nimittämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies.
Osastopäällikön sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa osastopäällikön sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.
Viestintäjohtajan sijaisena kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa toimii kansliapäällikön määräämä ministeriössä esihenkilönä toimiva virkamies. Muissa asioissa viestintäjohtajan sijaisena voi toimia muu kansliapäällikön määräämä virkamies.
Yksiköiden johtajien sijaiset kaikissa työnantaja-, talous- ja henkilöstöasioissa määrää osastopäällikkö ministeriön esihenkilötehtävissä toimivista virkamiehistä osastonsa osalta ja kansliapäällikkö kansainvälisten asioiden yksikön osalta. Muissa asioissa yksikön johtajan sijaisena voi toimia muu osastopäällikön tai kansliapäällikön määräämä virkamies.
Henkilöstöjohtajan sijaisena työnantaja-asioissa voi kuitenkin toimia muukin kuin esihenkilötehtävässä toimiva työnantajavirkamies.
53 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023.
Tällä asetuksella kumotaan liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys (1267/2015).
Tällä asetuksella kumotaan liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys (1267/2015).
53 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2023.
Tällä asetuksella kumotaan liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys (1267/2015).