Finlex →385/2024 — Valtioneuvoston asetus julkisista työvoimapalveluista

Työllistymissuunnitelma muodostuu kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Kartoitus sisältää työnhakijan arvioidun palvelutarpeen ja yhteenvedon työnhakijan tilanteesta. Toimintasuunnitelmaan merkitään yhteenveto työnhakijan tavoitteista, sovitut yksilöidyt toimet ja palvelut tavoitteen saavuttamiseksi, toimien ja palveluiden aikataulu sekä suunnitelman seurantatapa.

Suunnitelman osapuolet hyväksyvät työllistymissuunnitelman.

Työnhakija hyväksyy suunnitelman sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa, allekirjoittamalla suunnitelman tai työvoimaviranomaisen edellyttämällä muulla tavalla. Jos suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla, allekirjoitettu suunnitelma annetaan työnhakijalle. Jos työnhakija hyväksyy suunnitelman muulla tavalla kuin verkkopalvelussa tai allekirjoittamalla, työvoimaviranomaisen on varmistuttava siitä, että työnhakija ymmärtää suunnitelman sisällön ja merkityksen, ja hyväksytty suunnitelma on toimitettava työnhakijan saataville verkkopalveluun tai muulla soveltuvalla tavalla.

Työvoimaviranomaisen kappale hyväksytään ja tallennetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 120 §:ssä tarkoitettuun työvoimapalveluiden valtakunnalliseen tietovarantoon. Jos työnhakija hyväksyy suunnitelman muulla tavalla kuin verkkopalvelussa tai allekirjoittamalla, hyväksymisestä on tehtävä merkintä edellä mainittuun tietovarantoon.

Työvoimaviranomaisen on tarjottava työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työnvälityspalveluja työnantajalle, joka etsii työntekijää muusta kuin valtiosta, jonka kansalaisilla on Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa sitä vastaan ilman työvoimapoliittista harkintaa (sopimusvaltio), jos palvelujen tarjoaminen on tarkoituksenmukaista työvoiman saatavuuden kannalta.

Jos työnantaja etsii työntekijää Suomesta työhön muuhun kuin sopimusvaltioon, työvoimaviranomainen voi erityisestä syystä julkaista ja välittää tietoja avoimeksi ilmoitetusta työpaikasta.

Työttömyysetuutta hakevan työnhakijan on ilmoitettava työvoimaviranomaiselle:

Jos yhteishankintakoulutus kohdentuu työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille tai sellaisille tämän tehtävissä työskenteleville vuokratyöntekijöille, joiden tarkoitus on jatkaa työnantajan palveluksessa, työnantajan ja työvoimaviranomaisen maksuosuudet koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvonlisäveroa määräytyvät hankintaan osallistuvan työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrän ja työnantajan vuosiliikevaihdon tai taseen perusteella seuraavasti:

Jos koulutus kohdentuu hankintaan osallistuvan työnantajan palvelukseen palkattaville henkilöille, työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvonlisäveroa on 30 prosenttia ja työvoimaviranomaisen osuus 70 prosenttia.

Jos koulutus kohdentuu työnantajan palveluksesta lomautetuille tai irtisanotuille henkilöille, työnantajan maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta ilman arvonlisäveroa on 20 prosenttia ja työvoimaviranomaisen osuus 80 prosenttia.

Työvoimakoulutukseen haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Työvoimakoulutukseen voi hakea myös kirjallisella lomakkeella, joka jätetään allekirjoitettuna opiskelijavalinnasta vastaavalle työvoimaviranomaiselle.

Työvoimakoulutukseen hakevan on pyynnöstä toimitettava hakemuksensa liitteeksi opiskelijavalinnan ja koulutuksen suorittamisen kannalta tarpeelliset lisäselvitykset ja todistukset.

Edellä 1 momentista säädetystä poiketen työvoimaviranomainen voi ohjata työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen ilman erillistä hakemusta. Koulutukseen ohjattavan on työvoimaviranomaisen pyynnöstä toimitettava opiskelijavalinnan ja koulutuksen suorittamisen kannalta tarpeelliset lisäselvitykset ja todistukset.

Opiskelijavalinnasta vastaavan työvoimaviranomaisen on varmistettava, että hakija täyttää koulutuksen yleiset ja kullekin koulutukselle erikseen asetetut muut pääsyvaatimukset.

Opiskelijavalinnassa voidaan käyttää haastatteluja ja soveltuvia testimenetelmiä.

Valinnan tehneen työvoimaviranomaisen on annettava koulutukseen hakeneelle kirjallinen päätös valinnan tuloksesta. Koulutukseen valitsematta jääneelle hakijalle annettavan päätöksen tulee sisältää tieto koulutukseen hakeneiden kokonaismäärästä sekä valittujen ja varasijalle valittujen kokonaismäärästä sekä perustelut valitsematta jättämiselle. Jos työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen ohjaaminen toteutetaan ilman hakemista, on työvoimaviranomaisen ilmoitettava valinnasta kirjallisesti koulutukseen ohjatulle. Työvoimaviranomaisen on pyynnöstä annettava työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen kohderyhmään kuuluvalle henkilölle perustelut valitsematta jättämiselle.

Valinnan tehneen työvoimaviranomaisen on annettava tieto 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä myös koulutukseen hakeneen työvoimaviranomaiselle.

Työvoimaviranomaisen on lähetettävä tieto koulutukseen hyväksytyistä ja tarvittaessa varasijoille valituista henkilöistä koulutuspalvelujen tuottajalle. Koulutuspalvelun järjestäjän on lähetettävä valituille henkilöille kutsu ja muu koulutuksen aloittamiseen liittyvä tarpeellinen aineisto, ellei hankintasopimuksessa ole sovittu toisin.

Työvoimaviranomainen voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea enintään 4 000 euroa henkilöä kohden seuraaviin kustannuksiin:

Työvoimaviranomainen voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Työolosuhteiden järjestelytukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta.

Jos työnantaja on hakenut työolosuhteiden järjestelytukea työssä olevan työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja osallistuu kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä.

Työvoimaviranomainen voi myöntää korvausta seuraavien Suomessa tehtyjen edestakaisten matkojen matka- ja yöpymiskustannuksista:

Työvoimaviranomainen voi myöntää korvausta myös toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon tehtyjen edestakaisten työhaastattelumatkojen matka- ja yöpymiskustannuksista 1 momentin 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Matkakustannusten korvausperuste 10 §:ssä tarkoitetuissa matkoissa on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannuksista korvataan 12 euroa ylittävä osa, kuitenkin enintään 200 euroa.

Matkan pituutta määriteltäessä matka katsotaan alkaneeksi työttömän työnhakijan tosiasiallisesta asuinpaikasta. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, henkilön tosiasiallisena asuinpaikkana pidetään hänen työvoimapalvelujen valtakunnalliseen asiakastietojärjestelmään merkittyä asuinpaikkaansa.

Yöpymiskustannuksista myönnetään korvausta aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 80 euroa vuorokaudessa.

Jos palvelun pääasiallinen järjestämispaikka sijaitsee työnhakijan työssäkäyntialueella, palvelu katsotaan kokonaisuudessaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueella.

Jos palvelun pääasiallinen järjestämispaikka sijaitsee työnhakijan työssäkäyntialueen ulkopuolella, palvelu katsotaan kokonaisuudessaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueen ulkopuolella.

Jos palvelulla ei ole pääasiallista järjestämispaikkaa, palvelu katsotaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella sen mukaan, missä työnhakija kulloinkin tosiasiallisesti osallistuu palveluun.

Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään työvoimakoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle, joka asuu koulutuksen aikana Suomessa, maksetaan kulukorvausta enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Työvoimaviranomaisen on ilmoitettava työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 103 §:n 1 momentissa tarkoitettujen palveluiden osalta seuraavat kulukorvauksen määräytymiseen vaikuttavat tiedot:

1) osallistuuko työnhakija palveluun työssäkäyntialueellaan, sen ulkopuolella vai työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella;

2) työvoimakoulutuksen sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 28–32 §:ssä tarkoitetun omaehtoisen opiskelun aikaiset lomajaksot;

3) työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, koulutuskokeilun ja työkokeilun osallistumispäivät.

Työvoimaviranomaisen on kerrottava työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 108 §:n 1 momentissa tarkoitetulle työnhakijalle tämän oikeudesta:

Työvoimaviranomaisen on kerrottava työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 108 §:n 2 momentissa tarkoitetulle työnhakijalle, että hänellä on oikeus:

Työvoimaviranomaisen on ilmoitettava työllistämisvelvolliselle kunnalle tämän työllistämisvelvollisuudesta. Työllistämisilmoituksesta tulee käydä ilmi työllistämisvelvoitteen peruste, työllistettävän koulutus ja työkokemus sekä muut työllistämisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Työllistämisilmoitus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 7 §:ssä säädetyn päivärahakauden enimmäisajan päättymistä.

Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävästä työstä tehdään määräaikainen työsopimus, jonka työntekijä saa päättää kesken sopimuskauden siirtyäkseen uuteen palvelussuhteeseen.

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettuja tukia ja korvuksia haetaan työvoimapalveluiden sähköisessä asiointipalvelussa. Henkilöasiakas voi toimittaa tukihakemuksen myös paperilomakkeella työvoimaviranomaiselle.

Palkkatuki ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki maksetaan jälkikäteen siten, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Työnantaja voi hakea maksuun kerralla tukea useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain. Jos tukijakso tai tuella palkatun työsuhde päättyy kesken maksatusjakson, myös maksatusjakso päättyy samaan aikaan.

Maksatushakemus on toimitettava tuen myöntäneelle työvoimaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka tuen myöntämistä koskevalla päätöksellä määritetään tuen kestoksi. Jos tukea uudella päätöksellä myönnetään tätä pidemmäksi ajaksi, katsotaan kyseessä olevan uusi tukijakso, vaikka se alkaisi välittömästi edellisen tukijakson päätyttyä.

Työolosuhteiden järjestelytukea 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin on haettava työvoimaviranomaiselta kuukauden kuluessa muutostyön tekemisestä tai työvälineen taikka kalusteen hankinnasta. Työvoimaviranomainen voi hyväksyä työolosuhteiden järjestelytuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Työolosuhteiden järjestelytuki korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Työolosuhteiden järjestelytukea koskeva maksatushakemus on toimitettava työvoimaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Starttiraha maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Starttirahaa koskeva maksatushakemus on toimitettava starttirahan myöntäneelle työvoimaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Matka- ja yöpymiskustannusten korvausta on haettava työvoimaviranomaiselta kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Työvoimaviranomainen voi hyväksyä korvauksen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Työvoimaviranomaisen on tehtävä päätös työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 103 §:n 3 momentissa tarkoitetusta kulukorvauksesta samalla kun se ja henkilöasiakas sopivat työllistymistä tukevaan palveluun osallistumisesta työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Jos asiakkaalle palveluun osallistumisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole olleet suunnitelmaa laadittaessa tai tarkistettaessa ennakoitavissa, työvoimaviranomainen voi tehdä päätöksen kulukorvauksesta myös tämän jälkeen.

Henkilöasiakkaan on haettava kulukorvauksen maksatusta työvoimaviranomaiselta. Kulukorvaus maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Kulukorvausta ei ilman erityisen painavaa syytä makseta takautuvasti pitemmältä ajalta kuin hakemuksen vireille tuloa edeltävältä kuukaudelta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.